Idän ihme Tokmanni rantautuu Paimioon muodossa tai toisessa. Hanketta on rakennuslautakunnassa hieman jarruteltu, mutta kuin juna se tietysti menee eteenpäin.
Vihreä valtuutettu Seppo Pärnä SDP:n Timo Virran tukemana esittivät, että kiinteistön ja sen vaatimien parkkitilojen aiheuttamia kaavamuutoksia mietittäisiin vielä kertaalleen. Kaavathan ovat kevyttä tavaraa, eikä niillä vielä pilata mitään – mutta sitten kun joku kohta rakennetaan, se on rakennettua maisemaa vähintään viisi vuosikymmentä.
Kun kaavamuutoksen tuloksia katsellaan ja muutenkin naatiskellaan näin pitkään, ei olisi kohtuutonta ottaa suunnitteluun kuukauden lisäaikaa. Sääli, että Sepon ja Timon ehdotus huolellisemmasta asian käsittelystä ei saanut kuin kolme ääntä taakseen.
Tokmanni on talous- ja työpaikkahuolien painamassa Paimiossa sen verran iloinen uutinen, että kaupunki on luvannut hoitaa uuden kiinteistön aiheuttamien kevyen liikenteen väylien ja niiden valaisun muutostyöt. Tämä + edellä mainittu kaavamuutos ovat esimerkkejä siitä asenteesta, jolla Paimio on saanut korkeat arvosana yritysmyönteisyydestä.
Kuntalaisten rahoille olisi kyllä kuntalaisia enemmänkin hyödyttävää käyttöä.
En itse pysty millään uskomaan, että kaupungin rahallinen tuki tällaisissa liikennejärjestelyissä on tämän luokan hankkeessa sen toteuttajalle mitenkään merkittävä. Miksi siis hyvitellä muutamalla kymppitonnilla firmaa, joka olisi joka tapauksessa tullut Paimioon? En minä tiedä. Maan tapa?
Muuten olen sitä mieltä, että Tokmannin tulo on hyvä juttu. Se lopettaa Sukarin jahkailut Tammisillan alueen peltojen kaavoittamisesta ja naulitsee halpahallikeisarin Paimioon aiempaa lujemmin. Työpaikkoja tästä ei synny kun samaan puulaakiin kuuluva Vapaavalinta lopettaa, mutta ainakin ne varmentuvat.
Radanvarsi on jatkossa Paimion kehityksen avainpaikka. Jos tätä aluetta osataan suunnitella sopiville kaupan toimijoille, on Paimion sijainti Turun ja Salon puolivälissä viimeinkin hyödynnettävissä. Sitä nopeammin mitä äkimmin se lähijuna siinä pysähtyy.
Poikien kanssa sitä paarissa pähkäiltiin, että onko Paimio ns. nettosaaja edes jossain vaiheessa tämän Tokman hankkeen kanssa. Tuskin. Jotkut ovat laskeskelleet, että Tokman toisi työpaikkoja Paimioon. Paljonko? Kun Tokman ketjuun kuuluva Vapaa Valinta ilmeisesti suljetaan ja sieltä siirtyy henkilökunta Tokman halliin, ei lisäys voi olla kovin suuri. Pienet putiikit Paimiossa joutunevat laittamaan ovet kiinni, näin on jo muutamat vihjailleet, ja se vie työpaikan ainakin yrittäjältä. Yhtiön verot eivät jää Paimioon, vaan menevät sinne missä pääkonttori on.
Että tämmöistä siellä paarissa.
Siellä se viisaus on, tuopissa vai oliko se sen pohjassa? Pitää tyhjentää, että näkee selvemmin.
Eikös baarissa pitäisi olla hauskaa? Miksi te siellä näin synkkiä asioita pohditte, ja vielä näin synkin mielin.
Parempi se tuossa on kuin Tammarissa, kyllä täällä on osuuskauppa vetoisesti tarpeeksi kauan menty. Minusta kunnan ei kuulu tieten tahtoen rajoittaa kilpailua, vain kilpailu pitää hinnat kuluttaja ystävällisellä tasolla.
