Edellisen kirjoitukseni velvoittamana yritän ajatella.
Ruokin lampaat. Veden sai tänään, marraskuun 24. päivänä, ottaa sadevesitynnyristä. Ulkona on täällä Kalevalla +7 astetta. Ylen uutisten mukaan odotettavissa on kuitenkin keskimääräistä kylmempi talvi. Odotan riemulla!
Enää 57 % amerikkalaisista uskoo, että ihmisen toimilla on mitään tekemistä ilmaston mahdollisen lämpenemisen kanssa. Syynä ovat
- talousvaikeudet – maailman pelastaminen oli paljon kivempaa kun se tuntui halvalta
- obamamanian laantuminen – sehän on demokraatti, ja mustakin vielä
- uutiset ilmastonmuutoksen peruuntumisesta
Viimeisellä on ihan oma logiikkansa:
- Jos tehdään kuvaaja, jossa on vuosien 1998-2008 keskilämpötilat, näyttää kuin lämpötila olisi laskussa.
- Mutta jos tehdään kuvaaja, jossa ovat vuodet 1997-2008, viiva onkin vaakasuora.
- Ja jos tehdään kuvaaja vuosilta 1999-2008, viiva nousee.
10 vuotta ei ole ilmastolle mitään. Tai jos haluaa ajatella, että on se vaan aika pitkä aika, niin on hyvä muistaa, että sadan vuoden aikana mitatuista kymmenestä lämpimimmästä vuodesta muistaakseni seitsemän on mitattu 2000-luvulla.
+++
Ei onnistunut. Sitä samaa vanhaa sieltä vain tuli. Ehkä jotkut asiat vaan pysyy ja paranoo.
Niin kuin tämä Paimion kouluverkkokin, josta lehdestä sai tänään lukea jo aika tulista tekstiä. Kouluverkkoselvityksen luonnos on tänään ensi kertaa koulutuslautakunnassa. Luonnos on luonnos, ja minusta on hienoa, että se sellaisena tuodaan julkiseksi. Moni iso päätös on tähän asti tehty ilman selvityksiä tai pihtaamalla selvitystä päätöskokoukseen, jossa se sitten jaetaan pöydälle.
Nyt onkin oikea aika antaa palaa. Asiallinen palaute koulutoimelle ja luottamushenkilöille on varmin tapa tehdä selvityksestä tasapuolinen ja hyvä väline päätöksenteolle.
Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, että Paimiolla on liikaa kiinteistöjä. Kun lukiopäätöksellä ankkuroiduttiin Fortumiin, on luottamushenkilöitten pakko katsoa mistä niitä kiinteistöjä lähdetään harventamaan.
Luvassa lämpenevää.
….
Kuva: http://www.flickr.com/photos/sully_aka__wstera2/ / CC BY-NC-SA 2.0
Onkohan kiinteistöjä liikaa?? Välillä tuntuu, että ei tarpeeksikaan.
En ole pitkiin aikoihin poikennut Tillintuvalla (poliittiset syyt??) mutta olen antanut kertoa itselleni, että se on Nuorisotalona auttamattomasti aikansa elänyt.
Mitä keskustelua onkaan käyty siitä, että meillä ei ole kunnollisia näyttelytiloja. Apilatie 10 on kaavoitettu kerrostalolle ja yhtiö odottaa “kielipitkänä” milloin alkaisi aika jolloin joku sen pytingin siihen rakentaa. Mihin sitten sijoitetaan ne kunnalliset ja yksityiset toimijat jotka nyt ovat siellä vuokralaisina.
Jotkut varallisuutta tai hyvät takaajat “omaava” järjestö saattaa ostaa taas kerran puoli-ilmaiseksi jonkun tyhjäksi jäävän koulun omaan käyttöönsä (luulenpa, että niillä kaikilla on jo toimitilat) mutta missä kokoustavat ne joilla ei tiloja ole. Koulujen säästötoimien takia varmasti tullaan myös koulujen iltakäyttöä rajoittamaan tai ainakin se tehdään maksulliseksi. Turussahan tällä tiellä on jo pitkälti kuljettu. (Jos tarvitset tilaa yhteisille harrastukselle, varaa tila seurakuntayhtymän nuorisotila Wimmasta a`15 euroa / tunti.)
Paarissa pojat jo ovat huolissaan siitä löytyykö jonkin ajan kuluttua tilaa pöytätenniksen pelaajille.
Eiköhän ennen silmitöntä myyntiryntäystä olisi syytä ainakin kartoittaa ne tarpeet joita paimiolaisilla on kulttuurin, järjestötoiminnan, yleensä vapaa-ajan harrastuksiensa kautta kaupungin omistamien kiinteistöjen käyttöön.
Hop, hop, hop, urheilunuoret
äkkiä kentiltä kapakkaan.
