Reiluun peliin kuuluu, että kunta säästää kuntalaisen rahoja. Ei vain verorahoja, vaan ihan niitä kovalla työllä ansaittuja kuntalaisen kukkaroon jääviä nettoeurojakin. Kunnan pitää katsoa vaikutuksia kuntalaisen silmin, ei vain oman budjettinsa kautta.
Reilua olisi esimerkiksi, että kunta järjestäisi jätteenkuljetuksen keskitetysti. Se toisi jokaiselle kuntalaiselle keskimäärin 15 % säästöt jätekuluissa.
Kunnalla on lain mukaan vastuu asian järjestämisestä. Tällä hetkellä Paimiossa ja Sauvossa kunta on päättänyt, että jokainen kuntalainen tekee itse sopimuksen jäteyrityksen kanssa. Ne, joilla ei sopimusta ole, vievät jätteensä Rouskiksen yleiskeräyspisteisiin, ja maksavat Rouskikselle.
Se reilumpi vaihtoehto olisi, että kunta kilpailuttaisi keskitetysti jäteyritykset, ja voittaja keräisi roskat kaikilta. Etuja on enemmän kuin yksinkertainen valtuutettu jaksaa muistaa, joten luntataanpa Rouskiksen esitteestä:
Ympäristö
- päästöt vähenevät, kun autoralli poistuu. Yksi auto kerää kerralla koko tien romut.
- roskaantuminen vähenee, kun jokaisella on oma jäteastia
Palvelutaso
- kaikki asukkaat saavat yhtä hyvää palvelua, asuinpaikasta riippumatta. Myös hinta voidaan asettaa kaikille samaksi.
Kustannukset
- roskiksen tyhjennyskerta halpenee merkittävästi. Kuntaliitto on laskenut, että säästö on keskimäärin 14 %, mutta esimerkiksi Turun Runosmäessä saatiin 40 % halvemmat hinnat.
Jo yli puolet Suomen kunnista on siirtynyt keskitettyyn kunnan järjestämään jätehuoltoon. Yksikään siihen siirtynyt ei ole myöskään palannut entiseen.
Mitäs me vielä odottelemme? Reilu peli!
15 % on aika huikea! Laittaisitko lähdetiedon? Tuo tieto on aivan olennainen kun omaa kantaani pikkuhiljaa muodostelen.
Lähtökohtaisestihan monopoli – jopa kilpailutuksella luoto – on paholaisen työtä, kauniisti sanottuna. Joissain tapauksissa mittakaavaedut kuitenkin tekevät monopolista useaa toimijaa tehokkaamman markkinarakenteen (vrt. esim. junaliikenne, sähköverkot, puhelinverkot). Olin uumoillut, että jätehuollon kohdalla näin saattaisikin olla.
Toivottavasti myös vastapuoli pystyisi iskemään pöytään argumenttejaan ja esimerkiksi hinnastojaan. Tuo 15% on tosin aikamoinen…
Suuri ongelma tässä saatta olla, että monopolin luominen tappaa pienemmät toimijat, ja muutaman vuoden päästä ei ole enää yrityksiä, joita kilpailuttaa keskenään.
-VV
Iltaa, Ville. Tieto on Rouskiksen oppaasta ja kuulimme sen myös Rouskiksen tj:lta, kun kävimme vierailulla tiistaina. Alun perin kyseessä on kuntaliiton selvitys vuodelta 2007, “Tietoja kuntien jätehuollosta”; löytyy osoitteesta http://www.kunnat.net/attachment.asp?path=1;29;60;498;114858;129741;130437;130438
Se 15 % on keskiarvo. Rouskiksessa näyttivät tilastoa viime vai toissa vuodelta tehdyistä keskitetyistä kilpailutuksista. Silmämääräisesti näytti, että suurimmassa osassa kuntia hinta aleni 10-20 %. Runosmäestä kuulin tosiaan väitettävän, että taksat laskivat 40 %.
