Myöhäisiltaan sijoitetut aktivistien sikatilavideot ovat pian aikaa mennyttä. Seuraavaksi ihmisiä herätellään adbusters-tyyppisillä mainoksilla. Katsokaapa vaikka tätä (varoitus: sisältää myöhäisillan TV-viihteen aineksia):
Palmuöljy on ihan kiva öljy. Tuoreena puristamisen jälkeen se sisältää runsaasti karotenoideja, jotka oikein annosteltuna ovat hyvin terveellisiä. Länsimaiselle kuluttajalle palmuöljy kuitenkin kulkeutuu pitkälle jalostettuina tuotteina: elintarvikkeiden piilorasvana, kosmetiikan ja kotitalouskemikaalien aineosana ja aivan pian myös biodieselinä.
Palmuöljyn ongelma on sen käytön paisuminen yli äyräiden. Kaakkois-Aasian sademetsien tuhoista suuri osa johtuu palmuöljyplantaasien perustamisesta. Kun Neste Oilin palmuöljyn tarve nousee pian miljoonaan tonniin vuodessa, tulee suomalaisesta yrityksestä myös yksi maailman suurimmista palmuöljyplantaasien asiakkaista.
Neste on asettanut öljyntoimittajilleen tiukoiksi luonnehdittuja ympäristöehtoja, ja sen alihankkijat ovatkin melko varmasti vastuullisimpia toimijoita.
Tämä ei kuitenkaan tee Nesteen palmudieselistä ympäristöystävällistä, koska Neste kasvattaa toimillaan palmuöljyn kysyntää. Nesteen “hyvä” öljyntoimittaja IOI ei syrjäytä “huonoja” muita toimijoita, koska se ei toimita palmuöljyään samalle perinteiselle palmuöljymarkkinalle.
Koska palmuöljyn käyttö biodieselin raaka-aineena lisää palmuöljyn kysyntää ja siksi kiihdyttää sademetsien hakkuita, pitää sen käyttö kieltää. Nesteen hallintoneuvoston puheenjohtaja,Vihreä europarlamentaarikko Heidi Hautala on väärässä vastustaessaan kieltoa. Kahdesta huonosta – rypsi- tai palmuöljydieselistä – ei pidä valita kumpaakaan.
Jälkikirjoitus: Miksi ei? Koska molemmat kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Orankien ahdinko on se söpö yksityiskohta, jolla kuluttajaa pysäytellään.
Mielenkiintoista on vihreäneliitin logiikka. Kun talonpoika Amatsonjoella harjoittaa elääkseen kaskiviljelyä, on se vakava ilmasto-ongelma. Mutta kun Neste tuhoaa sademetsiä Kaakkois-Aasiassa polttomoottoreita varten on se ilmaston parhaaksi.
Kun Venäjä toimittaa Suomeen ydinlaitoksella tuotettua sähköä on ydinsähköä vastustettava. Mutta kun Suomeen ollaan hakemassa lupia uusille ydinvoimaloille, ovat vihreät tiukasti hallituksessa joka ne luvat myöntää.
Kun islamistit tekevät terroritekoja ns. länsimaissa, on Heidi Hautala ensimmäisten joukossa tuomitsemassa teot. Mutta kun islamistit tekevät terroritekoja Moskovan metroon, on Heidi Hautala ensimmäisten joukossa järjestämässä mielenosoitusta näiden tekijöien puolustamiseksi.
P.S.
On ollut jo pitkään ongelma siinä, että kone ei aina merkkaa d-kirjainta vaikka sitä napauttaisi useammankin kerran. Pitäisi siis olla tekijöiden
Amazon:
Kaskiviljely ei ole minun korvieni mukaan ollut Vihreiden mielestä ongelma. Amatsonin todellinen uhka ovat laittomat metsänhakkuut, karjaranchien levittäytyminen ja soijapellot. Soija ei silti ole ilmastolle pahaksi: jos niitä olemassaolevia karjalaitumia ja karjalle vehnää tuottavia peltoja muutettaisiin soijalle, vähenisi ruoan aiheuttama ilmastokuorma huomattavasti.
Ydinsähkö:
Vihreät äänestävät ydinvoimalaa vastaan. Voisi siis väittää, että Vihreät kannattavat ydinsähkön tuontia Venäjältä. Näin ei tietenkään ole. Jos Vihreät olisivat pääministeripuolue (mikä ei tapahdu 20 vuoteen), Suomi ei rakentaisi omaa ydinvoimaa, vaan uusiutuvia, joilla korvattaisiin sekä omaa että ulkomaista ydinsähköä.
Islam, Moskova ja terrori:
Moskova niittää sitä mitä kylvää. Mustat lesket ja itsemurhaiskut ruuhkametroissa ovat suoraa tulosta Tsetsenian sodasta ja ihmisoikeusrikkomuksista, joita Venäjä yhä jatkaa vasalliruhtinaidensa välityksellä. Yhteys on monin verroin suorempi ja selkeämpi kuin USA:n “imperialismin” ja syyskuun yhdennentoista iskujen välillä.
