Varastin otsikon aamun Kunnallislehdestä. Se voisi tulla yhtä hyvin Kuntalehdestä, joka on Kuntaliiton kuivahko, mutta silti sytykkeenä huonosti toimiva asialehti. Kunnallislehti on joka tapauksessa ihan tavallinen paikallislehti, jolla on vain erikoinen nimi. Pidän siitä.
Otsikko on Paimion Sosiaalidemokraattien lehteen kirjoittamasta julkilausumasta. Sos.dem. -yhdistys esittää huolensa siitä, että iso joukko paimiolaisia luottamushenkilöitä keskustelee kaupungin henkilöstöstä julkisesti sopimattomalla tavalla.
Omasta mielestäni keskusteluun on tähän asti osallistunut varsin pieni joukko. Kas tässä listaus niistä, joiden mielipiteisiin olen törmännyt lehden palstalla tai netissä:
- Kokoomus: Jarkko Kallio, Ville Valkonen
- Vasemmistoliitto: Tauno Lehtonen
- Keskusta: Jouni Pärssinen
- KD: Janne Suominen
- Vihreät: Saska Tuomasjukka
Jos todellakin on niin, että “suuri joukko” keskustelee epäasiallisesti, niin ilmeisesti siihen kuuluvat kaikki nuo yllä mainitut.
En itse muista kenenkään näistä luottamushenkilöistä kirjoittaneen mitään epäasiallista. Yhdistävä tekijä on ollut se, että tuo joukko on ylipäänsä sanonut jotakin kunnan palvelutuotannon tehostamisesta. Se ei ole epäasiallista keskustelua kunnassa, joka teki viime vuonna 4 miljoonan alijäämän.
Oma näkemykseni on jo jonkin aikaa ollut suorastaan tylsä:
- Määritellään viimeinkin ydin- ja tukipalvelut
- Tehostetaan ydinpalveluiden tuottamista benchmarkkauksen (muut vastaavan kokoiset kunnat) ja kustannuslaskennan kautta
- Lasketaan tukipalveluiden kustannuserot oman ja ulkoistetun välillä
- Toteutetaan tarpeelliset toimet
Resepti on tylsä, koska se on prikulleen sitä, mitä Kuntaliittokin suosittelisi. Samalla keinolla on pistetty kuriin monen köyhemmänkin kunnan kurimus.
Olen erittäin iloinen, että sos.dem. on lähtemässä keskusteluun mukaan. Paimion talouden ongelmat joko lähtevät ratkeamaan tämän vuoden aikana, tai sitten eivät. Ensi vuonna on myöhäistä räpistellä.
Kunnassa tehtävä työ on niin tärkeää, että sitä on uskallettava myös kehittää.
Ohjelmasi ei tule ikinä toteutumaan ainakaan päätellen siitä, että vuodesta toiseen kysellään ykköskohdan määrittelyä. Kuka kyselee milloinkin ja kuka milläkin foorumilla tai areenalla. Enimmäkseen toki olen bongannut tavallisten rivikeskustelijoiden kyselyitä ja kysellyt itse, mutta onhan jopa Kunnallisalan kehittämissäätiö laatinut kartoituksen Julkista vai yksityistä – kuntalaisten palveluita koskevat valinnat (toivottavasti linkki toimii – omituinen tiedosto siinä mielessä että joka kerran kun haen sitä edellisellä kerralla talteen ottamastani osoitteesta se on kadonnut sieltä ja joudun Googlella etsimään uudestaan).
Tutkimuksen pohjana oli 1028 kansalaiselle tehty kyselytutkimus.
Palveluita listattiin yhdeksän: liikunta-, urheilu- ja kuntoilupalvelut, koulut, päivähoito, vanhusten palvelut, toimeentulotuki, katujen kunnossapito ja katuvalaistus, terveyskeskuspalvelut, kirjastopalvelut sekä kulttuuripalvelut.
