Vakavasti.
Eilinen valtuustoseminaari pyöri tuttuja polkuja. Vasemmisto esitti tulojen lisäystä verojen korotuksella ja oikeisto esitti menojen leikkausta. Kummaltakaan ei voida välttyä. Tärkeintä tuntuukin usein olevan, että pääsee perustelemaan vääjäämättä nähtävissä olevia toimia jotenkin omasta ideologiasta lähtöisin oleviksi. Itse ratkaisut ovat loppujen lopuksi aika samoja, tekee ne sitten keskusta-vasemmisto tai keskusta-oikeisto.
Pässikin ymmärtää, että 3 miljoonan paikkaamiseen ei riitä säästö, ei verotus eikä kummatkaan yhteensä. Syömävelkaakin tarvitaan. Jos joku ihmettelee, että menikö taas pässiltä miljoonat sekaisin, niin ei, kyllä kunnankamreerin arvio on, että kolme miljoonaa euroa alijäämäinen on Paimion tilinpäätös vuodelta 2009.
Oikeiston ja vasemmiston esitykset julkisen talouden vakauttamisesta ovat yksisilmäisiä. Tuskinpa niitä edes uskallettaisiin esittää jos esittäjä olisi yksin vallassa. Voisivat vaikka toteutua, eikä siitä hyvä seuraisi.
Kun esitykset laittaa yhteen, yhdessä niistä tulee jotensakin toimivia. Mutta koska ne keskittyvät ideologian esittelyyn eivätkä ongelmien hoitoon, eivät ne yhdessäkään takaa mitään todellista muutosta. Parin vuoden päästä uusi ahdinko, uudet itkut.
Jos valita pitäisi, niin ottaisin kuitenkin mieluummin jomman kumman näistä poliittisista vaihtoehdoista kuin sen virkamiesvaihtoehdon, joka meidät on tähän jamaan vienyt. Siis sen, jossa kumpaakaan – ei tuloja eikä menoja – ei ole yritettykään miettiä, vaan rahaa on mennyt juuri sen verran kuin sitä on tullut.
Julkishallinnon vaihtoehdoista hauskan rautalankamallin väänsi turkulainen Vihreän Liiton hallituksen jäsen Samuli Lintula. Suosittelen kaikille, laidasta laitaan keskustaa unohtamatta.