Ettei ne piikit ja pillerivuoret
ennen aikoja tapakkaan. (Jaakko Teppo)
Samaa mieltä Saskan kanssa. Luonnoksen jakelu tässä vaiheessa julkisuuteen on rohkeaa mutta kunnioitettavaa. Kukaan ei pääse päättäjiä syyttämään siitä että tietoa olisi pihdattu. Tai voihan sitä syyttää, mutta sen voi jättää omaan arvoonsa. Luonnos lähti tänään kehittymään esitykseksi, ja sitten joulukuussa palataan oikeasti sorvin ääreen ja katsotaan pystyykö lautakunta muodostamaan kantansa.
Nykyisetkin perustelut kestävät, mutta tarkemmat taustatiedot hieman pidemmältä ajanjaksolta vahvistavat tunnetta.
Sehän tässä prosessissa on jopa koomista, että jokainen kaupunginvaltuutettu tietää mikä on kouluverkkoselvityksen lopputulos. Niin kuin olet todennutkin, Fortum-päätös oli kouluverkkopäätös, ja se kerrottiin jokaiselle päättäjälle. Jos ei ymmärtänyt mistä päätettiin niin sitten oli väärässä salissa. Äänin 32-3 läpi. Lähiviikkojen aikana pitää aika monen kaverin selitellä kantojaan kouluverkkokysymyksessä. Kun yhdelle kumartaa niin toiselle pyllistää. Kannattaisi kävellä selkä suorana. Valtuustosalissa voi olla siinä teidän ja puheenjohtajan välissä aika monta varaedustajaa kun kouluverkko tulee valtuustoon…
Mutta sehän on aina sattumaa, jos luottamushenkilö on poissa kokouksesta. Näin olen ymmärtänyt Vihreillekin käyneen sunnuntaikaupassa. Valitettavaa, mutta ei missään nimessä tahallista.
Mjaa, luulen itse, että valitettavan moni valtuutettu piti ihan oikeasti mahdollisena sekä rakentaa uuden koulun (lukion) että pitää kaikki vanhat myös toiminnassa. Jos homma ei toimi, niin syy on varmaan paimiolaisissa, jotka eivät lisäänny tarpeeksi. Ja maksa veroja.
Taukka, se on järjetöntä, että kunta ryhtyy perimään vuokraa tiloistaan harrastejärjestöiltä. Kiinteistöjen käyttöaste vain laskee, ja saatavat korvaukset ovat pieniä. Tilanteeseen on jouduttu, kun rakenteet on päästetty niin retuperälle, että tuommoiset parin tonnin käyttömaksutkin nähdään muka merkittävinä tulonlähteinä.
Kun nyt on jo moneen kertaan todettu, että valtuusto on vain edeltävän valtuuston vanki, niin pitäisikö ruveta ihmettelemään, että mitä virkamiehet oikein ajattelivat?
Niinpä, samaa mieltä ollaan paarisa, siis tuosta vuokranperinnästä, ja samatenkin siitä, että loppuupi tilat jos kaikki myydään. Siispä kansalaisjärjestöt, harrastajat sun muut jotka ei aina jaksa olla paarisa tai kotona olisi saatava mukaan selvittämään mitkä kiinteistöt myyntiin ja mitkä kuntalaisten käyttöön.
Vieläkin kiukuttaa kun aikoinaan myytiin Kiusalan tila pilkkahintaan keinottelijalle. Olisi edes säästetty se hieno kivinavetta, sinne olisi saanut vaikka kuinka upeat tilat näyttelyille, teatterille jne. Mutta ei, myyntiin vaan. No kaatunutta kaljaa ei kannata jäädä itkemään.
Muuten: onko se kouluverkkoselvitys nyt jostakin saatavissa. Pitänee huomenissa käydä kysymässä. Tämä pienryhmätoiminta kun on siitä mukavaa, että ei saa edes kaup, hallituksen esityslistoja.
Kouluverkkoselvityksen varmaan saa koulutoimesta.
Moi,
harrastetoimintaan erittäin hyvin sopivaa tilaa on tulossa Fortumin alakertaan. Sinne sopisi pingispöytää, bänditilaa, dartsitaulua tai mitä tahansa kerhotoimintaa. Kaikkia neliöitähän ei ole piirretty lukion käyttöön, koska neliöillä oli valtion apujen takia jokin katto.
Olen itse jo ehdottanut nuorisolle sinne harraste- tai kokoontumistiloja, mutta asiasta päättäminen ei kuulemma vielä ole ajankohtaista eikä mahdollista. Kuitenkin ymmärtääkseni suurin ratkaistava “este” olisi iltakäytön valvonta ja ovien aukominen ja lukitseminen. Kaikki kun maksaa.