Luvussa 3 ollaan mielenkiintoisimmalla alueella (s. 24):
Sivulla 33 olevan taulukon 3 mukaan perusterveydenhuolto päihittää tärkeydessä kaikki muut mennen tullen kulttuuripalveluiden jäädessä yhtä selvästi viimeiselle sijalle. Taulukossa 5 (s. 36) esitetään, mistä palveluista kansalaiset olisivat valmiita karsimaan. Kärjessä ovat kulttuuripalvelut huimalla prosenttiluvulla.
Kulttuuripalvelut sisältävät niin monenmoista, että klönttimaininta ei sano mitään. Itse olen aina ajatellut, että ei ole välttämätöntä kustantaa verovaroin ihan kaikkia työväenopiston harrastajakursseja. Samoin olisin valmis tiukentamaan kirjastojen jo yltiöpäisiksi menevien palveluvisioiden toteuttamismahdollisuuksia – näin siitä huolimatta, että vakaumukseni on, että maksuton informaation jakaminen kansalaisille on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi.
Päättäjät voisivat ottaa kulttuurilaitosten toimintakertomukset lukemisekseen ja katsoa mitä siellä on. Budjettikirjoissa ei ehkä ole tarpeeksi yksityiskohtaista tietoa, en tiedä. Sama koskee urheilu- ja liikuntapalveluita. Kustannetaanko vuodenajat kumoavia urheilufasiliteetteja à la hiihtotunneli kesähiihtoa varten (josta Saska on Paimion osalta kirjoittanut paljon) verovaroin? Ainakin Helsingin uimastadionia suunniteltiin lämmitettäväksi talviuintia varten, koska “onhan se nyt niin upee tunne uida ulkona talvi-illan pimeydessä tähtien alla”. Ne nyt ainakin pois, jos niihin on julkisia varoja haaskattu.
En tiedä kertyykö tuonkaltaisten menojen karsimisesta tarpeeksi, mutta ainakin on psykologista merkitystä sillä, että ei oteta vanhainkodin iltapäiväkahveja pois samalla kun voimissaan oleville kansalaisille jaetaan polkupyöriä ja rullaluistimia ilmaiseksi käyttöön (tämä on fiktiivinen esimerkki sikäli, että ensinmainittu tapahtuu Espoossa ja jälkimmäiset Helsingissä).
Hei Anna-Liisa, samaa tutkimusta olen itsekin lueskekllut ahkeraan. Erityisen kiinnostavaksi sen tekee se, että vastaukset on jaoteltu myös puoluekannan mukaan. Että siitä vaan valtuutetut katsomaan mitä äänestäjät tahtovat teidän tekevän…
Joskus tuntuu, että eteneminen tyssää siihen, että makuasioista on mahdotonta kiistellä. Kuntaliiton tutkimus kuitenkin osoittaa, että torellinen kansa on aika lailla yksimielinen siitä, mikä on tärkeää.
Jonkinmoinen ongelma on siinä, että vaikka lopettaisimme ne kaikki vähemmän tärkeät tyystin, ei säästöjä juurikaan syntyisi. 60 % kunnan kuluista tulee sosiaalipuolelta ja lopuista yli puolet koulutoimesta. Näistä iso osa on vielä lakisääteisiä.
Jako ydin- ja tukipalveluihin tuleekin apuun. Kirjasto on ydinpalvelu, mutta onko esimerkiksi kirjastotalo oltava oma? Vai saisiko sellaisen halvemmalla vuokraamalla tai muulla tavoin sopimuksella yksityiseltä puolelta. Entä kirjaston huolto? Onko se ydinpalvelu? Entä katujen huolto? Päivähoito? Siivous?
Osa yllä olevista ON minusta ydinpalveluita, osa tukipalveluita. Ydinpalvelut ovat niin keskeinen osa kunnan toimintaa, että kunta VARMASTI pystyy tuottamaan ne tehokkaasti ja laadukkaasti, koska ne ovat niin sanotusti sen ydinliiketoimintaa (vaikkei voittoa kerätäkään). Ydinpalveluiden tehostaminen on organisaation sisäinen asia. Jos taas kaikki halutaan ulkoistaa, niin sitten voi kysyä, että mihin koko kuntaa tarvitaan.
