No totta kai se on, kuuluisi jokaisen kunnon reservin vänrikin sanoa.
Minusta hiihto on kuitenkin yliarvostettua, enkä edes usko, että tämä todistaisi RUK:n soveltuvuuskokeiden epäonnistuneen kohdallani.
Maailma muuttuu. Ilmatieteen laitoksen mukaan osissa Suomea ei toissa talvena ollut talvea laisinkaan. Musta ja tympeä lumeton läikkä kasvaa ilmaston lämmetessä vauhdilla. Talven riemujen mukana menee hiihdon asema maanpuolustuksen salaisena voimatekijänä.
Vihollista idästä ei seuraavalla kerralla pysäytetä koukkaamalla lumipuvuissa selustaan vaan väijymällä tammikuisen vesisateen täyttämissä metsäojissa. Nehän onkin tehty puhtaasti maanpuolustusta varten, tiesitte kai? RUK:n kurssilta opittua.
Olen huono hiihtäjä, mutta hiihdän silti aina kun säät sallivat. Kun syy ei ole maanpuolustus, sen täytyy yksinkertaisesti olla hauskaa.
En halua hiihtää sisätiloissa, sillä haluan hiihtää ulkona. Tätä ajatusta tuntuu olevan mahdotonta selittää joillekin hiihtotunnelien ystäville. Yritetäänpä uudestaan: haluan hiihtää ulkona, siksi en halua hiihtää sisällä. Siksi hiihtotunneli ei siis kiinnosta minua.
Paimion hiihtotunnelin tilinpäätökset vahvistavat, että samalla tavalla hiihdosta ajattelee suurin osa varsinaissuomalaisista harrastelijahiihtelijöistä. Kun kolmen miljoonan tiloissa saadaan lipputuloja parisataatuhatta euroa, ei yrityksen tuotteella yksinkertaisesti ole riittävästi kysyntää. Se ei riitä, että kilpahiihtäjät ja heidän lapsensa 200 km säteeltä tulevat Paimioon. Heitä ei ole tarpeeksi. Oheistoimintoja ei ole eikä tule, koska Paimio ei ole hiihtourheilun Mekka.
Sama on nähty ja koettu kaikissa Suomen hiihtoputkissa. Edes Vuokatissa putki ei ole kannattava, mutta kun se tukee muuta matkailutoimintaa, sitä kannattaa pyörittää. Tätä yritettiin sanoa jo silloin, kun Paippi oli pelkkä hahmotelma. Siksipä se ehkä sitten toteutettiinkin pelkkien norttiaskin kanteen tehtyjen laskelmien varassa. Muu olisi näyttänyt liian pahalta.
Menneiden lumien perään on turha itkeä. Syntipukkeja ei ole, vaikka tyhmiä ja hyväuskoisia päättäjistä löytyykin.
Paipin ylivoimaisesti suurimpana maksajana Paimio on putken tosiasiallinen isäntä. Yhtiökokouksen prosentit ovat merkityksettömiä, sillä Paippi pysyy hengissä vain jos Paimio sitä takaa. Tämän pitää Paimion edustajien tehdä selväksi putken hallituksessa ja muissa yhteyksissä. Luovutamme toki asemamme heti kun toinen yhtä höyli maksaja ilmestyy kehiin.
Paimion on otettava isännän rooli. Vaihtoehtoja ovat konkurssi (vääjäämätön ilman Paimion tukea), lahjoittaminen jollekulle rämäpäälle (epätodennäköistä että sitä löytyy, ja tappiot ovat samaa luokkaa kuin konkurssissa) ja kunnallistaminen.
Suomen ensimmäinen kunnallinen hiihtoputki maksaisi n. 100 000 euroa vuodessa. Vähemmän kuin uimahalli, sanoisi kunnanhallituksen puheenjohtaja.
Pari korjausta aamun Kunnallislehden putkiuutiseen, jos kiinnostaa:
- Tunneliyhtiö ei ole normaalilumisenakaan vuotena ollut kannattava. Tuloksesta ei nimittäin riitä rahaa lainojen lyhentämiseen.
- Putkiyhtiön pääomistajat eivät “vastaa yhtiön kannattavuudesta”. Siitä vastaa yhtiön hallitus ja toimiva johto.