Meinasi aamulla mennä ruispuuro keuhkorakkuloihin. Kaikkien Maaseutukuntien Toivo ry:n hiljainen yhtiökumppani, liikemies Toivo Sukari on ilmaissut kiinnostuksensa Paimioon. Yrittäjäsankari tahtoo paimiolaista maata!
Toivo on kävellyt läpi Varsinais-Suomen hiljaiset pellot, puristellut maata raskaan työn koulimissa kämmenissään ja etsinyt, etsinyt kunnes viimein on löytänyt. Tammisillan saviseen maahan tahtoo Toivo pystyttää elämäntyönsä muistomerkin nro. 112. Profiilipeltihalli, pinta-alaa 5000 neliötä, lattia ekoloogisesta linoleeumista ja pihalla tilaa 125 hybridi- tai sähköautolle. Polttomoottorit saa parkeerata ABC:n puolelle.
Hallin sisälle siirretään elinkeinotoiminta hiipuvista keskuksista. Ensi alkuun tulevat muovi- ja metallimyymälät Vistalta ja Sauvosta, mutta myöhemmin palvelu laajenee ruokaan, kosmetologipalveluihin ja maataloustarvikkeisiin. Se on kestävää kehitystä kun kaiken saa samasta hallista.
Rajuna ekotekona Toivo ei päästä asiakasta hallista ulos ennen kuin siellä on kulutettu 2 tuntia tai puolet kuukauden nettopalkasta. Näin jää vähemmän aikaa ja rahaa tuhota luontoa siellä ulkona. Toivo on ekomies.
Tätä on odotettu. Tämä on ollut nähtävissä. Paimiosta tulee Varsinais-Suomen kehittyvin kunta. Alkuun tulee Tokmanni, mutta tulee se Ideaparkkikin kun vain pyydetään. Ja on pyydettävä heti, ennen kuin kateelliset naapurit tai yrittäjyyttä karsastava asuntoministeri Vapaavuori kieltävät tämänkin. Toivo Sukari ja ystävänsä Kyösti Kakkonen ovat parempi kuin Muumimaailma, ehkä jopa parempi kuin hiihtoputki!
Ehdotan, että Paimion kaupungin tunnuslause muutetaan välittömästi kutsuvampaan muotoon. Vaikkapa Paimio – Topin ja Kyöstin kylä, tai sitten Paimio – vireä ostosparatiisi, Topitarkoituksella.
Jos TOK ei suostu myymään maata sankariyrittäjä Sukarille, vaadin että pellot pakkolunastetaan ja luovutetaan yhteiseen hyvään. Järkiomistaja myy suoraan Toivolle ja saa kaupan päälle ilmaisliput Paippiin, jonka Toivo ostaa ja siirtää peltihallin katolle ympäristöystävälliseksi jäähdytysmenetelmäksi.
Tervetuloa, Toivo!