Kalevan metsäkoululle kokoontui viime syksynä iso salillinen kyläläistä keskustelemaan jätevesistä. Kokoonkutsujana toimi Hannu Taimen Paimion kaupungin teknisen toimen tukiessa taustalla.
Syynä väenpaljouteen on uusi haja-asutusalueen jätevesilaki. Laki määrää, että vuoden 2014 loppuun mennessä on jätevedet hoidettava maaseudulla yhtä asiallisesti kuin taajamissa. Nykykäytäntöhän kylillä on ollut, että tontin reunalla on sakokaivo, josta ravinteet karkaavat ensin ojaan, sitten Vähäjokeen ja lopulta Paimio-joen kautta saaristoa rehevöittämään.
Laki tulee tarpeeseen. Saariston puhtaaksi saaminen edellyttää toimia aivan kaikilta. Maanviljelystä tai pietarilaisia on turha syyttää niin kauan kuin oma pesä ei ole kunnossa.
Kalevan kaltaiselle lähellä Vistaa sijaitsevalle isohkolle kylälle järkevin ratkaisu on painevesiviemäri. Aiemmin uskottiin lujasti talokohtaisiin pienpuhdistamoihin, mutta kokemus on osoittanut, että ne ovat kalliita, toimivat heikosti – ja ovat vieläpä usein poissa toiminnassa, koska omistajat eivät osta niihin tarvittavia kemikaaleja ensi erän loputtua.
Helpoin, pitkässä juoksussa halvin ja ympäristölle paras ratkaisu on siis pistää paskat putkeen ja siirtää ne Kakolaan Turun huoleksi. Tähän päätyi Kalevankin kokousväki. Päätöstä helpotti tietysti se, että maaseutuoppilaitos (metsäkoulu) on jo päättänyt liittyä painevesiviemäriin, jos sellainen vain saadaan aikaiseksi.
Viemäriin on alustavasti ilmoittautunut yli 70 kiinteistöä Kalevalta. Tältä pohjalta on myös tehty laitetoimittajan puolesta alustava suunnitelma viemäriverkosta sekä sen kustannuksista.
Yksi tieto kuitenkin puuttuu: mihin asti kalevalaisten pitää oma putkensa vetää? Paimion kaupunki ei ole vahvistanut rakentaako se oman verkkonsa Kyysilän koululle, kuten kaupungin vesihuoltosuunnitelmassa lukee. Jos paperia uskoo, niin vetäähän se. Toisaalta säästöjen kanssa painiva kaupunki ei ole kuitenkaan tätä vielä kirjallisesti luvannut.
Pikkuisen asia huolettaa. Siinähän ei nyt olisi mitään järkeä, että me vedämme putken Kyysilään, ja sitten onkin kilometrin pätkä joka puuttuu välistä. Ei siitä ainakaan Kyysilän väki tykkäisi, vaikka jonkin verran hajuhaittoja ovatkin jo tottuneet sietämään.
Kalevalaisten puolesta asiaa eteenpäin vieneet ovat käyneet talven aikana neuvotteluita teknisen toimen kanssa. Kun selvyyttä ei ole tullut, on kaupunginhallitukselle lähetetty nyt kirje, jossa pyydetään kertomaan missä alkaa kunnan vastuu. Kirje on toimitettiin kuntaan kesäkuun alussa, ja se on nyt luvattu käsitellä elokuun kokouksessa kaupunginhallituksessa. Peukut pystyyn.
Ja kannattaa muuten toivoa parasta siellä Kyysilässäkin. Jos kaupunki ei rakenna putkea, niin jotenkin ne Kyysilänkin talojen jätevedet on vuonna 2014 hoidettava.
Ei tämä kommenttini liity paikalliseen asiaan, mutta toivoisin saada lukea jonkun aitovihreän mielipiteen.
Jos liittyminen kunnallistekniikkaan maksaa 10000 – 15000 e, kiinteistönomistajalla on pienet tulot eikä noin paljoa ole päässyt irtorahaa kertymään eikä mahdollisuuksia saada yhteiskunnan avustuksia ole, kiinteistössä on vesivessa – toisaalta kiinteistössä ei ole minkään sortin pesukoneita – mikä neuvoksi? Kiinteistö myyntiin vaan ja elämänlaadun romahdus, jota myöten kaulakiikku näyttää ihan varteenotettavalta optiolta?
Korjaan: ei liittyminen yksistään tietenkään noin paljon maksa, mutta sen mukanaan tuomat aika isot työt ja talon putkiremontit.
Lain vaatimusten täyttäminen maksaa, ja joskus kohtuuttomastikin. Syynä lain tarpeellisuuteen pidän ensinnäkin joidenkin alueiden holtitonta haja-asutuspolitiikkaa. Asukkaista tappelevat kunnat ovat myöntäneet holtittomasti suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeuslupia, vaikka alueet olisi oikeasti pitänyt kaavoittaa ja siinä yhteydessä pistää ensin jätevesien huolto kuntoon. Kun Itämeren tila on mitä on, täytyy nämä paikallishallinnon kukkaset saada jollain tavoin jätevesien suhteen kuntoon.
Myös vähän perinteisempi todellisen haja-asutusalueen asutus rasittaa vesistöä. Vaikka sen merkitys maatalouteen verrattuna on pienehkö, on vaikea perustella miksi se vapautettaisiin velvoitteista ja samaan aikaan viljelijöiltä vaadittaisiin nykyistä enemmän.
Mutta ne kohtuuttomuudet, niitäkin on. Ne puheet siirtymäajoista – joita Kalevallakin kuulee – koskevat ymmärtääkseni juuri sellaisia tilanteita, joissa jätevesiratkaisu maksaisi kohtuuttomasti kiinteistön arvoon ja asujan maksukykyyn tai ikään nähden. Eli ne oikeasti mummojen asuttamat mummonmökit todennäköisesti saavat armon, ja perikunta saa sitten päättää 2020 että naulaako ovet kiinni vai laittaako jätevedet kuntoon.
Yksi vaihtoehto vielä olisi. Jos luopuu vesivessasta, riittää suihku- ja tiskivesille kyllä oma pieni puhdistamo. Biolanin sähkökäyttöinen kompostoiva murikka vaan vessaan, ja se haisevampi ongelma on hoitunut parilla tonnilla. Taitaa olla myös ympäristölle paras ratkaisu. Siihen minä varmaan päädyn jos sitä painevesiviemäriä ei tule.
En voi vastustaa kiusausta antaa linkkiä Vihreän langan foorumikirjoitukseen nimeltä jätevesiasetus. Huom! Minä en ole se joka on vastannut aloittajalle.