Asiat selkenevät aina lenkillä. Polkiessani kotiin Paimion valtuuston kokouksesta ymmärsin viimein mistä illan äänestyksessä oli kyse. Kyse ei ollut enemmästä eikä vähemmästä kuin julkisen talouden alasajosta.
Palataanpa pari tuntia taaksepäin. Marraskuinen valtuusto kokoontui päättämään ensi vuoden tuloista. Niukasti ylijäämäinen budjetti on saatu luonnosteltua ilman veroprosentin nostoa. Valtuusto päättikin yksimielisesti hyväksyä ensi vuoden veroäyriksi 19,5 %.
Kokonaan toinen juttu on tietenkin se, että Paimiolla on aiemmilta vuosilta miljoonia alijäämää, jotka on katettava. Voi olla, että veroäyrin nosto on edessä, jos alijäämien kuoletus ei onnistukaan toiveitten mukaisesti. Nythän talous on rakennettu pitkälti sen varaan, että pidämme kulut kurissa ja odotamme talouskasvun tuottamia ylijäämiä.
Illan puheenaihe oli veroista mitättömin. Rakentamattomille tonteille asetettiin viime vuonna korotettu kiinteistövero. Se oli osa talouden tasapainottamispakettia, jonka kaikki hyväksyivät. Vihreät olivat veroa ajaneet pitkään. Syynä ei ole kateus, toisin kuin Kokoomuksen piiristä väitetään, vaan maankäytön järkevä ohjaus.
Kunta kaavoittaa maata rakentamiseen, jotta sitä myös käytettäisiin rakentamiseen. Kaavoituksella kunta ohjaa asutusta alueille, joihin tarvittavat palvelut – tiet, vesijohdot, viemärit, koulut, päiväkodit, bussit jne. – on mahdollista kunnan toteuttaa järkevin kustannuksin. Jos kaavatontit kuitenkin jäävät tyhjilleen, maankäytön ohjaus menee vaikeaksi ja kunnalle tulee rutkasti lisäkuluja kun asutus karkaa haja-asutusalueelle.
Sanalla sanoen: menee ihan nurmijärveksi koko touhu.
Korotettu kiinteistövero aiheuttaa tontin omistajille muutamien satojen eurojen lisäkulut vuodessa. Tähän ei kenenkään talous kaadu.
Korotettu vero on silti tehokas ohjauskeino. Vistalla nousee nyt monelle vuoskymmeniä joutilaana pusikoituneella tontille taloja. Asukkaita, veroja ja tiiviimpää kaupunkirakennetta siellä, missä sitä kaivataan.
Jostain syystä tämä ei kuitenkaan tänä iltana käynyt Kokoomukselle ja Keskustalle. Näiden kahden puolueen äänillä Paimio luopui kokonaan korotetusta verosta. Kaksi Keskustan valtuutettua joutui jopa ryhmäkurin vuoksi äänestämään toisin kuin tekivät edellisessä hallituksen kokouksessa.
Mitä se semmoinen politiikka on, jossa leikataan sekä kunnan tuloja että kunnan menoja? Kokoomus on Paimiossa johdonmukaisesti vastustanut sekä kunnallisveron että kiinteistöveron nostoa. Samaan aikaan Kokoomus on ollut aina ensimmäisenä vaatimassa railakkaita säästöjä kaupungin palveluissa.
Eihän tuolle ole muuta selitystä kuin se, että tavoitteena on julkisten palveluiden lopettaminen. Kun ei ole tuloja, ei voida tuottaa palveluja. Kun ei ole palveluja, ei tarvita tulojakaan.
Joku toinen olisi tajunnut tuon ilman hikoiluakin.
http://aleksis.naantali.fi/poytakirjat/kokous/20101460-7.PDF
Ylläoleva linkki siksi, että salissa veronpoistoa ehdotettaessa käskettiin ottamaan oppia Naantalista. Olisipa otettu. Kaikki kiinteistöveroprosentit kaupunginhallituksen esityksessä Paimiota korkeammat.
Aika vahvaa yleistystä, mutta niinhän sitä pitää blogiin kirjoittaakin. Eiköhän se loppujen lopuksi ole niin, että Kokoomus ja Vihreät istuvat Arkadiamäellä samassa hallituksessa, joten kovin suuria perÃaatteellisia eroja ei pitäisi olla. Ja jos katsotaan Vihreiden kantoja julkiseen ja yksityiseen palvelujen tuottamiseen niin aika lailla samasta oppikirjasta taitavat olla. Maailma ei onneksi ole mustavalkoinen.
