Turun Sanomat 23.3 2011 02:33:37
Vain joka kolmas yläasteikäinen syö täyden kouluruoan. Kun kouluruokailu sentään on osa opetussuunnitelmaa, voi perustellusti sanoa, että yli puolet luokasta saa siitä nelosen.
Tämä on se tausta, jota vasten kaikki kouluruokailuun liittyvät päätökset on tehtävä. Turun harkitseman keittiöiden keskittämisen vaikutukset kouluruokailuun on selvitettävä tarkkaan. Hanke voi säästää henkilöstökustannuksissa, mutta mikä on sen vaikutus ruoan laatuun?
Vajaa vuosi sitten Duodecim-lehdessä julkaisemassamme katsausartikkelissa totesimme, että lapset tarvitsevat ennen kaikkea innostavia kokemuksia ruoan parissa, mieluiten kaverien kanssa. Koulu on tähän paras mahdollinen paikka.
Kouluruoka saadaan maistumaan yksinkertaisilla keinoilla. Pidemmät ruokatauot, viihtyisä ruokailutila ja lasten osallistuminen ruokalistan laatimiseen ovat helppoja toteuttaa. Pienillä asioilla on suuri merkitys: tuore leipä tuplaa ruokailevien lasten määrän.
Jos Turun uudistus tuo lisärahaa kouluruokailuun ja tekee mahdolliseksi maistuvamman, paremmista aineksista kokatun kouluruoan, se on iso askel eteenpäin. Jos taas uudistuksen mahdolliset säästöt imaistaan pois kouluruoasta, voi hanke vaikeuttaa terveellisten ruokatottumusten juurruttamista entisestään.
Uudistamisen ei aina tarvitse tarkoittaa keskittämistä. Kaupunginhallituksen jätettyä asian maanantaina pöydälle on oikea hetki selvittää muut vaihtoehdot kouluruokailun parantamisessa.
Saska Tuomasjukka
yrittäjä, FT
kaupunginvaltuutettu
Kiitos tästäkin kirjoituksesta
Koska olet vaalikonevastauksiesi perusteella monissa asioissa kanssani samoilla linjoilla, uskaltaudun vähän kritisoimaan tätä kirjoitusta.
Kiinnittäisin huomiota kouluruokailussa kahteen asiaan kahden alakoululaisen äitinä. Ensiksi, miksi kouluissa tarjotaan kasvaville nuorille ihmiselle värjättyä vettä eli rasvatonta maitoa? Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan rasvaista maitoa juovat lapset ovat hoikempia kuin rasvatonta maitoa juovat http://www.sahlgrenska.gu.se/english/news_and_events/news/News_Detail/Children_who_often_drink_full-fat_milk_weigh_less.cid901191. Kotonani juomme täysmaitoa (ja lääkärin mukaan lapset ovat sopusuhtaisia ja nuorempi voisi vähän lihoakin).
Toiseksi kasvavat lapset tarvitsevat hyvää ruokaa ja 10-vuotiaani on kertonut, että kun hän koulussa haluaa ottaa liharuokaa lisää, ehtona on, että lautanen tulee täyttää pahoilla perunoilla (siis hänen mielestään pahoilla). Ihmettelen tätä suomalaisten ja tässä tapauksessa koululaisten syyllistämistä sillä, että he heittävät ruokaa roskikseen. Poikani on tietyissä asioissa ehdoton ja ilmoitti, että ei ole koskaan koulussa heittänyt ruokaa roskikseen. Toisin sanoen hän syö kiltisti pahankin ruuan, mutta tulee sitten nälkäisenä koulusta kotiin, koska ei ole ottanut lisää kastiketta, koska ei halua heittää niitä perunoita roskikseen. Tällaista on yhden perheen kouluruokatodellisuus.
Jos ruoka on pahaa, se heitetään roskikseen ja minulla ei ole ainakaan varaa heittää omassa kodissani ruokaa roskikseen. Valmistan ruoan itse, maustan ja maistan itse, kuuntelen palautetta ja yritän tehdä hyvää ja osaankin jo jotain.
Piilevän gluteeniherkkyyden maassa jättäisin ehdottamasi tuoreen leivän pois ja ehdottaisin tilalle kouluruokailussa nälkäisille keitettyjä/voissa paistettuja kananmunia. Niitä käytettiin patonkien ohella Ranskassa opiskeluaikanani eivätkä ainakaan ranskalaiset ole voissa paistettuine pihveineen ja Nizzan salaatteineen kuuluisia lihavuudestaan. Emme varmaan ole eri mieltä seuraavasta asiasta: koululaisten ruuan pitää olla korkeatasoista ja hyvää – mutta mikä on sitä hyvää, siitä tuntuu olevan monta käsitystä
.
Toivon, etten työllistänyt sinua ajatuksillani liikaa. Menestystä vaalityöhön,
t. Johanna
Hei Johanna, kiitos miettimisestä ja mielenkiintoisesta linkistä. Sahlgrenskan tutkimuksessa avoimeksi jäi poikkeaako lasten ruokavalio muilta osin toisista. Täysmaitoahan juodaan hiilareita välttävissä perheissä runsaasti – toisaalta sitä voidaan juoda myös esimerkiksi maaseudulla. Nämä olisivat kiinnostavia taustoja tietää tarkemmin.
Terveimmät lapset tulevat perheistä, joissa ruokaan kiinnitetään huomiota ja siitä ollaan valmiita maksamaan hieman enemmän. Jos perhe painottaa vaikka luomua, hiilihydraattien laatua tai on esimerkiksi kasvisvoittoisella ruokavaliolla, pidän selvänä, että oppi ruoan tärkeydestä menee jakeluun. Oleellisempaa kuin ruoan koostumus on se, että ruokaa arvostetaan.
Oleellista on myös paikallinen ruokakulttuuri. Osa lapsista rakastaa munia, osa ei. Tuore leipä on (vielä) tällä hetkellä useimpien perheiden herkku, joten sen vuoksi kaipasin sitä kouluihin.
Menestystä ruokakokeiluihin!
t. Saska