Innovatiivinen pienyrittäjä näkee tässä mahdollisuuden. Eihän nuo jätit nimittäin oikeasti mitään “halpahalleja” ole. Nyt on hyvä paikka näyttää että pieni ja palvelevakin voi olla aivan yhtä edullinen. Ei ehkä vessapaperin myynnissä, mutta erikoisemmissa tuotteissa kyllä. Loppuviimein kuluttaja kuitenkin päättää kuka menestyy. Näin pienessä kylässä ilmaiseksi mainostava puskaradio on hyvä hankkimaan asiakkaita, kunhan oikeasti tarjotaan jotain kiinnostavaa.
Kaipa tuosta jotain hyötyäkin tulee olemaan. Kiinteistövero? Jokunen työpaikka? Työtä esim. kiinteistöhuoltona? Kesätöitä nuorisollemme? Työharjoittelu paikkoja TET-läisille? Tuloja keskustaan muillekin liikkeille lisääntyvän liikenteen johdosta?
-janne suominen-
Huomenta taas kaikki tietokonetyön sorron orjat.
Minun pitää ryhtyä käymään baarissa kun siellä noin asiallisia puhutaan. Enkä nyt tarkoita, että mielipiteen pitäisi olla sama kuin minulla, vaan että puhutaan asiasta eikä asian vierestä tai manikyyristä.
Positiivinen mielenlaatu takaa pitkän ja menestyksekkään elämän, ihmiselle. Sitä on piisannut Paimion kaupungissa, ja nyt on realismin aika.
Jos ja mitä ilmeisimmin kun Tarjoustaloon siirtyvät Vapaavalinnan tuotteet ja henkilöt, ei Paimio Tokmanni-konsernista tässä hyödy muuta kuin maakauppojen verran (tai siis seurakunta hyötyi, kunta sai ns. negatiivista tuloa kauppaehtojen vuoksi). Ei uusia työpaikkoja.
Toisaalta yrittäjien kannalta on selvää, että hintakilpailu kiristyy. Tämä on kuluttajan etu. Ongelmana vain on, että halvempi hinta halpapakoissa syntyy siitä, että niissä tehdään vähemmän palvelutyötä, ts. ne työllistävät samalla myynnillä vähemmän. Tämän vuoksi Tarjoustalo lisää työpaikkoja Paimiossa vain jos sen tarjoamien tuotteiden myynti kasvaa roimasti siitä, mitä se oli ennen Tarjoustaloa. Palvelua tarjoavien yrittäjien taas on mahdollista jatkaa samojen tuotteiden myyntiä vain, jos asiakas on valmis palvelusta maksamaan. Rautakaupassa tämä toimii, koska myyjän ammattitaito on asiakkaalle suuri etu, mutta muovin ja rihkaman myynnissä näin ei välttämättä ole.
Jos ajatellaan vain kuluttajan tuotteesta maksamaa hintaa, kaikki tavarat myydään lopulta Myllyssä. Sitä tautia vastaan Tarjoustalo on ihan hyvä juttu.
Kaikkea ei aina huomaa…
On tuo teknisen puolen seuraaminen jäänyt allekirjoittaneelta hiukan liian vähälle kun en ihan rehellisesti ollut edes huomannut parkkipaikkakysymyksen probelmatiikkaa. Se on hieman suuremman taustaryhmän “kaksiteräinen miekka”. Toisaalta hyvä että riittää eri ihmisiä eri tehtäviin, toisaalta saattaa jäädä sitten jotain kohtuullisen tärkeää huomaamattakin kuten nyt kävi. No, oli miten oli, en lopulta koe tätä parkkipaikka-asiaa kovinkaan ongelmalliseksi. Kyseessä on täydellistä joutomaata mihinkään muuhun tarkoitukseen. Lienee vainajillekin liian äänekäs junaradan läheisyyden vuoksi
Menisi ehkä pieneläinten hautausmaana, mutta ei suojelemisen tahi esim asutorakentamisen arvoinen paikka.
