Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen on palannut perheineen hyvin ajoitetulta ulkomaan lomamatkalta. Korhonen oli vilpittömän hämmästynyt kuullessaan lentokentällä, että herranjestas, täällähän keskustellaan vaalirahoituksesta. Korjaan: etelän media keskustelee.
Etelän ja vähän pohjoisenkin yliopistokaupungeissa kehitetty telekommunikaatio ei kyennyt Korhosen lomarauhaa pilaamaan. Tätä Korhosta minä arvostan. Loma pitää käyttää lomailuun. Mutta siitä en ole varma, kannattaako lomalle lähteä silloin kun miestä tarvittaisiin rintamalle.
Nopeana miehenä Jarmo Korhonen latasi jo heti maanantaina Keskustan verkkosivuille tiedotteen, jossa hän käy läpi vuosien 2006-2009 rahankeruutoimet. Selvityksessä on kaksi kiinnostavaa seikkaa.
Ensinnäkin, puoluesihteeri Korhonen ei katso olevansa vastuussa siitä, miten huolella yksittäiset Keskustan kansanedustajat tai kansanedustajaehdokkaat vaalirahailmoituksensa täyttävät. Tämä muistuttaa aika lailla sitä soiniittista näkemystä, jonka mukaan puolueeseen voidaan valita vain nuhteettomia kansalaisia, mutta jos sitten kuitenkin nuhteeton törppöilee, vastuu on törppöilijällä, ei puolueella. Valitettavasti tämä vastuuta pakoileva pienpuolueen ajatusrakennelma yhdistettynä ison puolueen rahanpesu… anteeksi rahankeruukykyyn johtaa henkilökorruptioon.
Toisekseen, Korhonen vetää soppaansa mukaan syyttömiäkin. Korhonen laskeskelee, että viimeisen kolmen vuoden aikana puolueet ovat keränneet ulkopuolista rahoitusta 10-12 miljoonalla eurolla. Summa voi olla oikea, mutta Korhonen puhuu muunnettua – ja täysin tietoisesti – kun hän esittää, että tukea olisi tullut samalla periaatteella myös Perussuomalaisille, KD:lle ja Vihreille.
Eurovaaleihin PS sai tukea pari tonnia, jos oikein muistan. Arvelen, etteivät Kristillisdemokraatitkaan ihan mahdottomia keränneet – muistaakseni Sari Essayah joskus totesi, että edareihin 4000 euroa ja eurovaaleihin ei penniäkään.
Vihreät tiedän paremmin, koska oman porukan asiat ovat luettavissa nettisivuilta.
Vihreiden rahoitus on ollut avointa ja julkista jo viime eduskuntavaaleista. Tuolloin Vihreät keräsivät ulkopuolista tukea 84 000 euroa, josta 70 000 tuli hämeenlinnalaiselta Vihreältä vaikuttajalta Markus Rimonilta. Eurovaaleihin Vihreät saivat kasaan vaivaiset 23 300 euroa. Yhteensä viimeisen kolmen vuoden aikana siis tukea on kertynyt 107 300 euroa.
Jos isompien (ja parin pienemmänkin – vink vink RKP ja Vasemmistoliitto) puolueiden ulkopuolinen rahoitus olisi samaa tasoa kuin Vihreillä, pyörisi Suomen vaalirahakoneessa vain noin miljoona euroa.
Noin 10 miljoonaa ylimääräistä menee siis pääosin Keskustan, Kokoomuksen ja SDP:n edustajille. Tämä lienee Korhosen tiedotteen todellinen uutinen.
–
J.K. 15.7.2009 Vaalirahasotkun Vihreä sivujuonne on hoidettu kevään aikana kaikessa hiljaisuudessa. Yksityiskohdat eivät ole julkisia, mutta Merikukka Forsius on mitä ilmeisimmin suostunut maksamaan ainakin osan sovituista tukimaksuista häntä kampanjassa tukeneelle Vihreäle yhdistykselle. Tarkkana siellä Kokoomuksessa seuraavissa vaaleissa!
–
Kuva:Â Kaj Widell/Keskustan kuvapankki (http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Tietopankki/Kuvapankki.iw3)