Kokoomuksen nuori leijona Ville Valkonen kirjoitti paikallislehdessä asiaa. Toimittaja Perttu Hemmingin näkemys valtuuston taloussurkuttelun tarpeettomuudesta ja munattomuudesta oli minustakin kummallista, joskin ymmärrettävää lomakauden kynnyksellä.
Minä (ja varmasti myös Ville) odotan mielenkiinnolla syksyn budjettivääntöä. Siellä on tarjolla kipeitä päätöksiä: leikkauksia palveluihin ja ulkoistusselvityksiä. Jos näistä ei synny riittävää yksimielisyyttä, turvaudutaan helpoimpaan eli verojen korotukseen. Osa kuntalaisista vastustaa sitä verisesti, kuten osa puolueistakin. Se on joka tapauksessa tasa-arvoisin keino tasapainottaa. Minusta on hyvä, että talkoisiin osallistuvat kaikki
, vaikka toivoisinkin, että köyhät osallistuisivat muita vähemmän.
Kipeät päätökset on haudattava budjettiin, sillä muuten ne osuvat liian tarkasti joihinkin vaikutusvaltaisiin ryhmiin tai joihinkin poliitikkoihin. Tämän päivän Kunnallislehdesskin oli kaikkiaan kolme kohtaa, joissa olisi mahdollista säästää.
- Sukselaisen muistomerkki. Nimimiesten muistaminen on jaloa, puoluetaustasta riippumatta. Samaan aikaan toisaalla: kirjaston määrärahoja supistetaan, Paimion kansalaisopiston käyttömenoja karsitaan. Tärkeämpää on siis patsas kuin nykyiset palvelut. Kipeä säästöpäätös jäi tekemättä.
- Keilahalli. Kun harrastajat ovat asialla, sopii talouslaskelmia aina epäillä. Vuoden toiminnan jälkeen on todettu, että homma ei pyöri ilman osakkaiden kuukausimaksuja. Kaupungin avokätiset takaukset ja isohko osuus keilahalliyhtiön osakkeista pakottavat kaupungin jälleen kerran (vrt. hiihtoputki) osallistumaan tappiolliseksi osoittautuneen hankkeen pelastustalkoisiin. Kipeä päätös kaupungin lisätuen eväämisestä jää taatusti tekemättä.
- Oinila. Hallinto-oikeuden päätös kumota Oinilan kaava perustui sisältöön, ei tumpulointiin toteutuksessa. Oinilaan ei oikeuden mielestä voi rakentaa esitetyssä laajuudessa tuhoamatta alueen historiallista ja kulttuurista arvoa. KL:n mukaan kaupunki valittaa päätöksestä, ts. käyttää aikaa ja rahaa viimeiseen taistoon. Kipeä päätös olisi myöntää, että kaava ei mene läpi korkeimmassa hallinto-oikeudessakaan.
Paimiossa olisi aika ottaa lusikka kauniiseen käteen. Jos asiat eivät suju niin ruusuisesti kuin suunnitelman esittäjä aikoinaan uskotteli, pitäisi suhtautua hieman epäillen myös kaikkiin pelastusoperaatioihin, valituksiin ja uusiin visioihin.
Kipeäähän se tekee. Huonojen ideoiden hautaaminen koskee kuitenkin vain päättäjiin. Kuntalaisiin koskee paljon enemmän, kun huonot päätökset maksatetaan heillä.
Vihreäksi olet kyllä yllättävän Fiksu;)
Kaikki kolme osuu ja uppoaa kyllä jollakin tavoin omaankin ajatusmaailmaan.
1.Sukselainen. Historia oli ainut kymppini lukion päästötodistuksessa. Joten osaan kyllä arvostaa Sukselaista historiallisena henkilönä. Patsaan hän kyllä ansaitsee. Mutta se olisi jo pitänyt tehdä esim. hyvätuloisena vuonna 2007 tai se pitäisi tehdä sitten kun taas on varaa. Tällä ajatuksella jäin siihen vähemmistöön joka ei ryhmästämme halunnut enää siirtää tekemistä. Valtuustoryhmä asettui tuon sinänsä ok asian taakse.
2.Keilahallin kohdalla toimii minulla sama ajatusmalli kuin Hiihtoputkessa.
http://paimiolainen.vuodatus.net/blog/2031638/hiihtoputki/
Yrityksiä voi ja pitää auttaa alkuun, mutta osakkeet myyntiin. Joka alalla tarvitaan ammattilaisia, kaupungilla ei tällaista spesiaaliammatti taitoa ole. Ostajia ei varmasti heti löydy mutta ehkä joskus. Tukea voi muutenkin, esim ostamalla sitten keilavuoroja vaikkapa TyKy-toimintaan tai koululaisille.
3. Oinilastakin kirjoitin omassa blokissani:
http://paimiolainen.vuodatus.net/blog/2036761/oinilan-kaava-nurin/
En usko valituksen läpimenoon, enkä myöskään näe tarpeellisuutta siihen.
Kiitos Janne mietteistä. Hiihtoputken – ja huonolla tuurilla keilahallinkin – kohdalla kaupunki on jäänyt tukitoimien panttivangiksi. Hankkeita on helppo tukea alkuvaiheessa esimerkiksi takaamalla lainoja. Tuntuu, että ei maksa mitään. Mutta sitten kun tulee vaikeuksia, niin nurin meno veisi kunnalta ison summan rahaa. Kyllähän tämän jokainen tietää sitä alkuperäistä takauspäätöstä tehdessä, mutta riskin suuruutta ei osata arvioida – koska kyse ei ole omista rahoista.
“Kuntalaisiin koskee paljon enemmän, kun huonot päätökset maksatetaan heillä”
Taas olet Saska oikeaassa!Sitä eivät päättäjät edes mieti mitä ovat aikaansaaneet päätöksillään joita on ollut helppo tehdä kun asiat eivät ole heidän omilla nurkillaan…Täällä paimiossa ei polleat päättäjät vielä vissiin tiedä että vaikka ei amerikassa ollakkaan voi silti joutua aiheuttamastaan vahingosta JOPA henkilökohtaisesti taloudelliseen vastuuseen!