Suomen ylin talousviisas, valtiosihteeri Raimo Sailas, on liittynyt jätevesiasetuksen haukkujien joukkoon. Sailaksen mukaan sama raha käytettynä maatalouden päästöjen vähentämiseen olisi tehokkaampaa.
Ajatus ei ole uusi. Sen on esittänyt moni muukin taitava laskija. Kun jätevesiasetuksen kustannukset ovat miljardin luokkaa, saataisiin maataloudessa vastaavat päästövähennykset aikaiseksi muutamalla sadalla miljoonalla.
Valitettavasti kukaan ei ole esittänyt, että mistä ne pari sataa miljoonaa otettaisiin. Valtion kirstu on tyhjä, ja jos ehdottaa maataloustukien kohdistamista, nousee vielä isompi äläkkä.
Moni asiasta melua pitänyt poliitikko ei ehkä haluakaan hakea ratkaisua, vaan ainoastaan miellyttää mahdollisia äänestäjiä. Moni tehokkuutta hakeva ei puolestaan tunnu ymmärtävän, että jätevesiasetuksen maksavat asukkaat, ei valtio.
Ilmeisesti tehokkuuden tavoittelijoiden ääneen lausumaton ajatus on, että kerätään rahat maaseudun asukkailta ja ohjataan se sitten maatalouteen. Se nyt vähintäänkin olisi syrjintää. Miksi vain haja-asutusalueen asukkaat maksavat maatalouden päästöistä? Eivätkö ne kuuluisi kaikille, jotka maatalouden tuotteita käyttävät?
Jos jätevesiasetus ei kelpaa, eikä viljelyn päästöjen vähentämiseen ole varaa, ei mitään tapahdu. Tuntuukin, että jätevesikeskustelussa on pohjimmiltaan kyse siitä, että moni ei ole halukas tekemään yhtään mitään puhtaamman ympäristön puolesta.
Väittely on turhauttavaa, sillä tavoitetta kukaan ei ole kiistänyt. Suomen vesistöt ovat heikossa tilassa. Ravinnepäästöjä on vähennettävä.
Haja-asutusalueen asukin fosforipäästöt ovat 10-kertaiset kaupunkilaiseen verrattuna, ja muodostavat 10 % koko Suomen päästöistä. Ne eivät ole merkityksettömiä. Suomessa on yleisesti hyväksytty se periaate, että se joka saastuttaa, se myös maksaa.
Siksi haja-asutusalueen asukkaista iso osa onkin mukisematta laittanut päästönsä kuriin. He ovat olleet valmiit kantamaan vastuunsa. Koska puhdas ympäristö on yhteinen, pitää näissä talkoissa olla mukana kaikkien.
Kuva: RobertPaul. Joitakin oikeuksia pidätetään.
Täydennys 16.10.2010. Osmo Soininvaara kirjoittaa blogissaan tehokkuusnäkemyksen mukaisesta ratkaisusta. Vesivessavero haja-asutusalueille, jonka tuotto voitaisiin käyttää vaikkapa maatalouden päästöjen vähentämiseen. Mikäs siinä, mutta vähenisivätkö maatalouden päästöt? Onhan meillä jo nyt ympäristötuki, joka ei kuitenkaan vähennä maatalouden päästöjä lainkaan. Jos taholta A ohjataan rahoja tahon B toimenpiteisiin, pitää kyetä varmistamaan, että taho B ei vähennä OMAA rahoitusta vaadittuihin toimiin samassa suhteessa.
Tämä pätee aivan samalla tavoin kunnallisiin puhdistamoihin. Jotenkin pitäisi pystyä varmistamaan, että jos maaseudun kiinteistöjen veroja ohjataan kunnallisten puhdistamoiden tehostamiseen, se olisi aidosti lisärahaa, eikä vain säästökeino kunnalle. Asian valvonta voisi osoittautua mahdottomaksi.