On tilanteita, joissa monopoli on käyttäjille edullisin vaihtoehto, kuten esmerkiksi siis jätteiden keräämisessä. On myös tilanteita, joissa se on ainut tapa saada palvelu aikaan – esmes rautateillä aikanaan (tosin nyt kyllä pitäisi saada aikaan kilpailua, ainakin paikallisliikenteen käynnistäminen hyötyisi siitä, sanoo Mikko Laaksonen).
Perinteinen roskafirmojen argumentti on, että paikallinen yritystoiminta ei pärjää. Tämä on tunnepitoinen vetoomus, sillä jos ei pärjää, niin miksi tukea? Toisaalta Paimion ja Sauvon kohdalla on helppo todeta, että paikallisia yrityksiä ei enää ole. Täällä ajavat Koskinen (Perniöstä), L&T ja mikähän se kolmas oli, en nyt muista.
Kilpailusta olen toki periaatteessa samaa mieltä, mutta roskakuljetusten kohdalla kilpailu toimii huonoiten, kun asukkaat jätetään yksin roskayhtiön kanssa. On alueita, jonne ei saa kuin yhden tarjouksen, koska se ei ole firmalle kannattavaa. Ja vaikka tarjouksia tulisikin, ne ovat yhdelle yksittäiselle kotitaloudelle siis tuon 15 % kalliimpia kuin jos kilpailuttajana olisi kunta. Joukossa on voimaa.
Fakta on, että roskafirmojen kate pienenee kunnan keskitetysti kilpailuttamassa järjestelmässä. Tämäkin on siis luettava niin, että kun kunta kilpailuttaa kuntalaisen puolesta, kuntalainen hyötyy tuon katteen pienenemisen verran. Firmaa se ei kuitenkaan tapa, sillä eihän firma tappiollista tarjousta tee.
Rouskiksesta saa runsaasti lisätietoa. Suosittelen lämpimästi heidän kanssaan juttelua.
PS. Hinta on vain osa etua. Mm. aluekeräyspisteiden ongelmat jäävät unholaan. Ympäristö hyötyy vähintään yhtä paljon kuin asukkaat.
Tässä markkinataloudeksi nimetyssä järjestelmässä toki kilpailu näkyy vain siinä, että kilpaillaan siitä kuka saa suurimman voiton. Enpä usko, että kukaan haluaa alentaa voittomarginaaliaan vain kilpailun nimissä. Jokainenhan pyrkii tottakai voiton maksimoimiseen. Eikö niin?
Mutta asiaan: Kun viimevuoden keväällä aloitettiin tämä keskitetystä roskien keräyksestä puhuminen, tuntui se meikäläisen korvaankin erinomaiselta asialta. Vaan sitten kun sitä mietin, löytyi ainakin yksi sudenkuoppa.
Systeemiksihän esitettiin sitä, että kunta kilpailuttaa ja kunnanvaltuusto päättäisi asukkailta perittävästä maksusta. Siis tulisi eräänlainen jätevero. Kestäisikö valtuuston “kantti” pitää maksu nollasummassa, eli perittäisiin vain se mikä maksetaankin, vai tulisiko siihen päälle vähän laskutushintaa, toimitusmaksuja, investointikuluja ja kuka ties oma % kunnan kukkaroon. Miten on esim. jätevesimaksun kohdalla, eikös se ole melkoisen tuottavaa.
On siinä toki hyvät puolensa, niin kuin totesin, lämpenin ajatukselle ja juuri siksi, että päällekkäiset ajot vähenee (hyvin organisoituna)ja “vapaamatkustajat” jäävät pois. Mutta totuuden nimessä kai on todettava ketään syyllistämättä, että pientalot (en nyt keksi parempaakaan termiä) ovat enimmäkseen niitä joista näitä “vapaamatkustajia” löytyy. Enpä usko, että esim. paimiolaisiin vuokrataloihin kunnallinen kilpailutus toisi sen kummempaa helpotusta. Kilpailuttaahan Kunta-asunnot jo nyt, ei vain kuntakohtaisesti, vaan valtakunnallisesti jätekuljetukset. Että se siitä keskitetystä. ja eikös jossain Kiskossa vai missä se oli jätemaksut nousivat nyt kun se meni Rouskiksen monopoliin.
