EU suunnittelee parhaillaan muuntogeenisten kasvien hyväksyntään helpotuksia. Vastapainoksi jäsenvaltioille esitetään myös oikeutta kieltää muuntelu alueellaan kokonaan.
Samaan aikaan Yhdysvalloissa on juuri havaittu geenimuunnellun rapsin levinneen laajalle ympäröivään luontoon. Torjunta-aineille vastustuskykyisestä rapsista odotetaan nyt vaikeaa rikkakasvia. Jo aiemmin on Kanadassa jouduttu luopumaan luomurapsin viljelystä tuulen tuoman muuntogeenisten lajikkeiden siitepölyn vuoksi.
EU:ssa keskustelu muuntogeenisistä kasveista on käyty lähinnä niiden turvallisuudesta ihmiselle.
Se on välttämätön, mutta ei riittävä seula uuden kasvin hyväksynnässä. Jatkossa on kiinnitettävä enemmän huomiota geenimuuntelun yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.
Mitä sosioekonomisia seurauksia muuntelun laajamittaisella käytöllä sitten voisi olla?
Geenimuuntelu edellyttää pääomia. Siksi se helposti johtaa tuotannon keskittymiseen ja viljelijöiden kasvavaan riippuvuuteen siementen ja torjunta-aineiden toimittajista. Kehitysmaissa tämä voi johtaa katastrofiin. Suomessakin suuntaus tarkoittaisi tilakokojen kasvua ja teollisten tuotantoyksikköjen läpimurtoa.
Muunneltujen kasvien erilläänpito muista aiheuttaa kustannuksia. Teollisuus voi päästä siitä eroon lopettamalla muun kuin muunnellun materiaalin käytön. Näin on jo käynyt eräissä rehuviljoissa.
Muunneltujen kasvien hallitsemattomasta leviämisestä kärsii ensimmäisenä luomuruoka, jossa ei sallita muunneltuja aineosia lainkaan. Vaarassa on myös tavanomainen tuotanto, jossa sallitaan alle yksi prosenttia geenimuunneltua ainesta.
Kuluttajakin kärsii, sillä 70 prosenttia suomalaisista ei edes halua geeniruokaa lähikauppaansa.
Koska geenimuuntelulla on haittapuolensa, pitäisikin aina arvioida myös saatava yhteiskunnallinen hyöty. Muuntogeenisen kasvin ainut etu ei saa näkyä sen omistavan yrityksen tilinpäätöksessä.
Jos EU kuitenkin lieventää geenimuuntelun säätelyä, on jokaisen jäsenvaltion tarkasti harkittava salliako sitä alueellaan. Suomessa erikoistuminen tavanomaiseen ja luomuviljelyyn ja niistä tuotettuihin elintarvikkeisiin olisi luonteva valinta.
Saska Tuomasjukka
• Kirjoittaja on yrittäjä ja filosofian tohtori.