Vähän kauemmin paikkakunnalla asuneet muistavat varmasti millainen teollinen ja alkoholipoliittinen -slummi alkoi vanhasta Paloheimion Shellistä ja päättyi nykyiseen Kivelän varastoon. Keskeinen osa Paimiota alkaa hahmottua arvoiseensa käyttöön uusien kerrostalojen, Kaaritien valmistumisen sekä torikeskuksen ja Tarjoustalon myötä. Seuraava toiveeni on n. 10 rivitaloa ns. Jokipuistoon (vanha saha) niin, että rantaan jää pieni, mutta hyvin hoidettu julkinen puisto. Silloin pahimmat alueet on siivottu.
Se mitä tulee Tarjoustalon työllistävään vaikutukseen niin kyllä se aikuisten oikeesti työllistää varmuudella ympärivuoden n. 5 – 7 henkeä enemmän kuin Vapaa Valinta, ja sesongeissa noin 10 henkeä enemmän kuin nykyinen Vapaa Valinta. Tämä perustuu huomattavasti laajempaan valikoimaan. Tämä Tarjoustalo-pohdinta ei ole spekulaatiota, vaan tieto on 100% kokemusperäistä. Toimin taannoin 3 vuotta Tarjoustalon myymäläpäällikkönä Maskussa, ja olin mm. vahvasti mukana muuttamassa kahta Vapaa Valintaa Tarjoustaloiksi. Tarjoustalon myötä meillä on aikaisempaa parempi sauma saada Paimioon myös kauan kaivattu LIDL. Suuremmat kaupan yksiköt eivät ole uhka sellaisella liiketoiminnalle joka toimii terveellä pohjalla ja hyvällä liikeidealla. Päinvastoin esim. Lidl rakennuttaa nyt useiden myymälöidensä suurille piha-aluille noin 700m2 liikerakennuksia, joihin sijoittuu heidän tarjontaansa tukevaa yritystoimintaa, esim. R-kioskeja, lemmikkiliikkeitä, partureita, videovuokraamoja. Tärkein huomio tässä liikerakentamiskuviossa mielestäni on, että Paimion keskustan (ei maalaisliitto, vaan alue) elävyydettä tuetaan, ei museoida. Yleinen tapa tukea alueen elinvoimaisuutta ja palveluntarjontaa on tarjota yrityksille mahdollisimman hyvät mahdollisuudet toimia ja menestyä. Tämä edellyttää joustavaa näkemystä mm. kaavoituksessa. Niin kuin Janne Suominen hyvin totesi; parempi Vistalla kuin Tammisillassa. Juuri näin. Sellainen liiketoiminta,, joka ei kestä oman alansa normaalia kilpailua ei ole liiketoimintaa vaan puuhastelua. Ja puuhastelussa laskun maksaa yleensä kuluttaja. Olen aina valmis maksamaan vähän extraa jos saan haluamani tuotteet Paimiosta. Mutta en bulkkitavarasta. Bulkkitavara kannataa myydä/ostaa tehokkaasti suurista yksiköistä.
Samaa mieltä: parempi Vistalla kuin Tammisillassa. Täsmälleen tästä taisin olla täsmälleen tätä mieltä viime vaaleissa. Harva asia on näin selvästi valittavissa.
Pienihän tuo kustannus on, eikä kukaan tässä mitään suurempaa hälyn syytä näe. Olisi vain toivottavaa, että kun rahasta tekee tiukkaa, niin järkeistettäisiin myös se, ettei anneta turhia tukia hankkeille, jotka toteutuisivat muutenkin. Se on epäreilua ja lisäksi täysin turhaa. Olen kuullut eräiden ihan muiden puolueiden ihmisten sanovat tuskissaan, että jos sitä tai tätä asiaa olisi ollut firma pyytämässä, niin kyllä olisi jo annettu, mutta kun on kylä/yhdistys/asukas, niin ei korvaa lotkauta. Semmoinen syö ihmisten motivaatiota.