Tehokkuusajattelu on usein hyödyllistä, mutta käytännönläheistä se ei aina ole. Yksinkertaisempi ratkaisu olisi todennäköisesti ollut asettaa alueittain erilliset puhdistustasot, joiden pohjalta kaikki kiinteistöt sitten olisi velvoitettu tekemään jätevesiratkaisut. Käytännössä tämä tarkoittaisi nykyisiä jätevesiasetuksen vaatimuksia suurelle osalle Etelä-Suomen rannikoita sekä pohjavesi- ja järvialueita, ja lievennyksiä muualle. Varsinais-Suomessa vaatimustaso olisi ollut korkein maaperän laadun ja maankäytön luonteen vuoksi.
Arveletko että olisi mahdotonta asettaa taloille puhdistusvaateita räätälöidysti sen mukaan, miten paljon päästöjä menee vesistöön? Toisin sanoen jos etäällä vesistä olevan kiinteistön vanhoista sakokaivoista ei mene mihinkään veteen mitään, mitään ei ole tarpeen tehdäkään.
Kykeneväthän kunnat määrittelemään kiinteistökohtaiset kiinteistöverotkin syynäämällä mitä tontilla on.
Mistä fosforipäästöt tulevat? Minulla on ollut se käsitys, että niitä tulee eniten pesuaineista, mutta vesivessat on kuitenkin se rangaistavin asia. Toki vesivessasta tuleva tavara on inhottavampaa kuin pesukoneesta tuleva.
Ihan vertailun vuoksi kerrottakoon, että jos kiinteistö kuuluu kunnan viemärin toiminta-alueeseen, saattaa viemäriin liittyminen tulla maksamaan pitkästi yli 20 000 euroa ja rakennustyöt voivat jopa olla vaaraksi talolle, jos talon alla olevaa kalliota joudutaan räjäyttelemään.
Ei hyvältä näytä ei.
Ei toki mahdotonta, en sellaista väittänytkään. Työtä siitä tietysti tulee vielä enemmän kuin tästä nykyisestä, ja siihen pitää sitten löytyä maksaja.
Fosfori tulee ihmisestä, enimmäkseen.
Kunnan viemäri ei useimmiten maksa noin paljon. Tietysti jos uudella asuinalueella kunta veloittaa kunnallistekniikan sen todellisten kustannusten mukaan, niin hintaa kertyy. Tällöin viemäri rakennetaan ennen taloa, joten tuskin talo vaurioituu. Jossakin on tosin kunta joutunut jälkikäteen hoitamaan kunnallistekniikan alueelle, jonka on annettu holtittomasti kasvaa taajamaksi poikkeamisluvilla. Se on kunnalta huonoa hallintoa, mutta ei poista sitä tosiasiaa, että ihmiset ovat aikanaan nuo tontit saaneet halvalla juuri siksi, että niissä ei ole ollut kunnallistekniikkaa.
Saastuttaja maksaa on minusta reilu periaate. Jos ei saastuta, niin sitten ei pitäisi tietenkään joutua maksamaankaan. Että siinä mielessä nykyistä asetusta parempi olisi sellainen, jossa alueita asetettaisiin ympäristöriskin mukaan tärkeysjärjestykseen. On kuitenkin vähän myöhäistä murehtia kun maito on jo maassa.
Puhun ikivanhasta kylätaajamasta (mäkitupalaisten torppia ja vanhoja tiloja) haja-asutusalueella, jolle kauhealla kiireella kaikkien yllätykseksi ja hintojen selvittyä kauhistukseksikin rakennettiin runkoviemäri EU:n rahalla. Puhun kalliolla sijaitsevasta mummonmökistä, johon rakennettiin 70-luvulla vesivessa ja jonka koko rakennuksen arvo ei ole kunnan viemäriin liittymisen suuruinen. Liittymismaksu ei ole tietenkään 20 000 e, mutta louhintatyöt maksavat. Lisäksi kunta väittää, että kiinteistölle pitää rakentaa/louhia myös oma pumppaamo. Hinta karkaa. Rakennus on (rakastavassa ja elämänlaadun kannalta olennaisen tärkeässä) vapaa-aikakäytössä, eikä pumppaamo edes sovellu sellaiseen! Sitä ei voi jättää talvipakkasten ajaksi käyttämättä, ja sitä pitää huoltaa, mikä sekään ei onnistu itseltä ja teetettynä maksaa mansikoita. Kaiken kukkuraksi talon p-at menisivät kyllä painovoimaisesti runkoviemäriin, joka on taloa alempana, ja vasta SEN JÄLKEEN on nousua!
