Puimurin jymy kuuluu illalla myöhään. Aamulla on kastetta, kun pyöräilemme pojan kanssa pysäkille. Syksy on ilmassa. Pian tulevat aamut, jolloin niityllä nukkuneen pässin turkki olisi kuurassa.
Tänään pidimme vauhdittoman pituushypyn kisat bussia odotellessa. Ainakin puolitoista metriä!
Bussi tulee Salon suunnasta vartin yli kahdeksan. Leikkiaikaa koulun pihalla kavereiden kanssa jää puoli tuntia. Se on kiva.
Kalevantie menee enimmäkseen vanhaa kärrytien pohjaa. Mutkia ei ole suoristettu. Tie on pyörien ja moottoripyörien suosiossa, ja yli 90 asteen shikaaneja on ainakin kolme. Se on kaunis tie.
Nopeusrajoitus tiellä on 80 km/h, ja sitähän noudatetaan. Hiljempaa ei yleensä ajeta. Tiellä on pari kohtaa, joissa sattuu yhteen mutka, risteys, tien viereen asti ulottuvat pensasaidat ja bussipysäkki. Näkyvyys on 10 metriä eteenpäin. Salosta päin tullessa esimerkiksi Kalevan Pajalle kääntyminen onkin haaste: pitää ajaa hiukan ohi risteyksestä, jotta näkee mutkan taakse, ja tehdä sitten vasta tiukka käännös vasemmalle ja taaksepäin.
Pienille koululaisille kauniin tien mutkat ja näköesteet merkitsevät Koululiitu-ohjelmaan merkittyjä vaarallisia ylityksiä. Siksipä bussiin pitäisikin hypätä jo klo 7.55, jolloin bussi kulkee meidän puolta kohti Saloa. Siitä tulisi aika pitkä päivä. Kotoa lähtö 7.40 ja kotiin paluu 15.50. Lyhennän sitä puoli tuntia saattamalla pojan toisella puolen tietä olevalle pysäkille.
Kouluun on viisi kilometriä, ja se on vielä liian paljon pyöräiltäväksi. Bussilta menee matkaan puoli tuntia. Kuka vielä väittää, että elämän tahti on nopeutunut?
Bussien aikatauluissa ja ajoreiteissä on tänä syksynä Paimiossa ollut kuulemma normaali hässäkkä. Kalevantiellä bussien reitit ovat poikenneet siitä, mitä koulutoimen kansliaan on ilmoitettu. Pikkujuttu sinänsä, mutta Kalevan Pajan shikaanissa näin jo lähes yliajon, kun väärälle puolelle jätetty koululainen ylitti tien huolimattomasti. Onneksi mutkan takaa tuli kyläläinen, joka tiesi varoa ja ennätti jarruttaa viidenkympin vauhdista.
Koulutuslautakunnan puheenjohtaja on kuitenkin todennut, että tähän on nyt tultava loppu. Se on hyvä päätös, sillä hässäkän selvittämiseen menee aina enemmän aikaa ja rahaa kuin sen välttämiseen.
Onneksi bussikuskit ovat supermukavia ja aina valmiita auttamaan. Yritän ottaa heistä oppia.