Ajatus kaunis. Kaikin puolin tulisi tukea tuota ylöspäin rakentamista rivitalopeltojen sijaan. Paimiossakin mielestäni näitä aukkoja kaupiteltiin erikseen ja sen myötävaikutuksella on kaivurit saaneet kuokkansa maahan iskeä.
Kovasti tuntuu tuo asia kuitenkin kieliä kirvoittavan; millaisista summista oikein puhutaan? Mitä palveluja sillä olisi saatu tuotettua? Putkelle päivä lisää elinaikaa?
Janne: niinpä.
Jarkko: siinäpä ero Vihreiden ja Kokoomuksen välillä onkin, että Vihreille tärkeintä on ME, Kokoomukselle MINÄ. (Jälkimmäinen Taru Tujusen mukaan.)
Tomi: 50 000 euroa. Sitä voi vähätellä, mutta sillä estäisi jo vuoden-parin supistukset koulujen tuntikehyksestä. Ikävintä kuitenkin on se, että yhteistyö tulee vaikeutumaan. Kun yhdet ryhtyvät suojelemaan omien äänestäjiensä rahoja, niin silloin ne toiset ryhtyvät suojelemaan omien äänestäjiensä palveluja. Tällä systeemillä ei alijäämiä kateta.
Kaavoitusmonopoliin perustuva maapolitiikka vaatii linjakkuutta, jota aina on sotkenut maanomistajien “edunvalvonta” ja “kaupankäynti” valtuustossa. Vuosi sitten tehty päätös tonttien rakentamiseen saamiseksi kesti paineet vain vuoden. Maapolitiikassa on kolme kovaa K:ta: Kateus, Kauna ja Kosto. 1980-luvulta olisi mehevää muisteltavaa näiden tiimoilta, mutta jääköön muihin yhteyksiin.
Sinänsä hassu ajatus tuo että yhdet suojelee äänestäjiään, toiset suojelee äänestäjiään…
melko epäuskottavaa, kun samalla…
Vihreät ovat äänestäneet koko valtuustokauden ihan fiiliksen mukaan välittämättä pätkääkään siitä mitä talouden vakauttamisen tai muuten vaikean tilanteemme kannalta tarpeen. Oma, päätöksenteon ulkopuolinen linja sen mukaan mikä tuntuu kuntalaisten korvaan kulloinkin parhaalta. Sillä päätöksenteko kulttuurilla ei todella alijäämiä kateta.
Toinen asia on, että täydellisellä konsensuksellakaan ei ongelmiamme ratkaista. Enemmistö päättää demokratiassa, ja sen koostumus voi sitten vaihdella päätöksen mukaan. En minä ainakaan sulje yhtään puoluetta tai edustajaa automaattisesti oppositioon. Ennakko-odotukset tosin vaihtelevat.
Jos pieni ryhmä ihan aikuisten oikeasti todella haluaisi vaikuttaa päätöksentekoon eikä vain tyytyä laulukuoroon, niin se onnistuu yhteistyöllä ja taistelunsa valitsemalla. Oppositiopolitiikkaa harjoittamalla käy niin että sitä todella on oppositiossa. Ja todelliset mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon painuvat lähelle nollaa. Hyvätkin ideat menevät hukkaan, ja se on sääli.
Jarkko, se mitä kutsut fiiliksiksi on arvoja.
Valtuustossa on aika harvasta asiasta äänestetty. Totta on, että Vihreät ovat useimmiten jääneet vähemmistöön vasemmiston kanssa. Näkyvimpiä näistä erimielisyyksistä ovat olleet Paipin tuet ja koulujen lakkauttaminen. Paipissa enemmistö otti lusikan kauniiseen käteen kaksi vuotta Vihreiden jälkeen, mutta kouluja ei takaisin saada, vaikka niiden lakkauttamisen säästöt osoittautuisivat saduksi.
Toisaalla taas lautakunnissa olemme johdonmukaisesti vastustaneet kustannusten kasvua. Esimerkiksi vapaa-aikalautakunta unelmoi edelleen monitoimihallista, Vihreiden järkipuheesta huolimatta.
Eli missä on pihvi, Jarkko? Se, että olemme eri mieltä ei tarkoita, että että emme kantaisi huolta taloudesta. Eilisiltaisessakin asetelma oli niin päin, että kunnan talouteen kevytmielisesti suhtautui nyt keskusta-oikeisto.
Päivitysilmoitus: Saska Tuomasjukka » Arkisto » ME vai MINÄ?
En minä odottanutkaan että tässä yksimielisyyteen päästäisiin. Kevyttä provosoitia puolin ja toisin. Tuossa koulukysymyksessä ei ainakaan minun muistaakseni ollut vasemmistolla sen isompia ongelmia. Olen edelleen sitä mieltä mitä aikaisemmin kirjoitin. En tietenkään edusta tässä mielipiteessä kuin itseäni. Mutta sen mielikuvan perusteella jotka olen ns. käytäväkeskusteluissa saanut, ovat tuntemukset melko pitkälti samanlaisia puoluekannasta riippumatta.
