Päivä meni taas. Palautteen innoittamana kerron uudemman kerran, että siellä ne lapset tuhisevat, ihan uneen laulettuna. Balladi Peter Greystä on meidän kaikkien suosikki. Se on myös ainoa, jonka sanat muistan ulkoa.
“Isi, tänä vuonna minä en ole vieläkään kertonut mitä saat lahjaksi“, ihmetteli poikani pari päivää sitten. Yleensä se salaisuus polttelee niin pahasti, että lahjan valmistumisesta kuullaan seikkaperäiset päivittäiset raportit viikkojen ajan. Ikä kasvattaa kuorta.
Tänään ne salaperäiset tuotiin koulusta kotiin. Polttelu paheni. “Isi, voitaisko me pitää se isänpäivä jo huomenna?”
Pikkusisko toi niitä salaperäisiä päiväkodista jo eilen. Ei saanut katsoa. Suuttui jos vain vilkaisinkin. Aika vaikea on pistää turvavöitä silmät kiinni. Lopulta tulimme siihen tulokseen, että ei se haittaa, koska se salaperäinen oli paketissa.
Muuten isin päivä meni ihan normaalisti. Allergia-artikkeli etenee hitaasti. Luomumehut eivät vieläkään tulleet, vain nipun kunnan papereita toi posti.
Ensi vuoden budjetin parsinta menee just kuten Vihreät jo keväällä totesivat: kolmannes leikkauksia, kolmannes veronkorotuksia, kolmannes syömävelkaa. Ehkä ne osuudet ei osu ihan kohdalleen, mutta noista faktoista olisi minusta kaikkien kannattanut lähteä liikkeelle. Silloin olisi voitu käyttää kesä ja syksy tärkeimpään ongelmaan, eli leikkausten sisältöön ja toteutukseen.
Se voi tosin olla Vihreiden omassakin piirissä kuulutettua poliittisen pelisilmän puutetta, että tunnustaa tosiasiat. Ensin pitäisi kai juntata oma kanta teräsbetonipaaluilla, niin sitten olisi neuvoteltavaa. Hölmönä pidetään, jos haluaa jättää sen huvin väliin ja keskittyä hakemaan vääjäämättömän lopputuloksen parasta mahdollista toteutusta. Toivon hölmöyden lisääntyvän.
Olen kyllä Jarkon kanssa samaa mieltä: nyt valtuustolle esiteltävässä toimenpidelistassa on kovin vähän toimia ja kovin paljon hurskasta toiveajattelua. Meno on kuin kuntaliitoskunnissa viimeisenä itsenäisenä vuonna, paitsi että meillä ei ole sitä liitoskaveria vielä tiedossa.
Snif.
Onko siellä nuha?
Vaan onpa siitä verokohdasta sentään hyvä tehdä politiikkaa. Kun jo lehdessäkin oli, että veroprosentiksi kaupunginjohtaja esittää 9,75, niin kovan väännön jälkeen (näin kai termi kuuluu) saatiin prosentti “tiputetuksi” 9.5.een.
Arvata vain voi miten valtuustossa ryhmät lyövät rintaansa / rintoihinsa, miten juuri meidän ryhmä sai aikaan “veronalennuksen”
Paarissa poikien kanssa puhuttiin, että komeammalta olisi kuulostanut jos olisi ehdotettu 21 prosenttia ja siitä sitten pudotettu.
Jos jotain hyvää niin se, että lopulta kepu on antamassa periksi ja rakentamattomille rakennuspaikollekin saadaan vero. Tällä näen olevan ainakin kaksi perustetta. Se vähentää tonttikeinottelua ja lisää rakennustöitä (toivottavasti)
Vieläkään en ole saanut itseäni vakuuttuneeksi siitä, että Paimiossa olisi paljonkaan varaa henkilöstön leikkauksiin. Onko kunnassa tarpeettomia toimia, tai joissain tehtävissä liikaa väkeä. Toki, jos meillä olisi kolme lossikuskia, eikä yhtään lossia, niin jovain tietäisin mistä vähentää ja kuinka monta.