Tukipalveluissakin voi löytyä yllättävän tehokkaita kuntia, mutta niiden kohdalla omissa hoteissa pitämisen järkevyys pitää TODISTAA. Tämänpäiväisen lehtikirjoituksen jälkeen voisi ilkikurisesti sanoa, että todistustaakka on sos.dem. jaostolla
Minäkin luin tiistain Kunnallislehdestä demarien sinänsä ihan asiallisen kissanhännän noston kuntatyön puolesta. demarien huoli paimiolaisten luottamushenkilöiden julkisesta keskustelusta oikeastaan minkään asian suhteen on kuitenkin turha. Paimiosta puuttuvat edelleen lähes täysin sekä asialliset että asiattomat julkiset keskustelut niistä keinoista, joilla kaupungin taloutta voitaisiin mahdollisesti korjata.
Hyväksyttävän huolen rinnalle kaipaisin kuitenkin myös sosiaalidemokraateilta kerrankin edes yhtä konkreettisesta pelinavausta synkän taloustilanteemme korjaamiseksi. Ei ole ainakaan viiteen vuoteen näkynyt/kuulunut. Ja jos saa pyytää niin kustannusvaikutukseltaan mielellään edes satoja tuhansia euroja. Aloitteiden lukumäärästä se ei ainakaan ole jäänyt kiinni. Niitä on varmaan enemmän kuin muilta ryhmiltä yhteensä.
Kaikki kaupungin päätöksenteossa mukana olevat tietävät, että perinteisellä juustohöylällä ei voida ydinpalveluita vaarantamatta saavuttaa riittäviä säästöjä, jotta meillä olisi edes teoreettista toivoa talouden vakauttamisesta. Itsenäisen Paimion talous ei kestä enää toista “viime vuotta”. Ja kohta ollaan jo huhtikuussa. Päättäjät ovat urheilutermein jäässä. Ilman radikaalia vyönkiristystä käyttötalousmenoihin tulee alijäämämme saavuttamaan ihan virallisestikin kriisikunnan rajan viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Mutta todennäköisesti jo viimeistään vuoden päästä. Tällä polulla on kuljettu jo ainakin vuoden 2008 marraskuusta asti. Ja ongelmien siemenet on kylvetty jo vuosia ennen sitä. Eli tilanne on kyllä tiedossa. Mutta merkittäviä korjausliikkeitä ei ole ainakaan vielä tietoisuudestakaan huolimatta saatu käynnistettyä. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa kaikki mahdolliset säästökeinot tulee selvittää. Vaikeista asioista pitää voida puhua avoimesti ja rehellisesti. Nykyisenlainen räikeä tulojen ja menojen epätasapaino on kunnallisen tulevaisuutemme keskeisin uhka jo lyhyelläkin aikavälillä.
Hauska että näin lyhyen “poliittisen” urani aikana olen päässyt jo näin arvovaltaiseen suureen pahanpuhujien joukkoon. Liekö demarien kielet kirvoittanut viikonlopun tuotokseni;
http://paimiolainen.vuodatus.net/blog/2424252/lyhytnakoisyys-paattajien-ammattitauti/
Jos tämän kaltaiset keskustelut ovat epäasiallisia, niin täytyy kyllä ihmetellä. Ehkäpä siellä kevätkokouksessa olisi voinut tehdä jotain hyödyllisempääkin. Heitellä vaikka lumipalloja tai miettiä talouden parantamiskeinoja.
Vaikka Saska kerran julistitkin asiallisen keskustelun loppuneeksi, pidän meitä “bloggaajia” varsin säyseinä sanan säilän heiluttelijoina. Tulisipa nyt mukaan vielä yksi demari. Vaikkapa tuon veret seisauttaneen ( http://paimiolainen.vuodatus.net/blog/2428772/maa-ole-ku-klapil-paaha-lyaty/ ) julkilausuman kirjoittaja.