Tässä on kysymys vanhan vakiintuneen asutuksen tuhoamisesta tyhjän takia.
Huonoa hallintoa, kyllä, mutta ei TAATUSTI poikkeusluvilla levinneen uuden asutuksen takia.
Mikä maito tässä on jo kaatunut? Ovatko asetukset korjaamattomia katastrofeja, joiden tuhovaikutukset hallintoalamaisten nyt vaan on maksettava, jotteivät poliitikkorukat menettäisi kasvojaan?
Noh, aina löytyy tapoja tehdä asiat väärin. Yksityiskohtia tuntematta on ehkä tyhmää lähteä kommentoimaan lainkaan, mutta tuosta kirjoittamastasi tulee pari kohtaa mieleen.
- kiinteistöllä lienee sakokaivo, jota ei ole porattu kallioon. pumppaamot sijoitetaan yleensä sakokaivon lähistölle. räjäytystarvetta ei siis pitäisi tulla talon lähelle.
- pumppaamot sopivat vallan mainiosti kesäasutukseen. talvi ei niitä riko.
- jos runkoviemäri on paineistettu, tarvitaan sen ja kiinteistön väliin pumppaamo. sille ei voi mitään.
En itsekään nielisi tuollaista. Kaikkea huonoa virkamies- ja luottamusmushenkilötyötä ei kuitenkaan voi kaataa yhden lain niskaan.
Halvempiakin ratkaisuja on. Kompostoiva WC maksaa 3 tonnia, ja harmaavesien suodatukseen on sen jälkeen kevyempiä ratkaisuja. Vaikka kunta olisi määritellyt alueen viemäröitäväksi, ei noilla kustannuksilla ole perusteltua pakottaa hoitamaan jätevesiä kunnan viemäröinnillä.
Ja lopuksi: kaatunut maito on se iso joukko ihmisiä, jotka ovat asetuksen vuoksi laittaneet jätevetensä kuntoon. Heidänkin tasa-arvoisuutensa on syytä muistaa.
Anteeksi Saska jauhamiseni, mutta pakko täydentää että tämä mökki josta puhun ja naapurinsa ovat ainoat kylän talot joiden pitäisi rakentaa omat pumppaamot (joista sitten vielä annetaan ymmärtää että EHKÄ kunta joskus voisi ajatella niiden lunastamista itselleen!). En tiedä runkoviemärin tekniikkaa.
Vanhat putket on vedetty niin pintaan, että niiden urat eivät kelpaisi kunnallistekniikalle, jota varten pitäisi ryhtyä louhimaan syvempiä roiloja kallioon myös talon alle kellariin. Ei, vanhat putket eivät ole koskaan jäätyneet, eivät edes viime talvena. Voi olla että pumppaamon voisi sijoittaa vanhaan sakokaivokuoppaan.
No. TÄmä liittyy blogimerkintöösi siltä osin, että kiinteistökohtainen harkinta vanhojen kiinteistöjen osalta pitää säätää pakolliseksi. Ympäristöministeriön pitää laatia niin tarkat ohjeet kuin mahdollista; huomioon tulee ottaa todellinen päästömäärä ja haittavaikutus. Toisin sanoen asetus pitää kumota ja laatia uusi – myös siltä osin mikä koskee kunnallistekniikkaan liittymispakkoa.
Vähän jälkijättöisesti: iltalenkillä tuli mieleen, että tämä sinun kuvaamasi tilanne ei oikeastaan mitenkään liity haja-asutusalueiden jätevesiasetukseen. Sehän koskee nimenomaan sellaisia kiinteistöjä, jotka ovat kunnan vesihuoltosuunnitelman viemärialueen ULKOPUOLELLA.
Tuo kuvaamasi mökki sen sijaan sijaitsee alueella, jonka kunta todennut tarpeelliseksi viemäröidä, ja sen myötä tehnyt pakolliseksi liittyä viemäriin. Jos päätöksessä tai sen toteutuksessa on kohtuuttomuuksia, ne ovat kyllä ihan kunnan omaa tekoa.