Muistanpa 90- luvun alun, kun väkeä vähennettiin. Kaikki meni siihen asti hyvin kun suoritusportaasta poistettiin väkeä, mutta kun mentiin “keskitason pomoihin” nousi itku ja parku.
Silloisessa nelijäsenisessä valtuustoryhmässä, johon kuuluin, tehtiin yksimielinen päätös, että vähennetään väkeä, mutta kun äänestys tuli, kaksi olikin vähennystä vastaan. “Hauskinta” oli, kun vähennys sitten yhden äänen enemmistöllä hyväksyttiin, niin jossain laskettiin, että se oli Lehtosen ääni joka ratkaisi. No se siitä, eikä se ole motiivinani, että haluan tässä henkilökunta ja tehokkuus asiassa tarkennusta, eikä vain yleistä hokemaa.
Myös tämä yleinen vaatimus ulkoistamisesta ja kilpailuttamisesta tuntuu olevan enemmän ideologiaan kuin tosiasioihin perustuvaa, mutta siitähän jo on peistä taitettu.
Ulkoistukselle on taloudellisiakin perusteita, odota nyt vähän, Tauno. En minä muuten niiden kokeilemista kannattaisi. Jos eivät sitten toimi niin kaksi vaihtoehtoa: siirrytään vanhaan tai koetetaan uudestaan paremmilla eväillä.
Kun tätä “perinteistä” kunnan omaa toimintaa on pyöritetty vuosikymmeniä heikkenevin tuloksin, olisi kohtuullista kokeilla jotain uudistusta. Kunnan omaakin toimintaa pitää tehostaa, mutta kun sitä ei poliitikkojen “toiveista” huolimatta näytä tapahtuvan, täytyy kai toiminnan tehostaminen ulkoistaa ostamalla palvelut sellaisilta, joilta se onnistuu.
KUnnan palveluiden ongelma on osittain siinä, että kunta ei jostain syystä sisäistä olevansa palveluammatissa. KUntalaisten rahoja ei ole loputtomiin käytettävissä, vaan kunnan pitää “myydä” oma toimintansa osoittamalla sen olevan laadukasta ja tehokasta. Valtuuston tehtävä on päättää se, onko näin. JOs ei ole, niin valtuusto voisi tosiaan ryhtyä miettimään ihan vaikka kunnanjohtajapalveluiden hankkimista Varamiespalvelusta.
Jos tulot eivät kasva on säästöä löydyttävä. Leikataanko palveluita vai leikataanko palveluiden tuottamisen kuluja. Minä valitsen edelleen sen jälkimmäisen.
Niin. Enhän mielestäni ole väittänytkään, että ulkoistamiselle ja yksityistämiselle ei voisi olla taloudellisia ja jopa laadullisia perusteluja. Haluaisin vain saada pieneen päähäni sopimaan miksi niin olisi kaikissa tapauksissa ja pysyvästi.
Ehtoolla paarissa puhuttiin Alatalon Mikon (kepu) kanssa siitä miten liikenneministeriö valmistelee lakia joka sallisi ylikansallisille yhtiöille vapaan pääsyn joukkoliikenteen järjestämiseksi Suomessa. Mikko oli sitä mieltä, että jos esim, Concore (noinko se kirjoitetaan) haluaisi uuden lain myötä “vallata” Suomen markkinat, se voisi massallaan 70 000 bussia ajella tappiollakin niin kauan, pari kolme vuotta, että suomalaiset tippuisivat kilpailusta ja mites sitten käy joukkoliikenteen. Siksi sanoi mies vastustavansa lakia. Paarin pojat olivat vahvasti samaa mieltä. (no meni vähän sivuun)
Tuo toiseksi viimeinen kappaleesi sisältää mielestäni kaiken sen oleellisen johon minäkin näillä vuodatuksillani pyrin. Jos halutaan saada tehokkuutta ja ja vertailukohtia, tulisi kunnan eri sektorien olla tasavertaisessa kilpailussa yksityisten kanssa. Yhtäkään ratkaisua ei saisi tehdä ilman, että mukana on laskelma myös siitä mitä se kunnan tuottamana maksaisi kunnalle. Jos sektorijohtajat ei pärjää kilpailussa liian raskaan organisaation tai liian suuren henkilöstön takia, kevennettäköön organisaatiota ja vähennettäköön henkilökuntaa. Samoja lauluja kuuntelemalla ei tästä selvitä.
