Saatiinpas soppa.
Uusi sivistystoimenjohtaja sai ensitöikseen kiireen vilkkaa tehtäväkseen kouluverkkoselvityksen. Semmoiseen on ihan hyvä tulla pystymetsästä. Verkkoselvitys on lukuja: oppilasmääriä, ylläpitokustannuksia, kiinteistöneliöitä, kuljetuskilometrejä ja -kustannuksia, luokkakokoja, investointisuunnitelmia jne. Tulee melkein mieleen, että ei tähän hommaan muuta olisi voinut palkatakaan kuin insinöörin, joka ei lukuja pelkää.
Luvut ovat kylmiä faktoja. Niillä otetaan kantaa asioihin, jotka voidaan mitata. Sillä tavoin saadaan selville mikä on paimiolaiselle koululaiselle keskimäärin paras vaihtoehto. Siinä pelissä on aina häviäjiä.
En lähde ennakoimaan kenen eduista on leikattava jotta yleinen etu toteutuu. Uskallan silti väittää, että ennen ääliömäistä Fortum-päätöstä Paimion kouluverkon investointi- ja ylläpitokulut olisivat olleet ehkä pienimmillään siten, että kaikki olemassa olevat koulut olisi pidettykin käytössä. Toisin sanoen olisi minimoitu uudisrakentamisen ja ison saneerauksen tarve. Nyt tilanne on toinen, koska koulukiinteistöjä – sellaiseksi erinomaisesti soveltuvia – on tyhjillään rutosti siellä, missä tilatarvetta ja kasvupaineita on.
Noh, luvut ovat luonnoksessa vielä varsin epätarkkoja, ja ne pitää sieltä kaivaa yhdelle aaneloselle niin että pässikin osaa ne siitä katsoa.
Mutta kun lukuhin rakastuu, niitä alkaa pyöritellä liikaakin. Kouluverkkoselvitykseen on esimerkiksi tungettu tuntikehystä. WTF!!! Sillä ei ole mitään tekemistä kouluverkon kanssa. Tuntikehyksen leikkauksiin – tai lisäyksiin – voidaan palata joka vuosi udjetin yhteydessä. Siksi ne on erotettava kouluverkosta, jota sorvataan kerran vuosikymmenessä.
Sama pätee ala-asteen englanninopetuksen järjestelyihin, joihin uusi sivistysjohtaja ehkä hieman harkitsemattomasti ehdottaa opetuksen romauttamista tuonne 70-luvun tasolle. Väite siitä, että 6-luokkalaiselle voi vallan hyvin opettaa kasvatustieteen maisteri, joka on itse viimeksi opiskellut enkkua lukiossa ei ole tästä maailmasta. Jos tähän mennään, niin siellä luokalla on aina puoli tusinaa oppilasta, jotka osaavat englantia paremmin kuin opettaja.
Kuva:
Tätä tuntiresurssien karsimista itsekin vierastan. Mielestäni loppujen lopuksi kaikkein keskeisin asia koko opetuksessa on se aika joka opettajalla on käyttää oppilasta kohden. Isotkaan koulut eivät ole niin “pahoja” jos luokkakoko pysyy pienenä. Koska luokkakoot ovat kasvamaan päin, niin erityisen tärkeää olisi jopa lisätä tuntiresursseja, jotta esim. jakotuntien pitäminen olisi mahdollista. Nämä päätökset koskevat kaikkia koululaisia, ei esim. vain kolmeakymmentäyhdeksää.
Opettajien ajan karsiminen aiheuttaa varmasti kuluja lisää tulevaisuudessa lisääntyvänä tukiopetus tarpeena, kasvavana erityisoppilaiden määränä, opettajien väsymisenä ja sairastumisina yms.
Pelkään että tämä tärkein asia jää varsinaisen kouluverkko keskustelun jalkoihin.
-janne suominen-
Nyt kun olen nukkunut muutaman yön lautakunnan jälkeen niin tuo englannin opettaja homma alkaa itselläkin hahmottua Saskan esittämään suuntaan. Kyllä minä sen 60 tuntia siitä huolimatta uskallan jakotunneista vähentää. N. 2 tuntia/luokka/vko. Edelleen senkin jälkeen ilmeisesti enemmän kuin Sauvossa tai Kaarinassa. Mutta jos ei nyt kuitenkaan Englannista otettaisi. Pistin muuten blogini uusiksi. jarkkokallio.wordpress.com. Uskalsin linkittää kaikki teidät aktiiviset nettihörhöt omaan kyhäelmääni.
