Kansanedustaja Pertti Hemmilä moittii maaseudun jätevesien puhdistuksesta koituvaa hintaa ja vaatii jätevesiasetuksen kumoamista (KL 10.8.2010). Huoli kustannuksista on ymmärrettävä, mutta täyskäännös asettaisi ihmiset eriarvoiseen asemaan.
Maaseudun jätevesien puhdistaminen vähentää pinta- ja pohjavesiin päätyvien ravinteiden määrää. Tavoitteena on turvata puhdas juomavesi ihmisille ja elävä luonto jälkipolville. Jätevesiasetuksen poikkeuksellisen pitkä 10 vuoden siirtymäaika päättyy vuoden 2013 lopussa.
Maaseudulla kymmenet tuhannet uudisrakennukset ja suuri osa vanhoista kiinteistöistä on jo rakentanut itselleen asianmukaiset puhdistamot. Jos asetus kumotaan, pääsevät mattimyöhäiset hyötymään puhtaammista vesistä, jotka ovat kustantanee asiansa hoitaneet naapurit. Tällaisen eriarvoisuuden hyväksymiseksi pitäisi olla vähintäänkin vahvat perustelut.
Kansanedustaja Hemmilän mukaan Tekniikan Maailman testit osoittavat puhdistamot susiksi. Päinvastaisia tuloksia löytyy kuitenkin runsaasti. Esimerkiksi Varsinais-Suomen kestävän kehityksen asiantuntijakeskus Valonia seuraa parhaillaan kymmeniä eriä puhdistamoita ympäri maakuntaa (www.valonia.fi → jätevesi).
Valonian tulokset osoittavat, että lähes kaikki seuratut puhdistamot täyttävät vaatimukset, ja saman osoittavat Suomen ympäristökeskuksen testit. Tekniikan Maailma on toki tärkeä tiedonlähde monelle, mutta lainsäätäjän soisi perehtyvän myös viranomaisten tuloksiin
Se on selvää, että toimivat laitteistot maksavat. Hyvän puhdistamon tai vielä paremman painevesiviemärin hinta asettuu 10 000 euron tienoille. Hinta tuntuu kovalta, mutta lähinnä siksi, että tähän asti jätevedet on johdettu vesistöihin ilmaiseksi.
Saastuttaminen ei ole koskaan ilmaista. Maaseudun harmittomilta tuntuvista ravinnepäästöistä hinta lankeaa nyt maksettavaksi Itämeren ranta-asukkaille, mökkiläisille ja kalastajille, jotka joutuvat seuraamaan meren muuttumista suureksi sakokaivoksi.
Haja-asutusalueiden jätevesillä on merkitystä, sillä 20 % Suomen kiinteistöistä on vailla kunnon viemäröintiä tai puhdistamoa. Käsittelemättömiä jätevesiä luontoon laskeva talous kuormittaa vesistöjä kymmenkertaisesti muihin verrattuna.
Suurin saastuttaja on toki edelleen maatalous. Ympäristötuen ehtoja onkin muutettava kiireesti vastaamaan tuen tavoitteita. Tuki kuuluu niille, jotka vähentävät pelloilta karkaavien ravinteiden määrää tutkitusti tehokkailla viljelytekniikoilla.
Saska Tuomasjukka
Vihreät
Maaseudun asukas
Mielipidekirjoitus Kunnallislehdessä 17.8.2010
Asiaa käsitteli myös mökkiläinen Karunasta ja päätoimittaja kolumnissaan. Mökkiläinen otti todesta Hemmilän väitteet Suomen ympäristökeskuksen lahjotuista tuloksista ja päätoimittaja moitti julkista keskustelua hämmentäväksi. Olen Tukian kanssa samaa mieltä. Vaikka vaalit ovat tulossa, pitäisi istuvien kansanedustajien pitäytyä faktoissa.
Jos Hemmilän väite, että puhdistamot ovat susia, pitää paikkansa (huom. sana JOS)minusta olisi kohtuutonta se, että lainlaatija vaatisi “samanarvoisuuden” nimissä kaikkia hankkimaan tällaisen epäkurantin puhdistamon. (huom. edelleen JOS)
Enemmän minua on kiinnostanut tässä puhdistus asiassa se, että mökinmummo jonka vatsa tyhjenee “kertapiarasulla”, kuten Jaakko Teppo laulaa, joutuu hankkimaan mökkiinsä kalliit laitteet, mutta 5000 sian jätteet voidaan levittää huoletta pelloille ja jokivarsiin.
Niin, onneksi se ei pidä paikkaansa. Mutta 5000 eurolla ei toimivaa saa, joten semmoiseen ei kannata kenenkään rahojaan laittaa. Jos oikea mummo niin Tarastihan ehdotti, että tietyn ikäiset saavat helpotuksen koko hommasta. Jälkipolvet hoitavat sitten aikanaan.
Maatalous on suurin kuormittaja, toisena tulee haja-asutus. Minusta ei ole mahdottoman huono ajatus, että pistetään molempia kuntoon yhtä aikaa, kuten nyt tehdään.