Arvelen, että kohtuuttomuudet kunnan viemäriin liitettävien kiinteistöjen kohdalta saa oiottua neuvottelemalla. Ja jos sekään ei auta, niin kohtuuttomuudet yleensä kaatuvat oikeudessa.
Soininvaaran blogin kommentoija pekka kirjoitti 15.10.2010 kello 14:20:
Höh. Pekka kirjoitti siis:
“Oikeasti ei ole tehty kunnon tutkimusta paljonko haja-asutuksen jätevesien fosforista oikeasti päätyy vesistöön. Haja-asutuksen jätevesiä ei lasketa vesistöön, kuten taajamien puhdistamot laskevat. Näin olleen valtaosa haja-asutuksen fosforista jää lannoittamaan maata, eikä päädy vesistöön.”
Höpöhöpö. Esimerkiksi Varsinais-Suomen savimailla haja-asutuksen fosforit menevät yhtä tehokkaasti Itämereen kuin kunnallisesta puhdistamosta. Fosforista nimittäin ei ole näillä pelloilla ole ollut puutetta enää aikoihin, joten tuo lannoittava vaikutus tarkoittaa vain sitä, että jos kiinteistöstä karannut fosfori kuluu kasvuun pellolla, karkaa pellolta sama määrä vuosien ja vuosikymmenten takaista lannoitefosforia vesistöön.
Sama kuvio pätee periaatteessa muuallakin Etelä-Suomessa.
Olen edelleen sitä mieltä, että yksinkertaisinta oikeudenmukaisuuden toteutumisen kannalta on, että aiheuttaja maksaa. Ei siis lähdetä vertailemaan, vaan tehdään kukin jotain omille päästöillemme. Jos viemäri ei miellytä, niin kompostikäymälä toimii. Uuteen taloon sellaisen tekee helposti – naapurilla on nyt 5 vuotta ollut, ja hienosti mennyt – mutta vanhoihinkin löytyy mallinsa. Mikä estäisi kesämökillä perinteisen huussinkaan?
Tätäkin asiaa sivuava pikku tiedonmuru Tiede-lehdestä, alun perin THL:stä:
Voivatko bakteerit ja virukset levitä tuulen mukana:
“Mikrobit leviävät vaivatta tuulen mukana pitkiäkin matkoja. Pilvissä matkatessaan ne muodostavat jäätymisytimiä. Etelänavan jääkerroksista onkin löydetty mikrobeja miljoonien vuosien takaa.
Tuulen mukana leviävät mikrobit aiheuttavat kuitenkin aniharvoin sairastumisen, koska ulkoilma ja erityisesti auringon ultraviolettisäteily ovat tappava ympäristö useimmille taudinaiheuttajille.
Poikkeuksiakin tunnetaan. Merituuli on kuljettanut eläintautien aiheuttajia jopa satoja kilometrejä. Suu- ja sorkkatautiviruksen epäiltiin jopa levinneen hiekkapilven mukana Afrikasta Britanniaan.
Mikrobeja on erityisen runsaasti avoimien kompostien ja jätevesipuhdistamoiden ilmassa, mistä tuuli kylvää niitä lähiympäristöön. Yksi dramaattisimmista ilmavälitteisistä epidemioista koettiin Ranskassa vuodenvaihteessa 2003–2004, kun petrokemian tehtaan jäähdytystornin höyryistä levisi legionellabakteereja jopa kuuden kilometrin päähän. 86 ihmistä sai keuhkokuumeen, ja heistä 21 kuoli.
Vastaaja:
Pentti Huovinen
tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos”
Kuivakäymälän hoitaminen on aika kovaa työtä. Sen tajuaa vasta kun voimat hupenevat, mutta ehkä elämän loppukaarella ei elämänlaadulla ole niin väliä.
Hei taas Saska,
olisikohan nyt kuitenkin parasta odotella rauhassa ensi kevään vaaleja.
Keskusta tulee menettämään tämän asetuksen vuoksi parisen prosenttia äänistä. Lisämenetystä ääniin tulee muilta sektoreilta.