Kuten taisin kokouksessa todetakin, englanninopetuksen laadusta tinkiminen sotii kaikin tavoin valtakunnallisia linjauksia vastaan. Se luo mainiosti Paimiolle tulevaisuutta Varsinais-Suomen Junttilana.
Se hyvä puoli kilpailukyvyttömässä enkunopetuksessa tietty olisi, että saataisiin tulevien polvien paimiolaiset pysymäänkin Paimiossa, kun eihän ilman kielitaitoa voi maailmalle lähteä. Hyvä jos Saloon uskaltaisivat. Samalla pysyisi Paimio paimiolaisena; kukapa haluaisi muuttaa kaupunkiin, jossa lapset opettavat kieltä opettajalleen
Mitä 60 vuosiviikkotunnin vähentämiseen tulee, niin jokainen opettaja ymmärtää oikein hyvin, mitä 2 viikkotunnin vähentäminen koululaisen kannalta tarkoittaa. En minäkään totta tosiaan tajua, mitä tekemistä tuntikehyksellä on kouluverkkoselvityksessä.
Joitakin koulutoimen säästöjä on täysin mahdollista saada aikaan myös oppimistuloksia heikentämättä. Vihreiden esittämän Koululiitu-järjestelmän lanseeraminen on pieni askel sekin, toinen voisi olla jossain vaiheessa avoimiin ohjelmistoihin siirtyminen. Ja kuten Jarkko omassa blogissaan fiksusti totesi: vaikka säästötoimenpide onkin, Koululiitu myös antaa lapselle MAHDOLLISUUDEN liikkua. Edes sen minimimäärän päivässä.
En voi kuin nostaa peukkuja tälle keskustelulle. Hyvä!
Samoin lisäselvitysvaatimukset ovat oikean suuntaiset, saa nähdä ovatko riittävät.
Saska: Tulee melkein mieleen, että ei tähän hommaan muuta olisi voinut palkatakaan kuin insinöörin, joka ei lukuja pelkää.
Siis talousjohtajan luulisi auttavan. Tällaiset päätökset eivät todellakaan voi olla yhden toimialan asia. Ja onhan mukana jo kiinteistöpuolikin.
Saska: Uusi sivistystoimenjohtaja sai ensitöikseen kiireen vilkkaa tehtäväkseen kouluverkkoselvityksen. Semmoiseen on ihan hyvä tulla pystymetsästä.
Tuota noin, eikös Paimio palkannutkaan kokenutta sivistysjohtajaa?
Saska: ne pitää sieltä kaivaa yhdelle aaneloselle niin että pässikin osaa ne siitä katsoa.
Pässikin kiittää
Saska: Väite siitä, että 6-luokkalaiselle voi vallan hyvin opettaa kasvatustieteen maisteri, joka on itse viimeksi opiskellut enkkua lukiossa ei ole tästä maailmasta.
Right.
Miksi muuten kouluverkkoselvitykseen pyydettiin vaihtoehtolaskelmat vain 2010-2011, miksei virkamiehet samoin tein voi laskea 3-5 vuotta eteenpäin? Onhan käytettävissä esim. ennusteet koululaisten määristä alueittain, opettajien eläköitymisestä, jne. Tilannehan elää koko ajan. Exceli laulamaan. Ei se varmaan montaa päivää vie kokeneelta.
Voisiko yksi vaihtoehto muuten olla lopettaa ensin vain ne koulut, joiden lopettamisen hyödyllisyydestä kaikki ovat yhtä mieltä? Käsittääkseni tällaisiakin koulutiloja on.
Saska: ennen ääliömäistä Fortum-päätöstä Paimion kouluverkon investointi- ja ylläpitokulut olisivat olleet ehkä pienimmillään
Saako kuntalaiset jostain nähtäväkseen, millaisilla perusteluilla/esityksillä tuo päätös tehtiin? Tämä alkaa tulla mielenkiintoiseksi.