En myöskään missään tapauksessa ymmärrä puheita uimahallin kiinnipitämisestä. En aikana jolloin Turun suurin Impivaaran halli on kiinni. Ehkäpä esim turkulaiset uimaseurat olisivat kiinnostuneet ihan ostamaan harjoitteluaikaa täältä? Paimiosta puuttuu mielikuvitusta ja osaamista sekä itse kaupungin kuin myös palvelujemme markkinoinnista.
-janne suominen-
Moikka. Lämmitellään täältäpäin.
Olet Nummenpään koulujutusta kirjoitellut. Kiva. Ja hienoa huomata että muutama muukin Paimion kabineteissa viihtyvä kirjoittelee ajatuksiaan julkisesti.
Luin äsken kertaalleen tuon kouluverkkoselvityksen. Tai luonnoksen. Sehän näyttää päällisin puolin asialliselta, siististi ja vakuuttavasti kirjoitettu, jne.
Todella suuri puute selvityksessä on, että selvityksen toimenpide-ehdotukset varsinkin Nummenpään osalta kuitenkin perustuvat vain yhden vuoden tarkasteluun. Tämä on erityisen omituista siksi, että selvityksen lopussa todetaan, että lähivuosina pitää kuitenkin rakentaa lisää tilaa!
Eli nyt suljetaan todella esimerkillinen kyläkoulu, ja sitten rakennetaan uutta tilaa hetken päästä? Olisi pakko nähdä vähän pidemmälle menevää laskelmaa.
Saska: tämän kouluverkkoselvitysluonnos siis nyt näyttää, että Fortumin kiinteistön päätös ei sittenkään ratkaise Nummenpään koulun kohtaloa. Minäkin pelkäsin, että näin olisi, huh
Tuosta kirjoittelit alempana plokissasi.
Kouluverkkoselvitys tosin alkaa huvittavalla tavalla esittelemällä ensimmäisessä lauseessa että kohta meillä on tyhjää tilaa Paimiossa, kun ostaa pläjäytimme sen hienon Fortumin talon… vaikka se ei ole lähelläkään tulevaisuuden kasvukeskusta (no, tämä on eri tarina).
Nyt eletään kurjaa taloudellista aikaa, ja varsinkin Paimiossa. Ja ilmeisesti ainoa toistaiseksi esillä ollut ratkaisu on juustohöylä.
Kyläkoulun sulkemisen perusteena ei kuitenkaan voi mitenkään olla juustohöylävaatimus. Se on aina suurempi ratkaisu.
Kyläkoulun sulkemisen ainoana perusteena voi olla todella merkittävä pysyvä kustannussäästö, joka pitkällä aikavälillä ylittää selvästi kyläkoulun kuntalaisille tuoman arvon (mikä tässä tapauksessa on suuri).
Perusteena ei myöskään voi olla virkamiesten mukavuuden halu, esim. on kivampi järjestellä asioita, kun kaikki on saman katon alla.
Tämä on a) arvopäätös ja b) businesspäätös. Kumpaakaan ei ko. luonnos analysoi.
Arvopäätös: Mitä rahalla mittaamatonta tai vaikeasti mitattavaa lisäarvoa eri vaihtoehdot tuovat. Perustelut, mikä on tärkeää ja mikä ei. Esim. onko tärkeämpää saada koulutoimen järjestelyt sujumaan sujuvasti, kuin antaa lapsille pienkoulujen turvallinen kasvuympäristö. Pedagogiset perustelut ovat iso osa arvoja: Oppiiko oppilas pienkoulussa paremmin vai huonommin kuin suuressa? Oppiiko oppilas pienkoulussa paremmaksi kansalaiseksi kuin suuressa koulussa?
Businesspäätös: liiketoimintalaskelmat esim. seuraaville viidelle vuodelle. Kaupungissahan on talousjohtaja, eikö? Yrityksissä talousjohtaja laati business case -laskelmat pidemmälle aikavälille, kun jotain isompaa hanketta tuodaan päätöksentekoon.
Päättäminen yleensä: Päätös voidaan tehdä, kun esillä on vaihtoehtoja. Jos esitellään vain yksi vaihtoehto, mitä päättämistä siinä on? Sinäkin Saska olet päättäjä, merkittävä sellainen. Vaadi virkamiehiltä kunnon selvitykset vaihtoehdoista päätöstä varten. Vaihtoehdot pitää vertailla tasapuolisesti, ja hyvässä selvityksessä vielä niin, että yhden sivun lukemalla päättäjä pystyy helposti vertailemaan vaihtoehtojen tärkeimmät vaikutukset (kustannukset/tuotot, arvomaailma, jne).
Kaikille Paimion päättäjille vielä: huono asian esittely saa aikaan huonoja päätöksiä. Oli sitten kunta tai firma.