-janne suominen-
Perustetaan Valtuustokiusatut ry., Janne!
Ja Jarkko, minustakin on hyvä, että sos.dem. on tullut kaapistaan. Kun nyt on selvä, että henkilöstöä ei saa vähentää, niin toivottavasti saamme ehdotuksia siitä miten alijäämä muuten puretaan.
Oma (väittäisin, että vihreiden yleensäkin) kanta on ollut, että tarfvitaan oman toiminnan tehostamista JA ulkoistamista. Nämä molemmat tarkoittavat työntekijöiden määrän vähenemistä. Lisäksi joudumme myös karsimaan mukavuuspalveluista. Linja on suunnilleen sama kuin Jarkko olet esittänyt, mutta jotta ei tule ylilyöntejä, täytyy tyynesti hyväksyä se, että ensi vuosi mennään vielä miinuksella. Ensin tutkitaan mistä kannattaa vähentää, ja sitten toimitaan.
Toivottavasti.
Muuten, Atlantin takaa Atlantasta esimerkki siitä, miten KAIKEN voi todellakin ulkoistaa: Atlantan miljoonakaupungissa 100 000 asukkaan republikaanilähiö äänesti itsensä itsenäiseksi, koska kyllästyi maksamaan muiden terveydenhuoltoa yms. Koska uudella lähiökaupungilla ei ollut pohjalla mitän hallintoa, eikä sen asukkailla ilmeisesti minkäänlaista halua osallistua yhteisten asioiden päättämiseen (ilmeisen samanmielisiä), päätti kaupunki OSTAA KOKO HALLINNON yritykseltä. Nyt kaupungilla on 4 työntekijää. Kaikki muu on ulkoistettu.
En usko, että tämä malli on tehokas, koska se on leviämässä vain varakkaisiin lähiöihin. “säästöt” syntyvät siitä, että varakkaat vapautuvat maksamasta varattomampien palveluja. Lisäksi demokraattinen vaikuttaminen lienee aika vähäistä tuollaisessa urakkakaupungissa, jossa vain rahalla on merkitystä.
“Valtuustotyö kunniaan” otsikoisin kuvitteellisen mielipidekirjoituksen hienoon paikallisaviisiimme. Tekstissä kiittelisin valtuutettuja Kallio-Tuomasjukka-Lehtonen-Vuontela-Valkonen aktiivisesta keskustelusta myös Paimio-salia ja Mäenpään paaria laajemmalla rintamalla. Olette aktiivisella kirjoitelullanne tuoneet läpinäkyvyyttä päätöksentekoon ja varmasti edistäneet keskustelua kaupungissamme.
Valtuutettu Kallion julkaisemat kävijämäärät kertovat, että näitä foorumeita seurataan. Päätöksen teko tulee lähemmäksi kuntalaista.
Keskutelijat ovat oikeassa siinä, että Paimiossa alkaa olla tekojen aika. Kuten tekstissä “Kuntatyö kunniaan” kerrottiin, on kunnantalolla paljon osaamista. Varmasti siis sieltä löytyy tekijät kertomaan, missä kohtaa Paimion tulorakenne ja kulurakenne poikkeaa vertailukunnista. Uskon sellaisen selvityksen jo olevan tehtykkin. Josko jostain blogista saisi sellaistakin faktaa vielä lukea, laiska kun olen, enkä itse sitä selvitä. Laiskuuttani sen tekstinkin jätän sinne Kunnallislehteen kirjoittamatta. Lukekoot täältä.
En ole ihan varma siitä, että vertailua olisi tehty. Benchmarkingista ei ole puhuttu, ellei sitten hallituksessa. Missään yhteydessä ei ole tullut vastaan vertailulukuja Paimio vs. muut. Ellei nyt sitten kunnanhallituksen vierailua Somerolle pidetä sellaisena.
Tahdon uskoa, että ko. kotiläksyt on hyvin tehty ennen KH vierailua Somerolle. Jos niitä ei etukäteen olisi tehty.