En voi väittää olevani mikään verraton strategisti, mutta uskallan edelleen avoimesti väittää, että vihreiden tällä valtuustokaudella harjoittama politiikka on aiheuttanut sen, että hyvätkään ideat eivät enää uppoa valtuustossa tai lautakunnissa. Edelleen, pienen pitää valita taistelunsa ja pyritä vaikuttamaan positiivisesti isompiinsa. Vaikka olisi omasta mielestään kuinka oikeassa tahansa siitä ei ole mitään hyötyä jos muut eivät kuuntele. Voidaanko lanseerata termi ideologinen kirkasotsaisuus? Ns. nakkikioskipsykologiaa.
Minä en kyllä sanoisi sitä päätökseen vaikuttamiseksi jos vaihtoehtoja on vain yksi (miten se voi olla vaihtoehto) ja päätökseen vaikuttamisena pidetään sitä, että kulkee aina vaitiollen enemmistön viitoittamaa tietä.
Kukas se kirjoittikaan: “Tietä kulkein
-tien on vanki
Uusi suunta
-umpihanki.”
Jarkko, kerrotko ihan selkein esimerkein, että mitkä toimemme hiertävät?
Rakennuslautakunnan aktiivinen Seppo häiritsee ilmeisesti niitä, jotka menevät mieluusti esittelijän mukaan. Seppo on kova pähkinä muille, koska hänellä sekä erittäin selkeät Vihreät arvot (joiden ansiosta hän oli vaalien äänimagneetti) että erinomainen asiantuntemus lautakunnan alasta.
Koulutusltk:ssa koulujen sulku hiersi Vihreitä ja Vasemmistoliittoa. Koulutoimi ei kyennyt tuottamaan luotettavia laskelmia mahdollisista säästöistä. Samat virat laskettiin kahteen kertaan. Tällaisen selvityksen pohjalta ei voinut tehdä muuta kuin äänestää paremman selvityksen puolesta. Ei koulujen pidä sulkea ellei siitä tiedä tulevan säästöä.
Muissa ltk:ssa ei käsittääkseni ole ylipäänsä ollut kitkaa aiheuttaneita päätöksiä (pl. sos.ltk, jossa emme ole).
Jos nämä tekevät meidät paariaksi, niin sitten ei voi mitään. Nämä ovat paikallisen politiikan tärkeitä teemoja niissä lautakunnissa joissa olemme edustettuna. Jos näistä kävisimme kauppaa, niin mitä ylipäänsä tulisi vastineeksi sellaista, joka ei muutenkin toteutuisi?
Pahoin pelkään, että käytäväpuheissa kuvastuu ärtymys siitä, että parissa tärkeässä asiassa Vihreiden näkemys on osoittautunut oikeaksi (Paippi, Oinila). Paimiossa ei oikein ymmärretä, että asiat voivat riidellä. Pätee niin luottamushenkilöihin kuin virkamiehiin (ks. Salon Seudun Sanomat ja kj:n kitkerät kommentit kuntalaisista.)
Niin kuin Taukka vihjasi: Paimiossa Keskusta ja Kokoomus yhdessä voivat vetää minkä tahansa päätöksen läpi. Siksi lupaukset yhteistyöstä ovat tyhjiä, valitettavasti.
Pienikin voi vaikuttaa päätöksentekoon, mutta vain harvoin se voi olettaa saavansa tavoitteensa 100 % läpi. Oinila ja Paippi ovat luku sinänsä. Arkipäivän päätöksenteossa olisi paljon vaikutusmahdollisuuksia.
Juu juu, ihan selvä. Edelleen minulle on epäselvää, että mitä ovat ne yleisesti hyvinä pidetyt ajatukset joita muut eivät tue yhteistyöhaluttomuutemme vuoksi.
Etupäässä näitä kahta blogia (Saska / Jarkko) seuranneena ja kommentoineena tulee mieleen muutamia seikkoja joista ainakin osin olemme olleet jopa melko yksimielisiäkin. Kuitenkaan niitä ei ole missään päätöksentekovaiheessa otettu keskusteluun.
Ydinpalvelut / Tukipalvelut. Hintavertailu Kunta / Ulkopuolinen. Palkka- / Henkilöstökehitys. Panos / Tuotto jne.
Nimesin ne nyt tällä kertaa näin ja odottaisin, että tulevissa päätöksenteoissa voisimme vakuutta toisiamme reilusti eurojen-, ei ideologioiden tai kaverien, mukaan.