Huomenta Pekka. Lyhyitä vastauksia vihreästä lautakasasta (se on hallituksen huoneen ulkopuolella, joten jos pieleen menee, niin korjatkaa):
- Talousajattelua tosiaan tarvittaisiin. Kyllä peruslukuja pyörittäviä ihmisiä kunnassa on, mutta varsinaista talousjohtajaa ei. Nyt asiat jäävät liikaa jokaisen hallintokunnan omien kykyjen varaan. Kouluverkon kohdalla pidemmät laskelmat ovat välttämättömiä – on vain pitkä perinne siitä, että tulevat pakolliset investoinnit “unohdetaan” kun tulee kivoja uusia hankkeita. Sitten vain siirretään. – Aikaskaalasta olen samaa mieltä. Ehkä seuraava lautakunnan kokous voisi laajentaa pyyntöä.
- Pystymetsällä tarkoitin sitä, että ei ole noita emotionaalisia siteitä. Luvut ovat lukuja.
- Fortum-päätös… kaikki paperithan ovat julksisia. Keskusteluissa taas Vihreät (ja jokunen Kokoomuksen edustaja) jäivät aika yksin väittäessään, että Fortum-päätös on kouluverkkopäätös. Tämä on valitettavan kuvaavaa kunnalliselle päätöksenteolle. Joko muut luottamushenkilöt ovat edelleen sitä mieltä, että Vistan uusi koulu ei mitenkään vaikuta kouluverkkoon (vaikka onkin osa sitä), tai sitten he ovat kääntäneet takkiaan.
Sanoisin niin, että se valtuutettu, joka kehtaa väittää ettei ymmärtänyt Fortum-päätöksen olevan kouluverkkopäätös
a) valehtelee itselleen
b) valehtelee kuntalaisille
c) ei ymmärtänyt asiaa > ihan väärissä hommissa.
d) pahimmassa tapauksessa kaikkia mainittuja oireita. Toivottavasti ei yhtään d-tyyppiä.
Ja vaikka tuo artikulaationi ei ole mitään huippuluokaa olekaan, tein päätöksen luonteen ryhmäpuheenvuorossani (ennen äänestystä) ainakin omasta mielestäni selväksi. Niin kuin teki tämän blogin omistajakin omassa puheenvuorossaan. Se voi olla Saska että jos ei ole mennyt jakeluun niin meidän pitää jatkossa jakaa puheenvuoromme kirjallisesti kaikille valtuutetuille.
En usko että noita kääntötakkeja on liiemmälti hankittu. Tässä toteutuu vain takaperoisen päätöksenteon paradoksi (hienosti sanottu, meniköhän oikein): ensin oli vastaus ja sitten siihen keksittiin perustelut. Ensin oli talo, sitten tuli käyttötarkoitus…Tulen muuten esittämään sivistysjohtajalle (tai viimeistään lautakunnassa), että lautakunta päättää kouluverkosta ja tuntiresursseista erikseen. Asiat ovat niin erillisiä ettei niitä pidä sotkea samaan nuijan kopautukseen. Ja käsittääkseni pääasia ei ole päättää siitä onko vihko muodollisesti pätevä vaan siitä, olemmeko valmiit hyväksymään sen keskeiset sisältökohdat.
Tällä haavaa sen kummemmin kouluverkkoon tai tuntikehyksiin puuttumatta, paarissa poikain kanssa juteltiin millä argumenteilla voidaan päätöksiä perustella. Paarissa pojat muistuttivat, että aikoinaan kirjaston nykyistä sijoituspaikkaa perusteltiin sillä, että se on lähellä lukiota. Hävettää, kun en sitä perustelua muistanut. Olisi ollut hyvä kysäistä siirretäänkö nyt kirjasto jossain vaiheessa lähemmä lukiota.
Muuten pelko siitä, että Paimio olisi ainoa kunta jossa opetusteso on laskenut, ja laskenee edelleen on aiheeton. Olen tässä parin viimepäivän aikana saanut eri tilaisuuksissa keskustella yhden yliopistoproffan ja parin ammattioppilaitoksen opettajan kanssa ja heidän näkemyksensä on, että tietotaso opiskelijoiden keskuudessa on muutaman viime vuoden aikana laskenut merkittävästi, ja kaikki oppilaat eivät suinkaan ole Paimiosta. Että kehityksen mukanahan tässä kuljetaan. Paimiossakin.
Jarkko, onpa hyvä, että Vihreiden ryhmäpuheet ovat nettisivuilla
Sieltä voivat nyt vaikkukorvaisimmatkin pälvikaljut tai -kaljuttomat käydä katsomassa, että mitä tuli päätettyä.
http://www.peimarinvihreat.com/?p=115