Vertailu maksaa, koska tietoja on ostettava, oliko sen nyt Kuntaliitolta. Sinänsä pölhöä, koska enemmän noista tiedoista olisi hyötyä jos ne olisivat vapaasti käytettävissä.
Mutta tähänhän se ei saa kilpistyä.
Tarkastuslautakunta pääsee kyselemään asiasta kun tarkastuskertomusta huhtikuussa valmistellaan.
Aika mielenkiintoista. Luulisi noiden tilinpäätöstietojen olevan peruskauraa ja valtion jopa kannustavan / pakottavan vertailuun. Pitääkin ottaa puheeksi muutamalla taholla moinen ongelma. Pidin itsestään selvänä, että tieto on vapaasti saatavana, onhan kuntien tilinpäätökset julkisia. Ajattelinkin, että Kuntaliitolta saisi ostaa valmiiksi pureskeltuna aineistoa haluamassaan vertailuryhmässä.
“Julkisen sektorin tuottavuus”, O. Soininvaara:
“Kuntaliiton tytäryhtiö Audiator–kehittämispalvelut Oy tuottaa järjestelmällistä dataa kuntien palvelutuotannon tehokkuudesta ja laadusta. Tiedot kerätään jokaisesta kunnasta, mutta palvelu on maksullista ja kerätty tieto on vain niiden harvojen kuntien käytössä, jotka palvelusta maksavat. Järjestely on hullunkurinen, koska laskuttaessaan omia omistajiaan tiedosta, Kuntaliitto vähentää olennaisesti kerätystä tiedosta koituvaa hyötyä. Olisi sekä kuntien toiminnan että yleisen kansalaiskeskustelun kannalta hyvä, jos tuo vertailuaineisto olisi kaikkien kuntien, kuntalaisten ja julkisen sanan käytettävissä. Vastaava ongelma on liittynyt aikanaan Stakesin erikoissairaanhoidon benchmarking-työhön. Tietojen julkaisemiseen tarvittiin kaikkien osapuolten suostumus, jota ei koskaan saatu. Vasta kuluvalla vuosikymmenellä työ on saatu Stakes/THL tilastotuotannon piiriin niin, että tietoja julkaistaan säännöllisesti.”
Semmoista se on.
Kirjoittajista kaikki eivät ole kuulleet kaikkea. Mm.kaupunginhallituksen kokouksissa puhuttua. Käytäväkeskusteluista puhumattakaan.
Ynnä sähköpsotit ja jopa facebook.
Viimeksi hallitusken kokouksessa lähinnä vitsinä-mutta ehkä totta toinen puoli-kokoomuksen pojat totesivat, että todelliset palkkatalkoot olisi vasta sitten kun ei makseta palkkaa mutta silti tehdään töitä ! Itse kun olen työskennellyt julkisella sektorilla ky:n palveluksessa niin olen “myynyt” omaa aikaani ja osaamistani 38 tuntia 15 min viikossa. Ja siitä saan korvauksena palkkaa. Tämä tietysti kaikkien sopimusten mukaisesti. Tähän asti se on ollut sellainen kauppa. Koen itseni “sisäiseksi yrittäjäksi” ja yritän koko ajan myös pitää osaamiseni/ammattitaitoni ajan tasalla ja miettiä keinoja miten voisin työtäni kehittää ja tehostaa. Mutta mietin myös sitä, miten pystyn ja pysyn motivoituneena loppuun asti, siis eläkeikään asti. Näin uskon myös kuntahenkilöstön tekevän. Olen saanut kunnallisesta palvelusta jo 30 v. “pinssin”. Vielä on runsaasti vuosia jäljellä, toivottavasti. Mutta, helkkari sentään, pitäsikös nyt meillä juslkisen puolen työläisillä vielä olla huono omatuntokin? Tai seuraava askel: pitäisikö meidän maksaa työnantajalle siitä,että saamme tulla töihin?