Oli kyse sitten päiväkodista tai vanhusten ateriapalvelusta pitää myös kunnalta tulla laskelmat mitä se maksaa omana tuotantona.
Edelleen olen sitä mieltä, että väittämät siitä, että yhteiskunnalliset toimijat ovat tehottomia ja kalliita on mantra joka on synnytetty “sosialismin peikkoa” vastaan. Jos yksityinen on todella AINA kunnallista tehokkaampaa, ja taloudellisesti kannattavaa, niin miksi sitten kunnan pitää tukea ja taata yksityistä päiväkotia, yksityisiä teollisuuslaitoksia, kauppahalleja jne.
Miksi kunnan pitää siirtää liikenneväyliä, tai rakentaa uusia jonkun liikelaitoksen tarpeisiin jos kerran se tulisi muulla tavoin edullisemmaksi.
Olisiko niin, että yksityssektori on ollutkin ovelampi ja ulkoistanut kaiken tuottamattoman ja tappiollisen kunnille. Kuka tässä poimiikaan lopulta marjat piirakasta.
Mikolta en mitään muuta odottaisikaan… on houkutteleva ajatus poimia rusinat pullasta, ts. vaatia vapaata kauppaa omille teollisuustuotteille, mutta sulkea sitten rajat kun joku haluaisi myydä meille omaansa.
Rajoituksia tarvitaan, mutta niitä pitää perustella muullakin kuin omalla ahneudella. Palveluiden vapaa kilpailu on osoittautunut EU:n tasolla vaikeaksi. On perusteltua haluta pitää esmes terveydenhuollossa sellainen kontrolli, joka takaa toimivuuden.
Pelot bussiliikenteen kohdalla kulkevat ihan samaa rataa kuin jätehuollossa. Iso tulee ja tekee tappiolla muutaman vuoden, kunnes muut on lakaistu pois.
No jos tekeekin, niin mikä estää muita tulemasta uudestaan markkinoille kun seuraava kilpailutus on edessä? Ei mikään.
Ymmärrän näitä pelkoja, sillä kaikki muutos epäilyttää. Se sivuraiteesta.
Varsinaisesta asiasta olen samaa mieltä itseni kanssa, vaikka jo vuorokausi on vierähtänyt. Ei kunnan pitäisi tukea. Pää tulee vetävän käteen.
Jotta kilpailutusvoidaan tehdä kunnolla ja harkita sen kannattavuus, täytyy kunnan omien toimintojen hinnat olla selvillä.
Käsittääkseni kunnan oman päivähoidon kohdalla vertailukelpoisia hintoja ei ole olemassa. Jos olisi, saattaisi Preitilän sijaan olla yksityistämislistalla ensimmäisenä jokin kunnan oma päiväkoti. Pitänee tarkistaa sosiaalijohtajalta ennen ensi valtuustoa.
Hoksasin vasta nyt kirjoittamastasi tämän kultajyvän, Tauno:
Jos sektorijohtajat ei pärjää kilpailussa liian raskaan organisaation tai liian suuren henkilöstön takia, kevennettäköön organisaatiota ja vähennettäköön henkilökuntaa. Samoja lauluja kuuntelemalla ei tästä selvitä.
Taidetaan olla samassa rintamassa – sinä, minä ja Jarkko.
