Kainuulainen alikersantti keskeytti palveluksen 11 kuukauden jälkeen ja kieltäytyy myös siviilipalveluksesta. Alikersantti on siis ns. totaalikieltäytyjä – asevelvollinen, joka ei suostu hänelle osoitettuun palvelutehtävään.
Syyksi totaalikieltäytymiseensä alikersantti ilmoittaa sen, että Suomen armeija talloo ihmisten perusoikeuksia. Tämä käsitys hänelle on muotoutunut 11 palvelukuukauden aikana. Tarkemmin sanottuna syy on se, että armeija ei ole alikersantin mukaan tarjonnut hänelle riittävää leikkaushoitoa palveluksessa pahentuneen vamman hoitoon.
Olen tähän asti ajatellut, että totaalikieltäytyjät ovat periaatteen miehiä, jotka mieluummin lusivat kuin osallistuvat minkäänlaiseen maanpuolustustoimintaan. Uutisen alikersantti muuttaa käsityksiäni jonkin verran. Syynä aseistakieltäytymiseen on se, että armeija ei alikersantin mielestä korvaa riittävästi hänelle aiheutuneita vammoja. Liittyykö tämä mitenkään ihmisoikeuksiin?
Aseistakieltäytyjäliitto tekisi viisaasti, jos ei pitäisi kovin kovaa ääntä tästä naispuolisesta kainuulaisesta alikersantista. Siitäkin huolimatta, että otsikoita tietysti saa, kun totaalikieltäytymiskakkua ensi kertaa lusisi naishenkilö. Asialla ei ole paljonkaan tekemistä periaatteiden kanssa. Paitsi jos raha lasketaan sellaiseksi.
Kummallinen määritelmä totaalille ekassa kappaleessa: “osoitettu palvelustehtävä”? Parempi olisi “… suostu valitsemaansa asevelvollisuuspalvelukseen”. Toisin sanoin kieltäytyy sekä siviilipalveluksesta että asepalveluksesta.
Kyllähän tuossa kieltäytymisilmoituksessa tuotiin esille juuri militarismin vastustamista ja asevoimiin liittyvää ihmisoikeuksien polkemista: http://akl-web.fi/aseistakieltaytyminen/ihmisoikeuselimet.
Hyvä, että tapaus avarsi näkemyksiäsi totaalikieltäytyjistä.
Mitä tämä sanahelinä tarkoittaa, Tepa?
Joo on siinä iso ristiriita jos harmittaa ettei ole päässyt johonkin leikkaukseen tai sitten sillä mitä tämä alikersantti kirjoittelee aseistakieltäytyjien sivuilla.
Se voi olla että kun kipeä ruumiinosa ei kiinnostanut tarpeeksi mediaa niin piti saada lihaa luiden ympärille ideologisella hötöllä. Kovasti pitkää ja motivoituneesti hän kuitenkin on suurimman osan inttiin käynyt kun jo alikiksi ehti ennen henkistä heräämistään. Onko ne nykyään siellä 12 kk? 90-luvun alussa ainakin kuunneltiin jo klamydiaa tuossa 11 kk kohdalla.
Googlettelemalla päätyi tänne. Pari kommenttia.
“Syynä aseistakieltäytymiseen on se, että armeija ei alikersantin mielestä korvaa riittävästi hänelle aiheutuneita vammoja. Liittyykö tämä mitenkään ihmisoikeuksiin?”
Kyllä kai oikeus asianmukaiseen terveydenhoitoon liittyy jotenkin ihmisoikeuksiin, ja yhdenvertaisuus sen saamisessa vielä enemmän.
Ja tapauksesta kertovassa lehdistötiedotteessa ja kieltäytymisilmoituksessa kerrotaan, että hän ei ole saanut armeijassa mieestään asianmukaista terveydenhoitoa JA ei enää halua tukea armeijan kaltaista väkivaltakoneistoa. Kysymys on eri asioista, mutta mitäs ristiriitaa niissä on?
Kieltäytyminen muuten tapahtui noin vuotta varumiespalveluksen keskeytymisen jälkeen. Aikaa asioiden miettimiseen ja kieltäytymispäätöksen vaatiman rohkeuden keräämiseen on siis varmastikin ollut.
Kiitos kommentista, hyvä Aseistakieltäytyjäliitto ry
Ristiriita tulee siitä, että kieltäytymisen motiivina näyttää YLEn uutisten valossa olevan mahdollisesti jokin muu kuin syvään juurtunut pasifismi. En todellakaan väheksy vakaumuksensa vuoksi palveluksesta kieltäytyviä, mutta rohkenen epäillä tällaisten tempausten motiiveiksi muutakin kuin muuttunutta mieltä.
Maailmassa on paljon tilanteita, joissa ei saa sitä hoitoa mitä haluaa. Kunnanvaltuutettuna kehotankin kaikkia kunnan tarjoamiin terveyspalveluihin tyytymättömiä ryhtymään KUNTAPALVELUIDEN TOTAALIKIELTÄYTYJIKSI. Koska kunta mahdollisesti polkee ihmisoikeuksia kun se ei kykene tarjoamaan kaikille parhainta mahdollista hoitoa ei-henkeä uhkaaviin terveysongelmiin, on varmasti oikein kieltäytyä maksamasta veroja. Kunhan ei tule sitten pyytämään apua, kun tauti uhkaa henkeä.
Rohkeutta on myös käydä armeija. Ei millään pahalla, Aseistakieltäytyjäliitto ry.
Pari kuukautta kesti ennen kuin tänne taas törmäsi, mutta vastataanpa kuitenkin..
Varmaan armeijankin käyminen voi vaatia rohkeutta, ei kai tästä ole ollut puhe. Nykymaailmassa tästä rohkeudesta vain olisi luullakseni enemmän hyötyä, jos sen suuntaa johonkin muuhun. Ja jos olet sitä mieltä, ettei samalla henkilöllä voi olla sekä fyysistä vammaa että kehittynyttä vakaumusta, en voi auttaa.
Uskoisin, että kunnanvaltuutettuna kannattaisi keskittyä kieltäytymiskampanjaa enemmän siihen, että kaikille on tarjolla jos ei nyt parasta mahdollista niin ainakin hyvää hoitoa, kuten lakikin vaatii. Ihmisten terveysongelmat kun ovat todellisia, toisin kuin ne turvallisuusuhkat joita vastaan armeija varautuu maata puolustamaan.
Sovitaan siis sellainen työnjako, Kaj, että sinä pidät huolen siitä, että sotia ei enää tule, ja minä pistän terveydehuollon oitis kuntoon.
En ymmärrä lainkaan, miksi minun pitäisi rajoittaa mitättömät kirjoitteluni tämän kunnan ongelmiin. Pitää tähdätä korkeammalle.