70 sentillä päivässä tehdään koulun keittiössä hyvää ja täyttävää ruokaa, mutta ei sentään ihmeitä. Hedelmistä ja marjoista joudutaan jo tinkimään. Kun ruoan hinta jatkaa nousuaan, on keittolassa pian kaivettava esille taikapata, jotta annos olisi jatkossa paitsi hyvää myös ravitsevaa.
Terveellinen ruoka on tapa, joka opitaan. Lapselle tärkein malli ovat vanhemmat, toiseksi tärkein on koulu. Kun kotien yhteiset ruokahetket vähenevät, on kouluruokailu kohta monille ainoa kerta päivässä, jolloin ateria edes muistuttaa lautasmallia.
Pieni säästö kouluruoassa maksetaan korkojen kera myöhemmin. Esimerkiksi diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen paljolti huonojen ruokatottumusten seurausta. Myös lasten nopeasti lisääntynyt ylipaino – jo 20 % yläasteikäisistä! – on suoraa seurausta vääristä tai puuttuvista pöytätavoista.
Kouluruoka on osa opetussuunnitelmaa, mutta vain paperilla. Rahaa ei opetustehtävään juuri heru. Lapsiystävällisen Paimion kaupungin on korjattava tilanne seuraavassa budjetissa. Koulujen ruokailu ei tarvitse selvityksiä, priorisointeja tai tehokkuuden lisäämistä. Kouluruokailu tarvitsee yksinkertaisesti vain hieman enemmän rahaa.
Olisiko vaikkapa 10 senttiä lisää päivässä liikaa maksettu terveestä loppuelämästä?
Saska Tuomasjukka
FT, tutkija, isä
Julkaistu Kunnallislehden mielipidepalstalla 29.8.2008