Muuten veikeää tavaraa tuo jäte. Sen tuottaja maksaa siitä, että kaatopaikka ottaa hänen tuotteensa josta se jalostaa sähköä ja lämpöä ja sitten tämä “raaka-aineen toimittaja” maksaa taas siitä, että samainen jäte palautuu hänelle jossain energiamuodossa. Mutta se lienee toisen messun arvoinen aasia se.
Kilpailuttaminen ei ihan kaikilla tarkoita säästöä, se on totta. Keskimäärin sitä kuitenkin tulee, ja tämän vuoksi pidän kunnan järjestämää keskitettyä jätehuoltoa parempana ratkaisuna. Ja jos hinta ei jonkun mielestä muuttuisikaan tarpeeksi tai oikeaan suuntaan, niin ympäristö on toinen iso edunsaaja.
Maksun pitää olla nollakatteinen. Kunnalla ei ole oikeutta ryhtyä rahastamaan jätteillä. Kuntahan ei keskitetyssä systeemissä tee oikeastaan muuta kuin valtuuston päätöksen ko. asiasta. Lopun hoitaa Rouskis ja kilpailun voittanut yritys. Jätevesissä kunta on investoinut putkistoon, jota pitää sitten omalla väellä kunnossa. Siksi jonkinlainen tuottovaatimus on siellä kohtuullinen, mutta jätteiden keräyksessä se olisi moraalitonta. Vain tehdystä työstä voi maksaa palkkaa.
Juuri pienenevien katteiden vuoksi jätefirmat kilpailutusta vastustavat. Toisaalta osa säästöistä tulee siitä, että turha työ jää tekemättä. Sitähän emme sure.
Onhan se kiva, että kilpailuyhteiskunta edes joskus tuottaa etua pienelle ihmisellekin, eikä aina vain talouselämälle.
Moi,
Rouskis on osakeyhtiö. Muistaakseni entinen Salon seudun jätehuolto joka hallinnoi Korvenmäen jäteasemaa. Ymmärtääkseni Rouskiksella ei ole mitään yhteiskunnallista velvoitetta tuottaa palvelunsa mahdollisimman kuluttajaa hyödyntävästi (eli kuluttajalle halvimmalla). Yhtiö pyrkii tietysti toimimaan tehokkaasti jotta sijoitetulle pääomalle saadaan mahdollisimman suuri tuotto. On selvää että keskitetty kilpailuttaminen toisi ensialkuun säästöä, varmasti jopa kuluttajan kukkaroon. Pitkässä juoksussa tämä on kuitenkin aivan selvää kilpailun rajoittamista josta seurauksena on tehokkuuden lasku ja hintojen nousu. Vain terve kilpailu pitää laadun korkeana ja hinnat edullisena. Jos taskussa on varmat sopimukset ja hintojen nousu ei avaa kilpailijoille (jotka ovat joutuneet lopettamaan)mahdollisuuksia niin varmasti taksat tulevat nousemaan.
Rouskis on varmasti oiva ja toimiva yritys ja Paimion pienjäteasema erinomainen paikka, mutta monopolien perustaminen on minulle ajatuksena kuin kommunismi, älytön asia, mutta Suomessa todellakin mahdollinen ; )
Ja Saskalle; on täällä ainakin yksi, omat roskani noutava paikallinen yrittäjä olemassa.
Rouskis on omistajakuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö, jonka avulla kunnat voivat ottaa lunkisti jätteiden kanssa. Rouskiksella on toki osakeyhtiölain velvoite tuottaa voittoa, mutta käytännössä Rouskis tekee nollatulosta. Tämä selviää tilinpäätöksistä, joita he esittelevät mieluusti. Itse asiassa Rouskis pystyy pitämään jätteenkäsittelyhintansa normaalia matalampina, koska se hoitaa velvollisuutenaan olevien kotitalousjätteiden lisäksi myös yritysten jätteitä. Rouskiksen alueen kuntalaiset siis hyötyvät jo nyt Rouskiksen hoitamasta kaatopaikasta halvempina jätekustannuksina.