Hautalan lausunto hallintoneuvoston puheenjohtajana on paha kauneusvirhe muutoin varsin linjakkaassa toiminnassa. Kaipa se niin on, että valta korruptoi. Ei pj muuta voisi sanoa, varsinkin, kun hallintoneuvosto ei asiasta päätä. Jos jotain sanoisi, olisi entinen pj.
Huomenta Saska. Siihen d-ongelmaan et sitten osannut vastata. No leikki sikseen ja toki olin tahallisen kyyninen ja kärjistävä.
Oletkos koskaan miettinyt, että jos olisi kaksi koria, isoja tai pieniä – makuasia, ja sitten puolueiden käskettäisi laittaa siihen toiseen koriin kaikki ne asiat ja esitykset jotka ovat heidän mielestään hyviä. Uskonpa, että kori täyttyisi nopeasti. Sitten käskettäisiin puolueiden ottaa siitä täydestä korista pois kaikki ne asiat ja esitykset jotka ovat heidän mielestään huonoja ja kelvottomia, ja laittamaan ne siihen toiseen koriin. Olenpa varma, että aivan yhtä nopeasti tyhjenisi tuo ensimmäinen kori ja toinen tulisi täyteen.
Jotain tämän laatuista oli mielessäni kun tuon kommenttini kirjasin.
Toki Sinä täytit sen hyvien asioiden korin siitä minun täyttämästäni huonojen asioiden korista.
Tarkoitatko, että kaikki puolueet yhdessä täyttävät ja tyhjentävät? Jäljelle jää suurin yhteinen nimittäjä, mikäköhän tuo olisi…
Jos taas yksi puolue kykenee sekä täyttämään että tyhjentämään korin, sillä on idea hukassa. Niin pahasti ei kai asiat liene vielä kellään?
Miksi me kaksi vuoroin täytimme ja tyhjensimme? Vaikka eri puolueista olemme, en kuitenkaan usko, että olemme pohjimmiltaan eri mieltä ainakaan näistä kaikista. Ehkä näemme asioiden syyt ja seuraukset eri järjestyksessä? Tai poikamaista naljailua?
Eiköhän se ole juuri tuota viimeistä. Minussa kun on se ikävä piirre, että vaikka otan politiikan tosissani, en osaa ottaa sitä vakavasti.
Kyynisyyteni johtunee pitkälti ehkä siitä, että tässä vuosien saatossa puolueeni nimi on muuttunut useastikin, mutta johtajat tuntuvat olevan aina samat. Tai ainakin johtajien elkeet.
Mutta siihen koriasiaan vielä sen verran, että siinä toki tarkoitin kaikkia puolueita, niin olevia kuin tulevia. Onhan se selvää, että vaikka puolueilla X ja Y olisi hyvien asioiden kopassa kummallakin ehdotus talouden tasapainoon laittamiseksi, niin Y ottaa sieltä pois X.n ehdotuksen ja X ei hyväksy Y.n ehdotusta. Joten se sitten siitä kopasta
Tämä vain tällaisen yksinkertaisen tekijän yksinkertainen esimerkki.
Niin, ja silloin se mielenkiintoinen kysymys on kait se, että miksi eri ihmisillä on eri arvot. Ihmisistähän puolueet syntyvät.
Niin, miksi eri ihmisillä on eri arvot? Entä mistä arvot syntyvät? Onko orjalla sama arvomaailma kuin isännällä? Onko nuorella samat arvot kuin vanhuksella? Entä maahanmuuttajalla ja “kanta-asukkaalla”? Millaiset arvot omaa “tynnyrissä kasvanut poika”? Onko ihminen arvo sinänsä, vai arvon mitta? “Ihminen se on ylevä sana” (M. Gorki)
Kun kuntapolitiikassa aletaan puhua arvoista, tulee minulle väistämättä sellainen tunne, että siellä “arvo” on johdettu suoraan tavaratuotannosta / taloustieteestä.
“Meidän on aloitettava arvokeskustelu”, on helposti heitetty fraasi. “On pantava arvot järjestykseen ja katsottava mihin meillä on varaa” on yleinen jatko tuolle fraasille.
Niinkö “läpikapitalistuneitako” olemme, että inhimillisyys, yhteisön hyvinvointi ja keskinäinen solidaarisuus on arvioitavissa vain tuotos / panos asteikolla?
Tarkoittiko Maxim Gorki em. lainauksessa, että ihminen on vain ylevä sana, ei muuta. Vai tarkoittiko hän, että sana ihminen jo itsessään viittaa johonkin ylevään. Sellaiseen josta kannattaa pitää huolta ja olla ylpeä.
Tässä ainakin meikäläisellä pohdinnan paikka, kun talouskriisissä kamppailevassa Paimiossa aloitetaan säästötoimiin tähtäävää arvokeskustelua.