EU:n komissio edellyttää jäsenvaltioilta toimintasuunnitelmaa julkisten hankintojen ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi. On itse asiassa edellyttänyt jo jonkin aikaa; komission tiedonanto asiasta on vuodelta 2003. Vuonna 2006 Suomen hallitus laittoi kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyinen Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM) tekemään käytännön suunnitelman asian edistämiseksi.
TEMin työryhmä jätti 13.2.2008 yksimielisen toimintaohjelmaesityksen. Paperissa keskitytään sähkön, palveluiden, rakennusten, energiaa käyttävien tuotteiden ja elintarvikkeiden hankintaan, koska niissä saavutetut hyödyt olisivat suurimmat volyymien ja ympäristövaikutusten suuruuden vuoksi.
Ehdotetut toimet ovat yksinkertaisia. Listaan muutamia:
- RAKENTAMINEN: uudisrakentamisessa vain energialuokan A ja korjausrakentamisessa energialuokan D kiinteistöjä
- KULJETUS: kuljetuspalvelujen hankinta keskitetään yrityksille, jotka ovat liittyneet logistiikka-alan energiatehokkuussopimukseen
- ENERGIAA KULUTTAVAT LAITTEET: huomioidaan laitteiden kokonaiskulutus (my̦s lepotilassa) Рluonnollisesti energiatehokkuutta suosien
- RUOKAPALVELUT: tarjotaan kestäviä keitoksia kerran kuussa jo vuonna 2010, ja kerran viikossa vuonna 2015. Kestäviksi luetaan lähinnä luomu- ja lähiruoka.
- ENEGIAN KULUTUS: markkinoidaan energiatehokkuussopimuksia yrityksille ja yhteisöille
Vaikka TEMin työryhmä ei voi käskeä kuntia, kaino pyyntö on kuitenkin esitetty: jo vuoden päästä (2010) ympäristönäkökulma toivotaan otettavan huomioon 25 %:ssa kuntien hankinnoissa, ja vuonna 2015 jo 50 %:ssa. Valtio näyttää esimerkkiä ottamalla tavoitteeksi 50 % vuonna 2010.
EU:n komission vaatimus hankintojen ympäristövaikutusten huomioimisesta perustuu – tietysti – hankintojen ympäristövaikutuksiin. Ne ovat tällä hetkellä yksinkertaisesti liian suuret.
Valtio ja kunnat tekevät vuodessa hankintoja yli 20 miljardilla eurolla. Hyvät julkiset hankinnat ovat siksi avainasemassa ympäristöystävällisten tuotteiden ja palveluiden markkinoiden kehittämisessä. Volyyminsä lisäksi julkisten hankintojen periaatteiden pitää olla kestäviä myös siksi, että ne ovat esikuvana pienemmille.
Vaikka me kaikki välitämme kovasti ympäristöstä, on onneksi toinenkin syy ottaa mietintö vakavasti: talous. Ehdotetut toimet ovat kaikki kokonaistaloudellisesti edullisia.
Tämän vuoksi uskon, että Paimiossa ei tarvitse odottaa edes vuoteen 2010 toimenpiteiden käynnistämiseksi. Aloitetaan vaikkapa Fortumin kiinteistön energiatehokkaalla saneerauksella.