Mitä niihin lausumiin tulee, että demarit eivät ole esittäneet mitään konkreettisia esityksiä, on aikamoista tuubaa. Itse olen sitä mieltä, että ne palvelut jotka eivät liity ihmisten arjen helpottamiseen ja turvan ylläpitämiseen ja heikoimmista huolehtimiseen joutavat tarkastelun alle hetikohta. En kirjoita tähän esimerkkejä koska ne voivat kohta olla yleisönosastolla. Kokemusta siitäkin on. Mieluummin keskustellen livenä.
Huomenta Helena. Hyvä, että kirjoitit tuntoja sieltä myrskyn silmästä.
Ihan totta, että sos-dem-yhdistyksen kirjoituksessa todettiin suuren joukon keskutelevan, mutta ei sanottu sitä tapahtuvan julkisesti. Tulkitsin väärin, taisin tuijotella omaa napaa. Ja muutamaa muuta julkisesti keskustelevaa merkityksellisempää napaa.
Kaikissa puheissa, oli ne sitten blogissa, lehdessä tai käytävillä pitäisi pystyä erottamaan ihmiset asioista. Kukaan ei ole turha työntekijä, eikä kenenkään työpanos ole arvoton. Kun raha ei kuitenkaan riitä, jostakin on karsittava. Meidän on yhdessä päätettävä, millä keinoin palkkamenoja lasketaan. Kun palkkoja ei voi alentaa, henkilöstön väheneminen on ainut tie.
Toivottavasti hallituksessa päästään siihen keskusteluun pian. Jos pojat jatkaa poikien puheita, niin pistäkää jäähylle.
Moi,
hauska että Helenakin avautuu täällä “bittiavaruudessa”. Itse olen aivan rehellisesti siinä uskossa että kaupungin omana työnä tekemät työt saattavat hyvinkin olla edullisin tapa tuottaa tietyt palvelut. Mutta sekin pitää pystyä todentamaan ja siihen tarvitaan kustannuslaskentaa. niin kauan kun omat “hinnat” ei ole tiedossa, ei ole oikein perusteita puolustaa omia töitä ainakaan kustannuspoliittisesti.
Sanomattakin on selvää etten ainakaan itse kyseenalaista kenenkään ammattitaitoa. Tosin ei myöskään kääntäen ajateltuna yksityisen sektorin työntekijät ole varmasti kunnan työntekijöitä huonompia. Yksityisellä puolella tehostamistoimet vain ovat olleet arkipäivää jo pitkään. Mielestäni on myöskin varsin mustavalkoista ajatella tehostamista ainoastaan automaattisesti esim. väen vähentämisenä. Voisi myös ajatella tehostamisena toimintatapaa jossa olemassa olevalla henkilöstöllä saataisiin enemmän aikaan. Käytämme kuitenkin konsultteja ja olemme ostaneet tekijöitä töille jotka olisi kenties tehtävissä itse. Samoin voisi toimintaa tehostaa järjestelemällä töitä esim. sairaus- tai lomasijaisuuksien hoitamiseksi. Usein koetaan oma työ kuitenkin vain juuri siksi mihin on totuttu. Tietysti myös työsopimukset ohjaavat tätä ja vähentävät joustoa. Curt Lindstömiä mukaillen jos jokainen ottaisi osaa “talkoihin” tekemällä “lite bättre och lite mera” voisi saada paljonkin aikaan. Omaan napaan tuijottaminen kun ei pitkälle kanna, ei yksityisellä eikä kunnallisella sektorilla.
Ainakin on selvää että tarvitsemme konkreettisia “avauksia” keskusteluun ja pikaisesti myös ratkaisuja siitä, millä taloutta lähdetään korjaamaan. Hiekka tiimalasissa tuntuu valuvan kiihtyvällä vauhdilla…
-janne suominen-
Keskustelua tosiaan olisi hyvä käydä aktiivisemmin, mutta kuten tuhannesti todettu, demarit voisivat itse aloittaa. Valitettavasti olen itsekin pystynyt osallistumaan keskusteluun viime aikoina hyvin rajoitetusti.