Lauantai-illan helmi tämä Taunon ansiokas toteamus. Näistähän voisi joku alkaa kirjoittaa vitsikirjaa: “olipa kerran kunta, jossa kapitalisti, kommunisti ja luonnonsuojelija olivat samaa mieltä…”. En ole fyysikko, mutta Saska voisi akateemiselta pohjalta tietää millaista tuhoa tällainen materian ja antimaterian kohtaaminen aiheuttaa? Olemmeko kenties matkalla mustaan aukkoon? Vai onko kyseessä vanhan testamentin Baabelin tornin rakennuksen uusintapainos? Tauno taas taitaa tuntea tuon kirjan paremmin kuin kukaan muu joka ei tuosta kirjasta elantoaan tienaa…
Lukekaapas muuten Nalle Wahlroosin oivaltava teksti lauantain Turun Sanomista. Vähän samaa saarnaa olen yrittänyt Paimiossa paasata, mutta uskottavuus ei ole oikein riittänyt.
Tuntuu tosiaan vähän turhalta tämä puoluepolitiikka.
Teillähän on jo oiva kolmikanta siellä, huomaan
Ja jos musta aukko tarkoittaa puoluerajojen ylityksiä, niin sinne vaan!
Tervetuloa vaan sieltä kokoomuksestakin leninistien pieneen, mutta kasvavaan joukkoon.
Kuten Lenin monissa puheissaan ja artikkeleissaan totesi, tärkeintä on työ oikea organisointi ja tehokkuus, tuottavuuden lisääminen, tarkka tilastointi ja kirjanpito. Yksityistämistä ja ulkoistamista hän piti hetkellisenä, ohimenevänä (NEP kausi) välttämättömyytenä.
Siis se mitä Jarkko piti lauantai-illan helmenä ei ole mikään materian ja antimaterian yhteentörmäys, vaan täysin leniniläiseltä pohjalta syntynyt vaatimus jo vuosien takaa, se ei myöskään millään tavoin saa minua puolustamaan kunnallisten tehtävien ja palvelujen yksityistämistä, mikä näyttää olevan tämän päivän liberaalikapitalismin “lääke” joka ongelmaan, mutta joka minusta ei mitenkään voi pitkän päälle olla kestävä, edullisin ja kuntalaisia tasapuolisesti kohteleva ratkaisu.
On tuuleen huutamista se, että heitettään valtuustossa vain vaatimuksia ja neuvoja toimintojen tehostamisesta, kulujen karsimisesta ja kilpailuttamisesta puuttumatta, niiden toteuttamiseen (miten, mistä, mitä) tai seuraamatta (joskus jopa ajattelematta) niiden vaikutuksia.
Arvatkaapa kuka on kirjoittanut seuraavan sitaatin ja arvioikaa miten läheltä se hipaisee tämän päivän valtuuston menettelyä Paimiossa.
“Mutta neuvo ja johtava ohje toisaalta ja käytännöllisen tilinpidon ja valvonnan järjestäminen toisaalta ovat kaksi eri asiaa. Intelligentit antavat useinkin mitä parhaimpia neuvoja ja johtavia ohjeita, mutta ovat vallan naurettavia, mahdottoman ja häpeällisen saamattomia, kykenemättömiä toteuttamaan käytännössä noita neuvoja ja ohjeita, valvomaan kääytännössä sitä, että sana muuttuisi teoksi.”
Niin, että Saska ja Jarkko; Jos olemme leninistejä siinä, että haluamme tehokasta organisointia, että haluamme edullisia (pysyvästi edullisia) palveluja, että haluamme tehokkuutta ja taloudellisia ratkaisuja vaikka yksityistämisen ja ulkoistamisen kautta, niin olkaamme leninistejä loppuun saakka ja valvokaamme, että noita neuvoja ja ohjeita (voisi sanoa päätöksiä) toteutetaan käytännössä siten kuin niiden tarkoitus on, eli kuntalaisten (lue: meidän) eduksemme.
P.S.
Jos tuntuu pahalta, että sanotaan leninistiksi, niin sopiiko, että sanotaan rehelliseksi.