Kiva kuulla, että työpaikkoja tulee lisää. Ei taida Vapaavalinnalta jäävä halli kelvata Lidlille? On vähän sääli, että jokainen uusi toimija tarvitsee aina uuden hallin, jonka myötä keskustassa sitten autioituu jokin toinen suunnilleen samankokoinen tila. Kairankulma ja entinen K-kauppa on aika kolhon tyhjiä ollaakseen siinä liikennevaloilla merkityssä Paimion keskipisteessä. Paimion vaeltava keskusta (alavista –> ylävista –> alavista –> Turuntie –> Kaaritie…) pitäisi saada asettumaan jonnekin. Vain sillä tavoin saataisiin rakennettua semmoista keskustaa, jota kehtaisi katsella vuosienkin jälkeen ja tunnustaa kotikaupungikseen.
Jos minulla olisi ylin kaavoitusvalta Paimiossa,eikä siitä saisi valittaa, niin rakentaisin palveluja ja asumista nykyisen K-supermarketin vastapäätä sijaitseville pelloille. Meijeritien päähän muutama asuinkerrostalo lisää ja sitten niitä palveluja. Vistan koulun alapuolelle tekisin pientaloalueen. Mutta alue on maatalouskäytössä, ja vieläpä tutut viljelijät joten tämä on vain tällainen pieni spekulaatio. Fakta kuitenkin on, että Paimion yhdyskuntarakenne on liian nauhamainen. Nauhamainen rakenne on yhdyskuntatekniikan kannalta sekä päästöjen kannalta kallis ja tehoton. Paimio-neidon keskivartaloon pitäisi saada lihaa luiden ympärille. Jatkaisin keskustaa asumisen muodossa myös “munkkilansuoraa” joen toiselle puolelle tietä mukaillen niin pitkälle kuin nykyistä pyörätietä riittää. Hyvät, ja ekologisesti kestävät liikenneyhteydet tarjolla, ja kaikki palvelut kohdalla. Oinilan kaavasta en oikein voi sanoa juuta tai jaata, siitä on monta hyvää mielipidettä olemassa. Mutta kun tuota tulee maakuntia työkseen ajettua niin on todettava, että kaikki “oikeat kaupungit”, joista vettä löytyy, on rakennettu kivetyksiä myöten jokirantaa mukaillen (Rauma, Salo, Pori, Turku…) Olisi pirun hienoa, jos Paimion keskusta joskus rajoittuisi jokeen, jonka rannalla olisi “eurooppalaiseen” tyyliin pieniä ravintoloita, asumista ym. kulttuuria. Taitaa olla liikaa pyydetty mutta saahan sitä haaveilla. Puusillasta ykköstielle jokivarsi ei sisällä tällä hetkellä mitään muuta näkemisen arvoista kuin Saaren marjatilan.
Jos näin myöhään illalla saa lopuksi vinoilla, niin törmäsin taannoin uutiseen, jossa kerrottiin että koira jättäisi isomman hiilijalanjäljen kuin katumaasturi. Eli koiranomistajat tuhoavat luontoa oikein urakalla. Tuli heti mieleen, että pitäisikö teidän siellä Kalevalla myydä lampaat kebabiksi ja hankkia taloon kunnon jenkkimaasturi. Olisitte tekin sitten ekologisesti kestävällä pohjalla?
Kiikkuun hyppääminenhän se kaikkein ekologisinta olisi. Seuraavaksi paras on olla köyhä eläinallerginen kaupunkilainen.
Lampaiden ekotaseen plussapuolelle (miinuksia on paljon kuten sanoit) löytää oikein etsimällä etsien vain nämä:
- ruohonleikkurin bensan säästyminen
- lampaanviulu
myisikö joku päästöoikeuksia harrastelijalampureille?
Jos minä olisin diktaattori, saattaisin ajatella Jarkon tavoin. Onneksi en ole, oma maisemasilmä kun ei ole oikein vielä kehittynyt täysin ymmärtämään näitä varsinaissuomalaisia lakeuksia.
Totuus on, että ympäristöseikat sekä puoltavat että vastustavat lähipeltojen rakentamista. Kaikkea ei voi säästää jos haluaa myös ekotehokkuutta, ja kaikkea ei saa tuhota edes kokonaisekologisen edun nimissä.
