Pienessä kunnassa vaikenemisella on lyhyet jäljet.
Paimion kaupunki on vetkutellut puoli vuotta Kalevan jätevesiasioissa. Kyläläiset tahtoisivat vetää painevesiviemärin kaupungin runkoputken jatkoksi, jotta Kalevan alueen jätevedet saataisiin uuden jätevesilain mukaiseen kuntoon vuoden 2014 loppuun mennessä.
Runkoviemärin vetäminen Kyysilän koululle vuonna 2012 on kirjattu hyväksyttyyn vesihuoltosuunnitelmaan. Keskusteluissa teknisen toimiston kanssa on kuitenkin käynyt selväksi se, että kaupungin viemäri ei välttämättä ole Kyysilässä suunnitelmassa mainittuna ajankohtana [tarkemmin täällä]. Jos ei ole, niin mikäpä siinä, kylä vetää omaa putkeaan Preitilään saakka, ei se maailma kaadu. Mutta miksiköhän selkeän vastauksen saaminen yksinkertaiseen kysymykseen on niin helekutin vaikeaa? Miksi voimassa oleva vesihuoltosuunnitelma ei olekaan toteutumassa?
No siksi tietysti, että Kyysilän koulu ei vuonna 2012 ole enää koulukäytössä. Ainakaan varmuudella. Paimion uusi koulutoimenjohtaja tekee ensi töikseen kouluverkosta selvityksen tavoitteena puristaa sieltä muutaman sadan tonnin vuosisäästöt, jotta Paimio selviää nousuvuosien yltiöpäisestä kasvupolitiikasta ja “järkevästä” lamainvestoinnista, eli Fortum-lukiosta.
Kouluverkkoselvityksen tulos on helppo ennustaa. Nummenpään kulut oppilasta kohden ovat lähes kaksinkertaiset Vistan kouluihin verrattuna. Veikkaria ei enää tarvita kun Jokelaan tulee lisätilaa, ja Veikkarin sulkeminen säästää kuljetuskustannuksia. Mutta riittävätkö nämä kaksi? Nälkä kasvaa syödessä. Lisäksi Nummenpään koululla on mahtavia ystäviä, joiden mielestä säästöjä voisi hakea mieluusti muualta kuin vahvalta tukialueelta.
Entäpä jos suljettaisiinkin Kyysilän koulu? Tätä väläytti mm. Jarkko Kallio lehdessä taannoin. Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että Jarkko on saman todennut useasti aiemminkin. Sulkeminen ei taitaisi kovin paljoa säästää, paitsi juuri jätevesien vuoksi. Kilometri runkoputkea maksaa satojatuhansia euroja. Laki vaatii, että se on oltava kunnossa vuonna 2014. Vaan eipä tarvitse rakentaa, jos ei ole omaa kiinteistöä. Mitäpä noista Kyysilän muutamasta asukkaasta.
Mutta mietitäänpä sitä koulua. Kyysilän sulkemisen jälkeen Hanhijoen kouluun mahtuisivat vain luokat 1-4, ja sitä vanhemmat saisivat Preitilästä ja Kalevalta suunnata Vistan koulukeskukseen. Näin raju yksiköiden alasajo pistäisi epäilemään niitä oppilasennusteita, joilla uusi koulu kesällä perusteltiin. Lukiotahan ei rakennettu lukiolaisten vuoksi, vaan siksi, että vapautuva vanha lukio tarvitaan pienemmille koululaisille.
Kävi miten kävi, kouluruletin tavoitteena ei voi olla Nummenpään säästäminen hinnalla millä hyvänsä, kuten nyt on aistittavissa eräiden henkilöiden kommenteista. Tämän sanoessani olen tietysti täysin jäävi, sillä oma poikani lähtee koulutielle huomenna. Ensin Hanhijoelle, ja myöhemmin toivon mukaan Kyysilään.
Lähikoulun ja runkovesiviemärin puolesta!
“Nummenpään kulut oppilasta kohden ovat lähes kaksinkertaiset Vistan kouluihin verrattuna.”
^Kuinka suuri osa näistä kuluista on kuljetuskustannuksia? Pienentyykö kuljetuskustannukset kun oppilaat kuskataan vielä kymmenen kilometriä kauemmas? On totta, että maaseudulla koulun käyminen maksaa enemmän kuin tiheämmin asutussa kaupungissa – ei sen pitäisi olla uusi asia.
Mitkä ovat oikeat kustannuksen oppilasta kohden ja mistä ne koostuvat, tällä faktalla kun ei tunnu olevan päivänvaloa kestäviä lähteitä. Kyläkoulujen toiminta-aika kuitenkin on lopussa, joten tämä puiminen on jo hieman myöhäistä. Kiitos kuitenkin hienosta merkkinnästä!
Tere Joona, ja kiitos kysymyksestä.
Oma tietoni asiasta perustuu koulutuslautakunnan talviseen kokoukseen, jossa Nummenpäätä junttausmeiningillä oltiin lakkauttamassa pikavauhtia. Äänestin vastaan, koska meillä ei ollut kunnon tiloja Vistalla, ja koska selvitykset kustannuksista ja säästöistä olivat ylimalkaisia.
Tarkkoja lukuja en nyt muista (voisin tietty tarkistaa), mutta se jäi mieleen, että kuljetuskustannukset eivät oikeastaan nouse. Tämä johtui siitä, että jo nyt Nummenpään oppilaista suurin osa on kuljetusoppilaita. Toisaalta ruoan kuljetuksessa säästetään.
Minustakin on selvää, että pelkästään jos katsotaan kustannuksia, niin Paimioon pitää tehdä YKSI ISO ALAKOULU. Se on halvin, jopa siinä tapauksessa, että ihan hyväkuntoisia kouluja suljetaan. Tämä on linja isoissa kaupungeissa kuten Oulussa. Uudehkoja pienehköjä kouluja suljetaan, ja tilalle rakennetaan mammuttiluokkaa.
On tietysti ihan selvä, että kukaan ei ole niin toope, että katsoisi vain kustannuksia. Koulun pitää myös kasvattaa terveitä nuoria, ja tämä onnistuu pienemmissä kouluissa paremmin. Myös maaseudun kylien pitäminen elävänä on arvo sinänsä. Kun Kalevalta lopetettiin koulu ja pian meni myös kauppa, eristäytyivät ihmiset entistä enemmän. Nyt ollaan pian siinä tilanteessa, että kyllä joku mummo voi sinne tupaansa muumioitua, kun kukaan ei enää tunne toisiaan – tai jos tunteen, niin ei tunne huolta.
Uusi sivistysjohtaja tekee uuden kouluverkkoselvityksen. Oletan, että sen yhteydessä tehdään kunnon laskelmat kuluista ja säästöistä. Jos vaikka kyläkoulut ovatkin mennyttä – kuten pahoin pelkään, nyt kun Vistalla on koulun verran lisää tilaa – pitää Paimiossa pohtia kunnolla se, että tehdäänkö sitten kerralla yksi iso alakoulu vai päätetäänkö panostaa pienempiin yksiköihin, jotka tuottavat terveempiä ja iloisempia lapsia. Eli säästöjä.