Maanantai, klo 15.45, Astan kahvila. Apua!
Toimiva terveyskeskus! Lisää tätejä ja setiä päivähoitoon! Pienemmät luokat! Vanhusten kotihoito! Hajapäästöt kuriin! Suorat bussiyhteydet! Reilummat avustukset yhdistyksille! Ilmasto-ohjelma! Kaukolämpöä! Luomua! Lähiruokaa! Vireä Vista! Onni ikuinen jokaiselle!
Ei, se viimeinen oli jonkun demarin lupaus. Muut omiani.
Siinä Astan kahvilan parkkipaikalla se jysähti: 2.5 % paimiolaisista on sitä mieltä, että minun pitäisi saada nuo asiat aikaiseksi. Pystynkö?
Tarvitsen tosiaan apua. Kenties ammattiauttajalta. Miten ihmeessä minä tähän jouduin?
Valtakunnan tasolla hävinneet etsivät syypäitä talikon kanssa. Sama tilanne voi olla edessä voittajillakin, jos tuli luvattua liikaa.
Hmm. Rauhoitutaanpa. Aikaa on sentään neljä vuotta. Siinä ajassa tekee paljon. Yhden huoneen Antonio GaudÃn La Sagrada Familia katedraaliin Barcelonassa, esimerkiksi. Varmasti myös siis ainakin jotain noista, mitä kampanjapäällikkö käski kirjoittaa nettisivuille.
Kampanjapäällikköni on toki idealisti, mutta järkevä ja käytännöllinen ihminen. Lupasin vain toteutettavia asioita. Toteutetaan siis. Kaikki paitsi se viimeinen, se oli jonkun muun. Taisi muuten olla jossain vaiheessa tulossa Vihreiden ehdokkaaksi, mutta perhe kielsi. Hyvä niin. Olisimme lirissä.
Tarvitsen silti apua. Lupausten lunastaminen on helpompaa, jos saan jatkossakin neuvoja, vihjeitä ja kannustusta teiltä, hyvät lukijat. Pysykää langalla.
Olen iloinen meidän kaikkien puolesta: pieni vihreä kaupunki on oikeasti mahdollinen. Lämmin kiitos kaikille Vihreitä äänestäneille!
Saska
Ai niin, vielä yksi lupaus: riippumatta siitä lukeeko tätä kukaan lupaan kirjoittaa sivuilleni jatkossakin kaupunkilaisia koskevien päätösten taustoista ja tuloksista. Ja lampaastani sekä muista ongelmistani.