Perussuomalaiset saavat samasta syystä parisen prosenttia lisää. Kokoomus ja demarit säilyttänevät asemansa ja vaalien jälkeen onkin sitten helppo käydä uudelleen jätevesiasetuksen kimppuun, syyttäen vanhoja.
Näin asetus käydään vielä kertaalleen läpi ja tullaan muuttamaan täysin erilaiseksi.
Eli palataan lähtöruutuun ja puhdistamoja rakennelleeet saavat nuolla haavansa.
Eihän nimittäin näin järjettömiä asetuksia ole ennenkään Suomessa toteltu. Eikä totella nytkään.
No hei taas, Stefano. Pitäisikö tuo ylläoleva ymmärtää niin, että Persut tekevät hallituksen KD:n, Vasemmistoliiton ja Pertti Hemmilän kanssa? Nämä tahot ovat muutosta vaatineet.
Höpsistä siis pussiin. Mutta vakavasti: satanen vetoa, että uusi hallitus ei ota asetuksen muuttamista ohjelmaansa. Kelpaako?
Ja Anna-Liisa, anteeksi nyt vain, mutta tuo on melkoisen tarkoitushakuista. Jos mietit minkä määrän kaivoja jätevedet ovat pilanneet ja mikä on siitä aiheutuneiden mahatautien määrä, asettuvat Pentti Huovisen näkemykset oikeaan mittakaavaan. Prof. Huovinen on ymmärtääkseni vaatinut myös niiden sähköisten käsienkuivaajien poistamista julkisista vessoista, koska ne levittävät bakteereja.
Ylihygienisyys tappaa tehokkaasti, vaikkakin hitaasti.
Kelpaa hyvinkin, Saska.
Tässä netissä on se hauska puoli, että nämä kirjoitukset jäävät tänne jonnekin varastoon, josta niitä sitten voi hakea vuosienkin kuluttua.
Ja mikäli olen väärässä, pystyn kantamaan yksityishenkilönä asiasta muunkin kuin poliittisen vastuun…..
Mitä tulee hallituksen muodostamiseen, muutkin kuin Hemmilä kokoomuksessa, tulevat muuttamaan kantaansa ensi kevääseen mennessä.
Eli kiinni veti, Stefano. Palataan asiaan hallitusneuvotteluiden jälkeen.
Hih, Saska, en minä ihan vakavissani tuota bakteerilentelyjuttua tuuttiin tuikannutkaan. Tarkoitushakuista, totta kai.
Siitä nyt ei pääse mihinkään, että muutamat viimeaikaiset vihreät lain ja asetuksen vaatimukset merkitsevät katastrofia isolle ihmisjoukolle – eikä maailma edes pelastu, vaan kaikki turhan takia suurimman osan kohdalla. Tietenkin poliitiikassa kuuluu asiaan selittää kaikki omien aikaansaannosten ikävät seuraukset olemattomiksi. Se on asia mikä minua tympäännyttää perin pohjin politiikassa.
Kaivojen osalta asia on todellisempi ja se sietäisikin tutkia jokaisen kiinteistön kohdalla silloin, kun näyttää että vanhat sakokaivot riittäisivät vesistöjen saastumisen kannalta.
En edelleenkään ymmärrä mikä katastrofi se on kesämökille, jos vaihtaa kuivakäymälään? Kannattaa myös muistaa, että jos naapuriin rakennetaan uusi kesämökki, sen omistaja tekee mukisematta asetuksen mukaiset systeemit.
Pidän jätevesiasetusta tärkeänä, koska siinä kiteytyy yksi Vihreiden suurimmista saavutuksista: aiheuttajan on vastuussa teoistaan, ts. saastuttajan on huolehdittava jätteistään. Tämä periaate on jo niin levinnyt, että sitä ei oikeastaan edest muisteta Vihreiden aikanaan propagoimaksi. Niin luontevalta se tuntuu.
Johonkin FB luiskalle jo kirjoitinkin, että tämän päivän ironiaa on se, että hallituksessa on Vihreä työministeri ja oikeusministeri, mutta Olkiluotoon rakennetaan ydinvoimalaa rikkoen Suomen työ- ja verolakeja.