Miettikää, ei vain asiaa, vaan myös esityksen ja sen valmistelun laatua. Vaatikaa laatua.
Selvityksessä puhutaan pedogigisista perusteluista. Pedagogiikkaa ei ole kiertävien enkunopettajien kuljetusten ja korvausten järjestäminen. Se on osa kustannusvaikutusta. Eli luonnoksen “pedagogiset perustelut” ovat Myytinmurtajien sanoin “Busted!” – höpöhöpöä.
Pedagogista perustelua voisi sen sijaan olla, että pienkoulujen oppilaista pienempi osa jatkaa lopulta ylioppilaaksi kuin isoissa koulussa. Taitaa kuitenkin olla päinvastoin. Kuulin luvun, että Nummenpääläisistä jatkaa 90% jatkossa lukiossa, kun yleensä luku on reilusti alle. Tällöin pedagogiset perustelut vahvasti puolustaisivat pienkouluja. Vai asuuko alueella poikkeuksellisen fiksua sakkia? Olisi tärkeää saada asiasta faktaa tähän selvitykseen, minäkin olen vain kuullut juttuja asiasta.
Pedagogisiin perusteluihin ottaisin myös oppilaiden häiriökäyttäytymisen ja oppimisongelmien määrän Nummenpäässä tai muissa pienkouluissa suhteessa isompiin kouluihin, mieluustin Paimion. Tietysti, jos koko Nummenpään jengi jatkaa lukiossa, niin siitähän perkula vieköön tulee kuluja… tosin voi tulla parempia veronmaksajiakin myöhemmin (lue: maksaa enemmän veroja).
Joitakin kustannuslukujakin on mukana, tosin olisi hyvä, että laskuperusteet myös esitettäisiin vaikka liitteessä, ja että ne olisivat useamman vuoden ajalta, jotta kertaluontoiset ilmiöt voitaisiin siivota pois. Kaikkia asioita ei edes ole lukuina esitetty, kuten kuljetukset.
Tässä näin aluksi hiukan vettä kouluasioiden kiukaalle.
Kiitos yksityiskohtaisesta kirjoituksesta, Tapio. Yhdyn lähes kaikkiin esittämistäsi vaatimuksistasi – ja niin teki myös Vihreiden edustaja koulutuslautakunnassa. Seuraavaan luonnokseen tarvitaan:
vaihtoehtolaskelmat lukuvuodelle 2010-11: mitä maksaa jos jatketaan nykyisellä kouluverkolla ja mitä jos karsitaan rankimman mukaan.
Kun päätös on hyvin pitkälti talouden sanelema, pitää luvut olla selkeästi esitetty.
kustannusten laskentatapa vertailukelpoiseksi
Jokaisella kiinteistöllä on kertaluonteisia menoja. Näiden aiheuttamien eroja voidaan vähentää ottamalla riittävän pitkä tarkastelujakso, vähintään viimeiset 3 vuotta
Tulevien investointitarpeiden arviointi
Luonnoksessa oli melko lailla mutupohjalta heittoja koulujen tulevista laajennus/remontointitarpeista. Kun kunnalla on olemassa tarkat ennusteet oppilasmääristä, kouluverkkoselvityksessä täytyy pystyä esittämään erilaisia vaihtoehtoja myös tuleville vuosille. JOS verkkoa supistetaan, PITÄÄKÖ saneerata/rakentaa lisätiloja myöhemmin, JOS niin minne jne?
Aivan kuten sanoit, päättäjällä täytyy olla yhdellä aanelosella tiedot kahden päävaihtoehdon taloudellisista vaikutuksista. Virkamiehet laskevat, luottamushenkilöressukat sitten päättävät – ei toisinpäin.
Pedagogisella puolella kouluverkkoselvitys oli heikoilla. Kirjoitin aiemmin, että verkon supistamista tukevat nyt myös pedagogiset seikat, mutta tässä luonnoksen kommentteja kuunneltuani olen tullut siihen tulokseen, että nuo perusteet olivat päälle liimattuja. Sekä nykyisellä että supistetulla kouluverkolla on hyvät puolensa oppilaiden kannalta. Supistetulla se etu ei tosin kohdistu mihinkään erityiseen ryhmään, vaan kaikkiin paimiolaisiin koululaisiin. Jos kouluissa pystytään säästämään kiinteistöissä, ei tarvitse säästää opetuksessa.
Valitettavasti on pakko todeta, että arvopuolella pelivara on käytetty. Vastustin lukiota, koska pidin täysin selvänä, että sen investoinnin jälkeen Paimiolla ei ole varaa satsata rahassa vaikeasti mitattaviin tekijöihin kuten kouluviihtyvyyteen tai kylien elinvoimaisuuteen.