Kuntien säästötalkoissa korttipakassa on samat kolme perhettä kuin ilmastoneuvotteluissa. On venkoilijoita, kiristäjiä ja näiden kahden välillä tasapainottelevia.
Venkoilija ei halua muuttaa mitään. Venkoilijalla kunnan ahdinkoon on yksi yksinkertainen resepti: lisätään tuloja nostamalla veroja. Reippaasti kaikki yhdessä, hop hop. Vaikka venkoilija ei kiellä etteikö menojakin pitäisi vähentää, ei tästä poliittisesta perheestä kuulu tukea leikkauksille.
Kiristäjä tietää mitä toimia kunta tarvitsee, mutta ei tue niitä ellei ensin omien etuja varmisteta. Kiristyksestä käy se, että sanoo suostuvansa veronkorotukseen vain jos ensin on leikattu miljoona euroa henkilöstömenoista. Kiristäjä on peluri, joka vainuaa tilaisuuden ideologisen kilven kirkastamiseen.
Näiden kahden perheen väliin jäävät olkoot nyt vaikka sitten henkisiä johtajia. Siis niitä, jotka eivät pelaa poliittista Mustaa Pekkaa, vaan toteavat tosiasiat ja esittävät jo alusta lähtien kompromisseja sodanjulistusten sijaan. Tähän tyyliin:
Paimiossa henkilöstöä on vähennettävä ja myös toimintoja on ulkoistettava, koska verojen korotuksen jälkeenkin palveluja on muutenkin karsittava.
Väärää ja vastuutonta politiikkaa on väittää, että emme muka tarvitse kaikkia noita lueteltuja toimia. Vastuutonta on myös yliarvioida kurjuuttamme ja pyrkiä sen varjolla iskemään tarpeettoman lujaa peruspalveluiden määrään ja toteutustapoihin.
En tarkoita, että politiikka pitäisi korvata talouskriisin vuoksi insinööritieteellä. Jokaisen pitää toimia arvojensa mukaan. Keskustelun pitääkin kohdistua siihen miten välttämättömät toimet tehdään ja kehen ne kohdistuvat.
Vaikka näin:
- henkilöstövähennyksissä ja ulkoistuksissa pitää hyödyntää eläköitymistä ja keskittyä tukitoimiin (esimerkiksi palkanlaskenta, kunnossapito, siivous)
- verojen korotuksessa parempituloisten on kannettava isompi vastuu, ja siksi kiinteistöveroa on korotettava suunniteltua enemmän ja palveluiden tuloporrastusta on tarkennettava
- palveluissa karsinnalta on säästettävä köyhimmät ja heikoimmat (tarvitseeko edes nimetä?)
Kortit pois. Muuten jää Musta Pekka käteen kaikille.
No, tulihan se sieltä. Odotinkin jo milloin vihreä mainostaa itseään viisaana kompromissin tekijänä.
Se on vaan niin, että kompromissit eivät aina ole niitä parhaita mahdollisia ratkaisuja. Noin yleensä.
Lopultakin kaikki olimme valtuustoseminaarissa sitä mieltä, että kaikki keinot on käytettävä, niin tulon lisäykset kuin lisätehokkuuden löytäminen. Keinot vaan on erilaisia. Ideologioiden pohjalla kun on mm. inhimillisyys. Ja sitten kun toivoisin vielä, että ainakin Paimio niminen kunta olisi myös inhimillinen ja hyvä (mikä sen määritelmä sitten onkaan)myös työnantajana. Kas kun ne meidän työntekijämmekin ovat kuntalaisia ja veronmaksajia myös. Ja muistetaas se,että ulkoistetut/ostopalvelut eivät ole ilmaisia! Kuten toteutumasta -09 ilmeni, kasvuprosentti oli melkoinen. Siis eivät ole hallinnassa ollenkaan.
Mutta eiköhän ne todelliset arvomaailmat taas illalla valtuuston kokouksessa tule esille!
Kompromissit eivät tosiaan voi olla politiikan ydin. Se ei olekaan kompromissi, että haluaa noita kaikkia toimia, vaan se on se fakta. On hirveän hyvä, jos SDP ajattelee myös niin. Sitä veronkorotusten mahdottomuuttahan yksi toinen ryhmä esitteli varsin kovaäänisesti.
Lopussa palluroissa esitetyt ratkaisut ovat just sitä inhimillisyyttä.
Mielenkiintoinen seikka muuten on se, että kuntalaisista yli 80 % hyväksyy ulkoistukset täysin, mutta huomattavasti pienempi osuus valtuutetuista on samalla kannalla. Ettei vain johtuisi siitä, että niin moni valtuutettu on julkisella puolella töissä? Toinen vaihtoehto on, että valtuutetut ymmärtävät asiasta jotain, mitä kuntalaiset eivät ymmärrä.
Faktat puhuvat kyllä sen puolesta, että tukipalveluissa ulkoistaminen on huomattavasti inhimillisempi vaihtoehto kuin vain väen vähentäminen eläköitymisen kautta.
Illalla nähdään! Tosin sehän on vain valtiolle lähetetty suunnitelma talouden vakauttamisesta – sen vuoksi kai siellä edelleen on Preitilän päiväkodin lakkautus, vaikka asiaa kritisoitiin laajasti.