Pyrin eduskuntaan, koska haluan muuttaa maailmaa. Eduskunnassa teen töitä ympäristön, perheiden ja oikeudenmukaisemman Suomen puolesta. Lue lisää:
Puhdas ympäristö on elinehto
Perheiden perusturva kuntoon
Reilu talous, oikeudenmukainen tulonjako
Lyhyet näkemykseni politiikan ABC:stä löydät täältä.
Puhdas ympäristö on elinehto
Luonto on kaiken hyvinvointimme lähde. Tarvitsemamme lämpö, energia ja suoja tulevat maapallon rajallisista varastoista. Jo pelkästään oman tulevaisuutemme vuoksi meidän on pidettävä hyvä huoli ympäristöstä.
Ympäristön kemikalisoitumisesta ja lajien kiihtyvästä häviämisestä seuraavat elinympäristön muutokset uhkaavat jo nyt satojen miljoonien ihmisten terveyttä. Yhteisillä päätöksillä voimme muuttaa suunnan.
Luonnolla on kuitenkin oma, ihmisestä riippumaton arvonsa. Velvollisuutemme on kaikissa toimissamme minimoida haitallinen vaikutuksemme luonnon monimuotoisuuteen.
Itämeri puhtaaksi
Itämeri on kotimeremme, ja samalla maailman saastunein meri. Rannikkoalueiden hajakuormitusta on leikattava nopeasti kohdistamalla maatalouden ympäristötuet alueille, joista suurin osa päästöistä tulee. Ravinnepäästöjä vähentävälle luomuviljelylle ja suorakylvölle on ohjattava suoraa tukea ja lannan käyttöä biokaasun tuottamiseen on kehitettävä voimakkaasti. Haja-asutusalueen jätevesien puhdistamista on valvottava valtion toimesta.
Ilmasto tarvitsee lain turvaa
Ilmastolaissa asetetaan vuotuiset päästövähennystavoitteet, jotka ovat sitovia. Se on johdonmukainen, ennakoitava ja oikeudenmukainen tapa saavuttaa päästöissä tarvittavat suuret leikkaukset. Ilmastolaki takaa energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden tarvitseman poliittisen ja taloudellisen tuen yli vaalikausien ja populististen heittojen.
Kunniavelka metsille
Suomi nousi hyvinvointivaltioksi metsien vihreän kullan voimalla. Jo taakse jääneen metsäteollisuuden aikakauden seurauksena metsäluontomme monimuotoisuus on kärsinyt erittäin paljon. Metsänhoitoa on uudistettava jatkuvan kasvatuksen suuntaan, joka on myös taloudellisesti järkevämpää suuressa osassa metsiä. Etelä-Suomen metsistä 10 % on suojeltava metsäluonnon monimuotoisuuden pelastamiseksi.
Perheiden perusturva kuntoon
Hyvä lapsuus syntyy riittävästä perusturvasta ja yhdessäolosta. Vaikka olemme rikkaampia kuin koskaan, jäävät nämä ehdot yhä useammin täyttymättä.
Joka seitsemäs lapsi elää köyhyydessä, ja yksinhuoltajaperheistä yli neljännes on köyhiä. Taloudellisesti paremmin voivat perheet puolestaan paikkaavat tilannettaa liian suurilla ylitöillä. Perheet tarvitsevat tukea.
Päiväkodit, koulut, terveyskeskukset ja liikuntapaikat ovat useille perheille kuin toinen koti. Kun rahaa on julkisessa taloudessa jatkossa vähemmän, täytyy kuntien tehostaa lähipalvelujen tuotantoa. Tarvitaan enemmän yhteistyötä ja vähemmän kuntarajoja.
Työelämään joustoa
Nuorissa perheissä tehdään pisintä työpäivää. Osasyynä ovat työelämän ja perheiden tukijärjestelmien joustamattomuus. Pienten lasten vanhemmille on taattava subjektiivinen oikeus halutessaan lyhentää työaikaa, ja osa-aikatyöstä on tehtävä perheille kannattava vaihtoehto. Kotihoidon tuesta on tehtävä liukuva siten, että osan päivää kotona oleva lapsi saa osittaisen tuen.
Tasokorotukset tukiin
Lapsilisän ja kotihoidon tuen taso on nyt 20 % heikompi kuin vuonna 1995. Saman aikaan yleinen ansiotaso on noussut yli kolmanneksella. Lapsiperheiden taloudellista asemaa on parannettava lapsilisän ja kotihoidontuen tasokorotuksella.Vanhempainvapaa on muutettava Ruotsin mallin mukaiseksi: 6 kuukautta äidille, 6 kuukautta isälle ja loput 6 kk vapaasti jaettavaksi.
Lapsiköyhyys
Lapsiköyhyys on ruminta köyhyyttä, sillä lapsi ei voi itse tilanteeseen mitenkään vaikuttaa. Köyhyyden aiheuttaman puutteen ja syrjäytymisen ehkäisy maksaa, mutta se myös maksaa itsensä takaisin. Toimeentulotuen lasten perusosaa pitää korottaa, eikä toimeentulotuesta pidä vähentää lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. Pienten tulojen verotusta on kevennettävä. Ennen muuta tarvitaan perustulo, joka tekee työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen mahdolliseksi.
Oikeudenmukaisuutta talouteen
Maapallo on käynyt pieneksi. Ihmiskunnan yhteenlaskettu kulutus ylittää maapallon resurssit puolitoistakertaisesti. Kiinan, Intian ja muiden kehittyvien maiden elintason noustessa tilanne pahenee, ellemme yhteisellä sopimuksella käännä suuntaa kohti kohtuullisempaa elämäntapaa.
Suomesta on tehtävä energiatehokkuuden ja kierrätyksen mallimaa, jossa ekologisuus on myös taloudellisesti kannattavaa. Vihreä verouudistus tarvitsee jatkoa, sillä työn verottamista ei voida kiristää. Tuloerojen tasaamiseen on löydyttävä uskallusta!
Enemmän aikaa, vähemmän roinaa
Jos viimeisen kymmenen vuoden palkankorotukset olisi jaettu vapaa-aikana, meillä kaikilla olisi nyt kymmenen viikkoa pidempi kesäloma. Tämä olisi taatusti lisännyt hyvinvointiamme enemmän kuin vastaava palkankorotus. Tuottavuuden jatkuvasti kasvaessa työaikaa on mahdollista lyhentää. Jokaisella on oltava oikeus lyhentää työaikaansa pitäen tuntipalkka ennallaan.
Vihreä verouudistus jatkuu
Suomi muuttuu pikkuhiljaa palveluyhteiskunnaksi. Koska palvelujen verottaminen heikentää työllisyyttä, on verotuksen painopistettä siirrettävä kulutukseen, erityisesti energia- ja ympäristöveroilla. Palveluiden ja tavaroiden tuotantoa on viherrytettävä vero-ohjauksella, standardeilla ja säädöksillä. Jotta kuluttaja voi aidosti vaikuttaa valinnoillaan, on tuotteiden hinnoissa näyttävä sen aiheuttamat todelliset kustannukset ympäristölle ja yhteiskunnalle. Esimerkiksi epäterveellisen ruoan verotusta on kiristettävä. Julkisista hankinnoista on tehtävä eettisen ja ympäristöystävällisen kulutuksen veturi määrittämällä niille markkinoiden keskitasoa korkeammat laatuvaatimukset.
Energia- ja arvonlisäveron korotukset on korvattava pienituloisille keventämällä heidän verotustaan. Tasaveroa emme halua!