Monopolien kohdalla kehotan lukemaan Valkosen Villen kommentit. Tietyisssä tilanteissa monopoli on tehokkain. Esimerkiksi rautateitten toiminta tai puhelinyhtiötten lankaverkon aikaan oli mahdolliseta vain monopolin avulla, koska jos jokainen firma olisi rakentanut oman lankaverkon, ei yksikään olisi pysynyt elinkelpoisena. Rautateillä tämä pätee edelleen. Roskafirmoilla tilanne on sama: on erittän tehotonta, että kolme tai neljä eri firmaa ajaa peräkanaa samalla kadulla tyhjentämässä roskikset, kun ne mahtuisivat yhteenkin autoon. Itse asiassa koko Paimio-Sauvo -alueelle riittäisi 2 roska-autoa.
Monopoli ei siis ole aina haitallinen. Toisekseen pitää muistaa, että kunta ei kilpailuta jätehuoltoa loppuikuisuudeksi, vaan määräajaksi. Tämän päätyttyä on uusi kilpailutus. Tuloksena hinnat laskevat, keskimäärin 15 %, toisinaan enemmänkin. Pelko hintojen kohoamisesta ajan myötä on ollut turha. Yksikään kunta ei ole siirtynyt takaisin vanhaan järjestelmään.
Juu, Paltta on, unohdin, myönnetään. Mutta sanonpa vaan, että ei ole pitkään. Isot ostavat nämä pienet toimijat pois. Näibn kävi esimerkiksi Nikkaselle. Jo nyt Rouskiksen toiminta-alueella on kartalla pläikkiä, joihin yksityinen kuntalainen ei saa tarjousta jätteiden kuljetukseen kuin yhdeltä firmalta. Se, että annetaan “markkinoille” vapaat kädet voi johtaa myös markkinahäiriöön, kuten hyvin tiedetään.
Kokonaisuuden kannalta keskitetty kilpailuttaminen on edullisin, tehokkain ja ympäristöystävällisin. Kaikki muu puhe on – valtettavasti – Suomen roskayhtiöiden propagandaa. Silkkaa roskaa.
Panenpa vielä kerran lusikkani tähänkin soppaan.
1. Tilinpäätöstiedot ovat tilinpäätöstietoja ja niitä kyllä saadaan aina jonkinverran manipuloitua. Konsteja en rupea selittelemään.
2.Käytiin keväällä Riihimällä Ekokemissä, joka myös ilmoitti pystyvänsä pitämään jätteenkäsittelyhintansa normaalia matalampana. Ekokem muuten ottaa jätettä myös Helsingistä saadakseen “raaka-ainetta” energian tuotantoon ja sillä on sähkön ja lämmön tuotannosta sopimukset ainakin Riihimäen kaupungin kanssa. Se on tietenkin hyvä juttu “lähienergia”. Muistamani mukaan Ekokem olisi ollut halukas yhteistyöhön myös Rouskiksen kanssa, mutta se on toinen juttu se.
Kysymys onkin vain siitä, että mikä on se “normaali” jätteenkäsittelyhinta jonka alle sekä Rouskis, että Ekokem “pääsevät”.
Mikä on sitten yritysten osuus ja niiden maksama hinta jätteistä. Se lienee liikesalaisuus, eikä varsinaisesti kuulune aiheeseen, mutta ilmeisesti ei sama kuin mökinmiehen. Alkavatko kunnat sitten kilpailla yrityksiä saadakseen siitä, mikä kunta perii alimman jätemaksun yritykseltä.
3. Jos Rouskiksen esittämään systeemiin mennään, niin kunta ei kilpailuta jätehuoltoa loppuikuisuuteen, se ei kilpailuta sitä alkuunkaan, vaan kilpailutuksen suorittaa Rouskis joka veloittaa hinnan kunnalta, ja tässä juuri on se “jäteveron” mentävä rakonen.
Loppukappaleeseen vain sen verran, että myös Rouskis on -ei valitettavasti- suomalainen rroskayhtiö, miksei senkin puhe voisi olla propagandaa, eli silkkaa roskaa.