Ja suoraviivaistetut antini keskusteluun:
Paimion/muiden kuntien ahdinkoon on ratkaisut, ja ne ovat monien tiedossa – hieman eri painotuksin, mutta tiedossa. Ratkaisut sinänsä eivät enää ole ongelma. Esteitä tilanteen pelastamiseksi on kaksi: politikkojen konsensushakuisuus ja kunnallisen organisaation johtujuuspula.
Olen ehdottanut ratkaisua kumpaankin – toista henkilökohtaisissa keskusteluissa ja toista julkisesti. Johtajuus ongelmaan ratkaisu löytyy pormestarimallista http://villevalkonen.wordpress.com/2009/12/31/kipeasti-kaivattua-johtajuutta-pormestarimallin-avulla/ . Konsensushakuisuuteen löytyy ratkaisu rohkeudesta, eli siitä, että kestetään se vähemmistön loanheitto ja tehdään oikeat ratkaisut. Jos kaikille väestönryhmille annetaan veto-oikeus kaikkiin asioihin, kehitys pysähtyyn tyystin. On itsensä pettämistä ja vastuuttomuutta yrittää rakennella kaikkia miellyttäviä pumpuliratkaisuja.
En nyt ota kantaa siihen, minkä ryhmittymän ratkaisuehdotukset olisivat parhaita, vaan siihen, että mikäli ratkaisuehdotukset poikkeavat toisistaan liiaksi, ei pidä yrittää toteuttaa niitä kumpaakin. Demokratiassa äänienemmistö on helppo tapa selvittää mitä mallia lähdetään toteuttamaan. Se pitäisi vain tehdä.
Vain tavoitteita määrittelevä loppumaton keskustelu ei saa kestää vuosikausia. Valtuuston tulisi jo valita. Suomenkin tulisi jo valita.
p.s Vielä pieni lisäys henkilöstökeskusteluun: Pohjoismaista Tanska on pärjännyt parhaiten työllisyyden hoidossa. Pääsyy tähän ovat joustavat työmarkkinat: http://villevalkonen.wordpress.com/2009/11/02/epaoikeudenmukaista/ . Sekä erottamisen että palkkaamisen tulee olla helppoa nyky-yhteiskunnassa. Erottaminen ei ole suurimmassa osassa tapauksia millään tavalla henkilökohtainen vaan puhtaan (tuotannollis)taloudellinen kysymys. Erottamista ei tule pitää henkilökohtaisena loukkauksena. Julkinen puoli on yhtä lailla osa maailmaa kuin muukin talouselämä, ja maailma kehittyy. Suomalaisten tulee luopua epärationaalisesta suhteestaan työhön, jossa omanarvontunto riippuu työstä. Vain muutos on pysyvää. Jos oma sukupolveni tulee palvelemaan 6-7 työssä elämänsä aikana, eikö edellinenkin voisi sentään 2-3 ottaa?
Vaihteluhan virkistää! Millään yllämainitulla en tahdo loukata kenenkään tunteita, vaan ymmärrän hyvin, mikäli joku suhtautuu työpaikkaansa tunteellisesti.
Juu, kyllä minä vanha tätikin näitä blogeja luen mutta aika harvoin kommentoin. Töissä tuijottelen ruutua koko päivän ja illalla sitten teen muuta. (laiskottelen?)
Tottakai julkisella sektorilla pitää koko ajan tehostaa, varsinkin kokonaisia prosesseja. Eikä vain yhden henkilön työsuorituksia.
Kun vaan se asiallisuus muistetaan.
Ja P.S Jos minusta puhutaan niin olen ollut viidellä eri työantajalla palveluksessa tähän asti. En suhtaudu tunteella työpaikkaani vaan TYÖHÖNI. Mitä se sitten onkaan.
Toivottavasti en “saastuta” Saskan neljän kohdan reseptiä kannattamalla sitä. Juuri tuossa järjestyksessä pitäisi alkaa vihdoin toimia.Ylläpidettävät ja kehitettävät ydinpalvelut on määriteltävä talouskriisistä selviämisen näkökulmasta (mihin on varaa mihin ei), ei pelkästään tutkimusten ja arvostusten perusteella.