Jos jotain alueita pitäisi uhrata kestävän yhdyskuntarakenteen vuoksi, niin Jarkon ehdottamat voisivat olla korkealla sillä listalla. Erityisesti tuo jokiranta pitäisi saada ihan muuhun kuin kerrostalokäyttöön. Eihän se alkuun kovin kummoiselta tuntuisi, savinen puro vaikkakin maakunnan suurin, mutta voisi se 100 vuoden päästä olla aika kaunis ja vähintään viihtyisä. Ei siis tarvitsisi suunnitella heti tänä vuonna ja rakentaa ensi vuonna, vaan tehdä periaatepäätös, että vuonna 2050 siellä joen rannoilla asustelee 1000 paimiolaista.
Vesi vetää puoleensa, näkeehän sen kun ihmiset kaivelee pihoille vaikka mimmoisia monttuja oikeiden järvien puutteessa.
Kannattaisiko mennä ajassa taaksepäin vuosikymmen tai pari. Muistelenpa, että silloisen kunnanjohtaja rasilaisen päässä liikkui muutakin kuin jaloviina. Hänen visionsa oli aika lähellä tuota Jarkon suunnitelmaa. Oliko se nyt rautatiesillalta puusillalle rantabulevardi jossa virkistystä ja silmäniloa, mahdollisuus patseerata, kurttiseerata ja ylpeillä paimiolaisuudesta.
Sellaiseen suunitelmaan ei varmasti tämän päivänkään pojat paarissa pahemmin vastaan sanoisi. Tuo sahanranta jota myös jokipuistoksi nimitetään, ei ole puisto sen jälkeen kun sinne taloja nousee.
Siksikö Paimiossa, edes keskustassa, ei voida pakkolunastaa tarvittavia maa-alueita kaupungin kehittämiseen, että maat ovat, kuten Jarkko totesi, tuttujen omistuksessa.
Harvassa isommassakaan kaupungissa uskalletaan. Oulu uskaltaa, ja se onkin näistä maakuntakaupungeista parhaiten pärjännyt taistelussa asukkaita ahmivien satelliittikuntien kanssa. Oulussa myös Bauhausit sun muut ovat saaneet kauniisti mennä just siihen minne kaupunki on ne osoittanut, ja vielä maksaa maltaita hyvistä paikoista. Oululla on toki alusta lähtien ollut harvinaisen paljon omaa maata, mutta myös pakkolunastusta on käytetty surutta.
Pienen kunnan ongelma on, että kaikki päätökset osuvat jonkun päättäjän lähipiiriin. Pahimmillaan ihan itse päättäjään. Siitä onko tämä Paimiossa ongelma en osaa sanoa. Sen muistan, että rakennuslautakunnan kokouksissa ainakin yksi edustaja poistui huoneesta aina kun käsiteltiin Vistalle sijoittuvia maankäyttöön liittyviä kysymyksiä.
Moi kaikki,
K-kaupan lähi peltojen rakentamisesta olen Jarkon kanssa täysin samaa mieltä, sekä oikean keskustan (ei kepun) lihavoittamisesta. Kirjoitin niistä aiemmin omassa blogissani, mutta uskon Jarkon ammattitaitoon olla sitä mieltä itse
Eli ryhmät kok, kd, lehtonen ja melkein vihreätkin ovat samaa mieltä. Tähän lisätään se että demarit ja kepu eivät varmasti ole asiasta samaa mieltä, niin kasassa on jo selkeä enemmistö asiaa kannattamaan 
Eiköhän laiteta asia eteenpäin!
-janne suominen-
Olen Jannen kanssa samaa mieltä, että asiaa kannattaa kehittää. Mutta pakko varoittaa, että tuskinpa tästä missään ryhmässä yksimielisyyttä syntyy (pl. Ryhmä Lehtonen). Sepekin voi olla kanssani eri linjoilla, ja paha on silloin sanoa vastaan kun se on sentään alan miehiä.
Oleellista olisi, että kaupunki käyttäisi sitä valtaa mikä sillä on. Kaavoitusmonopolia pitäisi osata käyttää vastuullisesti tekemällä kestäviä ja tasapuolisia kaavoja, joiden toteuttamisessa ei sitten pelättäisi käyttää pakkolunastustakaan.