Paljon on vieleä, ainakin minulle, avoimia kysymyksiä. Onneksi se viime vuoden kevään kiire näyttää menneen ohi. Silloisen “tietoiskun” aikanahan Rouskis esitti, että päätös heidän “mallinsa” hyväksymisestä olisi tullut tehdä jos kesällä 2008. Olisikohan syy “aikalisään” siinä, että Turun polttolaitoksen tekeminen on lykkääntynyt. Veikkanpa näet, että sen valmistumisen myötä myös sen “raaka-aine” tarve lisääntyy ja silloin se alkaa “kosia” lähikuntia, että nämä toisivat roskansa sinne. Mutta tämä jo menee spkuloinnin ja ennustamisen puolelle ja siinä(kin) olen heikko.
Vakavasti ottaen: Roskaralli pitää saada loppumaan sekä ilmastollisista, että taloudellisista syistä ja jätteet ynnä romut täytyy saada pois luonnosta, mikä sitten on tehokkain ja taloudellisin tapa on aina pohtimisen ja tarkastelun arvoinen asia, onko se ns. vapaa kilpailu (jota ei kuitenkaan todellisuudessa ole) vai onko se “jätevero” (joka saattaisi tulla) jotain siltä väliltä, vaiko vallan joku uusi “systeemi” se on ratkaistava ja pian, mutta siten, että se on tehokas ja kuntalaisille siedettävä.
P.S.
Kuka haluaa antaa kolmivuotiaalle kissalle hyvän kodin. Täältä saa.
Minkä faktan nojalla olet valmis uskomaan että Rouskis tyytyy tekemään nollatulosta sen jälkeen kun pienemmät ovat “syöty” pois toiminnasta. Aika huonoa yritysjohtamistahan se olisi jos ei “taottaisi kun rauta on kuumaa”.
Määräaikaisuus ja kilpailuttamisen uusiutuminen eivät auta mitään silloin, kun ei enää ole kilpailevia toimijoita. Tämä näkyy Suomessa esim ruuan hinnan korkeutena koska suuret toimijat ovat jo “liian” suuria ja oikeaa kilpailua liian vähän.
-janne-
Hyvä huomio, Taukka. Tahattomasti puhuin asiaa: Rouskiksen tiedot ovat tosiaan roskayhtiön propagandaa nekin.
Se, että kilpailutuksen tekee Rouskis, on mielestäni enemmän kuitenkin vahvuus. Jos yritettäisiin ehdottaa, että kunta ottaisi lisää velvoitteita itselleen, niin se kyllä olisi ihan mahdotonta näinä säästöjen aikoina.
Jotenkin pidän itsestäänselvänä, että kunnat – jotka Rouskiksen omistavat ja keppiä yrityksessä heiluttavat – eivät tietenkään anna käskyä vetää välistä, ts. kerätä “roskaveroa”. Sehän ei kuulu reiluun peliin! Ja siitä tässä pitäisi olla kysymys.
Janne, juuri siitä syystä, että Rouskis tekee vain siten kuin omistajat määräävät. Se on kuntien omistama firma. Jos se toimisi törkeästi, niin valtuustot löytäisivät rötösherran katsomalla peiliin.
Taitaa olla hieman ison pahan Salon pelkoa nyt monissa. Sitä voi pitää oikeutettuna kun katsoo miten maailma yleensä makaa, mutta eikö tässä pitäisi pyrkiä parempaan? Sitä paitsi se purisi myös Salon omiin asukkaisiin, joten tuskin vaara mahdottoman suuri vaara on. Ja aina voi mennä takaisin sopimusperusteiseen. Asiasta on turha tehdä isompaa kuin se onkaan.
Kilpailun katoamisesta ei ole mitään näyttöä. Kun jätealallakin suunta on isompiin päin (aivan luonnollisista syistä, ts. yritysten tehokkuuden vuoksi), niin nämä näkevät toiminta-alueekseen koko ruuhka-Suomen. Jos sellainen häviää kilpailun vuonna x, se varmasti on mukana uudessa kilpailussa vuonna y.