Ydinpalvelujen tuottavuuden lisäämiseen pikällä tähtäimellä löytyy toimintamalleja Audiatorin ja kaikkien kuntaliitosselvittäjien kautta, mutta yksi mielenkiintoinen on Järvenpään sosiaali-ja terveystoimen (ja ilmeisesti muunkin palvelutuotannon) järjestäminen prosesseihin perustuvana organisointina , josta Kh on siellä päättänyt 22.03.10 http://ws103.jarvenpaa.fi/ktweb/. Prosessien kautta tapahtuvaan toiminnanhallintaan kuuluu myös laatuelementti. Kaarinan kanssa on kertakaikkiaan aloitettava tavalla tai toisella selvitykset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta yhteistyössä nykyistä tuottavammin. Pointti onkin se, että ydinpalvelujen tuottavuutta on pystyttävä lisäämään, jotta niitä voidaan myös kehittää lisäpanostuksilla.
Karsiminen on aloitettava vihdoin hiihtoputkesta, joka on 2000-luvun “toivotaan, toivotaan”- selviytymisstrategian ja konsensuksen kukkanen.
Saska esitti käyttäjätilastollisen perustelun siihen, miksei uimahallia ja hiihtoputkea voi verrata. Lisään vielä sen empiirisiin havaintoihini perustuvan tosiasian, että hiihtoputken käyttäjät ovat pääosin Salosta, Turusta ja sen naapureista. Paimio ylläpitää ympärivuotisia hiihtolatuja pääasiassa Salolaisille ja Turkulaisille ym.- ei ole Paimion asia.
Tukipalvelujen tuotannossa pätee suuruuden ekonomia tiettyyn rajaan saakka. Oman tuotannon kustannuslaskennasta kaikki alkaa, sitten voi selvitellä ostovaihtoehtoja, mutta myös mahdollisuuksia rakentaa yhteistyöllä suurempi tuotantoyksikkö. Jos suuri tuotantoyksikkö hoitaa esim. useamman kaupungin palkanlaskennan, kustannus/suorite on joissakin rajoissa halvempi isommassa kuin pienemmssä yksikössä. En osaa ehkä oikein ilmaista ajatustani, mutta oman tuotannon ja ostettavan tuotannon hintavertailuissa ulkopuolinen voi saada edun suuruuden ja erikoistumisen ekonomiasta (vrt. Finnairin matkatavarakäsittelyn myyminen ulos= ostaminen jatkossa siihen erikoistuneelta firmalta)
Soininvaarakin on viisas mies ja tekee kuntaliitos/yhteistyöselvityksiä Lahden seudulla.
http://www.iltalehti.fiwww.iltalehti.fi
Yllä olevaan kirjoitukseen vielä jatkoa:
Kaupungin talouskriisin päivittämiseksi pitäisi saada nopeasti joku suht luotettava tieto siitä, paljonko OpM perii Akk:n valtionapuja takaisin ja paljonko kaupunki joutuu vielä maksamaan palvelujen tuottajalle maksamatta jättämiään laskuja (onko käräjöinti vain ajan pelluuta?)Em laskut menevät suoraan kattamattomaan alijäämään.
Ehkä TS tai Salkkari sen lähiaikoina kertovat, Kunnallislehden tai kaupungin taholta sitä tuskin kuullaan, ennenkuin “sekin on taas housuissa”.
Ei kai se nyt “saastua” voi, kun se on niin ilmeinen. Ei tästä loukusta muuta tietä ole ulos. Moiset selvittelyt voi tietysti leimata “piperrykseksi”. Heiluttamalla vesuria kuin Conan Barbaari vegetukussa saadaan kuitenkin aikaan vielä pahempi sotku.
Joo, PAKK:in hintalappu on saatava selville. Se on melkein niin, että maksakoon vaikka kaksisataa tonnia enemmän, kunhan lystin hinta on tiedossa tänään eikä ensi vuonna.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010033011391728_uu.shtml
tässä oikea linkki ylläolevaan