Bussi seisoo. Vainion liikenteen kuski patsastelee matkahuollon pihalla kolmen jälkeen maanantai-iltapäivällä. “Sitä mä vaan ihmettelen, että missä ne koululaiset on?”
No Vistamatkojen koulubussissa, tietysti. Kun kaupunki säästää pistämällä koulukyydit tilausajobussiin, kuolee reittiliikenne, toteamme lähes yhteen ääneen kuskin kanssa.
Ymmärrän tarpeen säästää. Ymmärrän, että tästäkin voidaan säästää. Mutta toivon, että ne muut säästöt, joita tämänkin lisäksi tarvitaan, eivät ihan yhtä selvästi heikentäisi elämisen edellytyksiä maaseudulla.
Vai tarviiko sen ihan näin mennä? Kun Kalevalta tulee aamusella kolme linja-autoa, jotka pian lopettavat kun koululaisia ei tarvitse kuljettaa, niin miten näistä pystyttäisiin pitämään yleisessä käytössä edes yksi? Jospa kunta neuvottelisi liikennöitsijän (TLO tai Vainion liikenne) kanssa reitistä ja hinnasta – sen kun pitäisi olla periaatteessa vielä halvempaa kuin kunnan yksin maksama koulubussi, kun sitä subventoisivat vielä ne muutamat mummut, vaarit ja tuhopolttaja-vihreät, joita täällä maaseudulla enimmäkseen näkyy.
Muuten käy niin, että lapset menee kouluun koulubussilla ja aikuiset perässä töihinsä omalla autolla. Siinä nyt ei olisi mitään järkeä.
Mutta ei kai tässä maailmassa muutenkaan ole. Lukio rakennetaan koska tilaa tarvitaan lisää, ja kuukauden päästä ollaan jo sulkemassa pienempiä kouluja. Pohjimmiltaan sitten perustellaan asiaa tammisilla ikkunalaudoilla ja kuparisilla vesiränneillä, jotka on niin hienoja, että kyllä ne on pakko saada käyttöön. Hinnalla millä hyvänsä.
Pintakiillolla Paimio nousuun, sano.