Minun on nyt hieman vaikea ymmärtää miksei lähes varma 15 % säästö kiinnosta. Se jos mikä kertoo, että nykytilassa kilpailu ei tosiaankaan toimi käyttäjän eduksi.
Joopa joo, monta on aina lusikkaa sopassa. Enkä minä väitä mitään mistään tietäväni, mutta varmuuden varaksi alan pistää säästöön roskalaskujanin. katsotaan niitä sitten vaikkapa viiden vuoden päästä. Vetoa olen valmis lyömään ei ole hinta 15% halvempi, päinvastoin. Eikä ole kyse pelkästään indeksi korotuksesta.
Kuinkahan monta niitä valtakunnallisesti toimivia sitten tulisi olemaan? Tuskin kahta enempää ja se ei oikeaan kilpailuun riitä.
Säästö kyllä kiinnostaa ja ympäristönsuojelu, mutta hyväuskoisuus on minusta iän myötä karissut.
Niin no, aika vahvasti olen ollut tämän puolella, kun vaikka piruja voikin maalailla seinille niin pakkohan sitä on kuitenkin uskoa, että markkinat voivat toimia, kun ohjaus on oikein asetettu.
Jos ohrasesti kävisi ja hinnat rupeaisivat kipuamaan kun maassa ei olisi enää todellista kilpailua, niin minä pistän oman firman pystyyn. Senhän pitäisi olla silloin mainiosti kannattavaa.
Salossa asiaa jo valmistellaan:
http://www.sss.fi/uutiset/73365.html
Heillä tosin on jo kokemusta asiasta, kun Kiskossa ja Särkisalossa on kokeiltu keskitettyä systeemiä. Kemiönsaarella taas ymmärsin, että kilpailutuksen olisi voittanut paikallinen yrittäjä.
Meillä tyhjennys maksaa 5€/kerta. Tyhjennykset kahden viikon välein. Miten muilla?
Me ollaan kimpassa kahden naapurin kanssa, joten en edes muista mitä kertakeikka maksaa. Kolmeen pekkaan jyvitettynä kustit taitavat olla 60-80 euroa vuodessa. Eli jos kunta ei kilpailuta, niin asukas vo säästää ainakin lyöttäytymällä yhteen naapurien kanssa.
Mutta se jäteralli täällä kalevan syrjäperillä on silti turha. Sanoisin jopa, että se ei ole välttämättä edes firmoille kannattavaa, joten voipi tulla päivä jolloin tarjousta ei saa keltään. Siinä tilanteessa kunnan kilpailutus on keino varmistaa sama jätehuolto ympäri kuntaa, asuinpaikasta riippumatta.
Meillä kaksi roskista kuuden hengen taloudessa, kulut alle 200€ / vuosi. Paikallinen yrittäjä. Turussa vastaava (tosin takuu varma tyhjennyspäivä) tuttava perheellä lähes tupla hinta L&T muistaakseni. Kuten sanoin en usko (pitkäikäiseen) säästöön.
-janne-
Turussa suurin osa kaupungista ei ole kilpailutettu. Jos tiheään asutulla kaupunkialueella joutuu tyhjennyskerrasta maksamaan enemmän kuin Paimiossa, niin se kertoo jälleen kerran, että jätefirmat eivät kilpaile keskenään, vaan kuorivat ylisuuret voitot. On mahdottoman vaikea perustella miksi kunnan kilpailuttama olisi kalliimpi, kun se vähentää jätteen keräämisen kustannuksia. Ajatus toimii vain, jos uskoo, että vähitellen alueella on enää yksi firma.
Mutta silloin pitää muistaa, että kuka tahansa voi perustaa kilpailevan firman. Kilpailutuksessa on nimittäin yrittäjälle fiksua just se, että jos saa itselleen alueen, se pitää leivissä 1-2 autoa. Oikean kokoisilla alueilla saadaan markkinoille tulo helpoksi.
Siksi pelkosi kustannusten noususta pitkällä tähtäimellä ei oikein sovi yhteen vapaiden markkinoiden toimintamekanismien kanssa.