Tilannekatsaus 25.11.2010:
- Perustuslakivaliokunta katsoo, että asetus on muutettava laiksi. Se suosittelee lain käsittelyä vielä tämän vaalikauden aikana.
- Veto Stefanon kanssa edelleen voimassa. Jos uusi hallitus purkaa asetuksen/lain, olen satasen köyhempi.
No niin Saska.
Kuulin juuri iltauutisista ilouutisen Sinulle: tämä nykyinen hallitus joutuu muuttamaan tuon surkean jätevesiasetuksen eli voitit vetomme. Tuon sen satasen sinne teille, kunhan se molemmille sopii. Ja teen sen ilomielin. Kuten kerroin, pystyn kantamaan asiassa muunkin, kuin poliittisen vastuun.
Kirjoitithan minulle 19.10.2010:”….satanen vetoa, että uusi hallitus ei ota asetuksen muuttamista ohjelmaansa.”
Eli jo TÄMÄ HALLITUS tulee muuttaa asetuksen.
Olen kuitenkin tottunut myös häviämään elämässä. Tällä kerralla teen sen ilomielin.
Heh heh! Kyllähän minulle satanen kelpaisi, mutta vedossamme ei ollut kysymys siitä milloin mitäkin tapahtuu, vaan siitä, että pistetäänkö haja-asutusalueen jätevedet kuntoon vai ei. Uskon edelleen, että aiheuttaja maksaa, eli jätevesistä kantaa vastuun se, joka ne tuottaa. Niin maalla, merellä kuin kaupungissakin.
Eli: katsotaan ensin millaista tulee, kun asetuksesta tehdään laki. Sitten tiedetään kumpi voitti.
Voi Saska teitä poliitikkoja!
Heti aluksi on pakko siteerata omia kirjoituksiasi, vielä kerran:
19.10.2010: ”….satanen vetoa, että uusi hallitus ei ota asetuksen muuttamista ohjelmaansa.”
26.11.2010 kello 12.49 “Jos uusi hallitus purkaa asetuksen/lain, olen satasen köyhempi.”
Mutta 26.11.2010 kello 23.03 ….”vedossamme ei ollut kysymys siitä milloin mitäkin tapahtuu….”
Jos ei tuossa nyt ollut kysymys siitä, mitä milloinkin tapahtuu, olen joko täyttä ymmärrystä vailla tai sitten suomenkieli on muuttunut minulle muuten vain täysin käsittämättömäksi.
Itse asiasta vielä senverran, että asetusta tullaan varmasti rukkaamaan aika tavalla siihen alkuperäiseen, jota kävin kuuntelemassa ensimmäisen kerran Paimion lukion auditoriossa joskus viitisen vuotta sitten. Ja koska tämä rukkaus tehdään ennen vaaleja, hävisin ehdottamasi vedon, koska veikkasin väärää hevosta.
En nimittäin arvannut poliittisen paineen kasvua niin suureksi, että ottavat hallituksessa muutoksen esiin jo tällä vaalikaudella.
Ja mikäli et suostu ottamaan voittamaasi satasta vastaan, lahjoitan sen Pelastakaa Lapset Ry:lle. Kuitin toimitan Sinulle postitse.
Hyvä on, hyvä on. Jos haluat tulkita sitä kirjaisellisesti, niin onhan se mahdollista. Minusta oleellista on se, että mikä on lain sisältö parin vuoden päästä.
Onhan tässä vielä sekin mahdollista, että erään keskustalaisen kansanedustajan sanoja lainaten “puretaan huussi ja rakennetaan uusi”. Perustuslakivaliokunta totesi, että asetus ei riitä, vaan tarvitaan laki. Laki voi olla sisällöltään sama kuin nykyinen.
Jos ei yksi veto jo olisi vetämässä, niin arvaisin, että se uusi laki on muuten samansisältöinen kuin nykyinen, mutta valtiovalta määrittelee alueet, joilla sitä sovelletaan. Silloin Varsinais-Suomessa mitään ei muuttuisi. Meidän jätevedet pilaavat vesistöjä eniten. Osassa maata asetettaisiin sitten löysemmät vaatimukset.
Mutta laita vain kuitti jos et halua odottaa uuden hallituksen metkuja.