VM tilasi vuonna 2005 tutkimuksen “Selvitys kuntien palvelutuotannon avaamisesta kilpailulle”. Se löytyy täältä:
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/97942/name.jsp
Yhteenveto alkaa sivulta 83. Yritän ehtiä referoida myöhemmin tällä viikolla, mutta aiemmin lukemani perusteella muistelen, että merkittäviä säästöjä saatiin aikaan ruokahuollossa ja teknisessä toimessa.
Toisaalta oleellisin sanoma taisi olla se, että ei ole sellaista kilpailutuksen/ulkoistuksen kohdetta, jossa takuulla saa halvalla hyvää.
Ongelma onkin kai siinä, että kunnan pitää osata kilpailutus, ja aivan varmasti sitä ei alussa ainakaan hyvin osata.
Pitäisikö kilpailuttaa kilpailutusten tekeminen?
Kokoomuksen valtuustoaloite “VALMISTELUN JA RAPORTOINNIN KEHITTÄMISESTÄ” on käsitelty kunnanhallituksessa, ja annetaantiedoksi valtuustolle torstaina. Kun me ollaan leninistejä nyt kaikki, niin kai me voidaan todeta, että kokoomuksen ehdottama kustannuslaskenta on ehdottomasti kannatettava juttu, ja siihen pitää panostaa enemmän kuin kunnanhallitus nyt kertoo tekevänsä?
Vielä valtuustossa tuuleen huutamisesta: kyllä sen pitäisi riittää, että luottamushenkilöt antavat tehtävän ja virkamiehet sitten toteuttavat. Esimerkiksi ulkoistuksessa harjoittleukohteet ovat niin selkeitä, että luottamushenkilökin osaa ne nimetä, mutta toteutus jää kyllä puhtaasti virkamiesten tehtäväksi. Sama pätee kustannuslaskentaan. Pitää riittää, että sitä vaativat (nykyistä jämerämmin) valtuustossa enemmistössä olevat ryhmät.
Minä lähden vaikka vappumarssille laulamaan internationaalia jos taloutemme sillä paranee. Siskon mies taitaa käydäkin joten pääsisimme paikalle ympäristöä säästäen kimppakyydillä (lue. taxilla).Tämä Saskan viimeinen kirjoitus virkamiesten tehtävistä pitää täysin paikkaansa. Sen pitäisi riittää että päättäjät/esimies velvoittaa toimimaan. Nyt käydään vetämässä kokouksia ja vaaditaan muutosta, mutta vesikin homehtuu Paimionjoessa ennen kuin(Jortikkaa referoiden) ennen kuin mitään tapahtuu.
Ja mitä kilpailutukseen tulee, niin ei missään nimessä niin etteikö kaupunki saisi jokaisella toimialueella mahdollisuutta jättää omaa tarjoustaan. Ideologisin syin ei päätöksiä pidä vielä kuntatasolla perustella. Taustaa/väriä se elämään tuo, mutta maalaisjärjen täytyy riittää arjen asioissa.
Olin muuten uniapnea seurannassa viime yön, ja sain aamulla käteeni nipun mielenkiintoisia, taudin kuvaan liittyviä kysymyksiä. Tyyliin:
Tuntuuko että mikään ei kiinnosta?
Tuntuuko että saa mitään aikaiseksi?
Onko päättäminen ollut viime aikoina erityisen vaikeaa?
Jne.
Olisi pitänyt vastata että KYLLÄ, mutta oireet ovat poliittisia. Olisikohon sairaanhoitaja ymmärtänyt sarkasmia? Tai olisiko pitänyt pyytää 35 nippua mukaan torstaiksi. Tämä maanis-depressiivisyyden sukulaistauti, poliittinen vitutus-apatia on nimittäin yleensä tarttuvaa sorttia. Perjantaipullo lievittää oireita, mutta ei poista itse syytä.
Tuo ihmeessä! Tai mennään porukalla vastaanotolle ja sanotaan, että täälläkö sitä hoidetaan sairaita kuntia?