Vuoden 2011 joulukuun kolmantenatoista päivänä satoi vettä. Tie oli sileä kuin Tuhkimon tanssilattia, ja kävely bussipysäkille lasten kanssa vei lähemmäs puoli tuntia ja kolme muksahdusta. Ei ihme, että sisälajit kasvattavat suosiotaan.
Säätä ja ilmaston tilaa ei toistaiseksi ole listattu Paimion monitoimihallihankkeen perusteluissa. Sen verran paha maine on Paipilla.
Muuten perusteet ovat kyllä kattavat. Hallia tarvitaan kesäteatterille, kuorolauluun, elävän musiikin esittämiseen, valtakunnallisiin liittotapahtumiin, kisoihin, hääjuhliin, keilaamiseen, suunnistusharjoituksiin, jalkapalloon, sählyyn sekä retkeilyyn.
Enhän minä tosissani usko, että hallissa suunnistetaan tai retkeillään. Näin voisi kuitenkin luulla, kun lukee paimiolaisten yhdistysten julkilausumaa hallin tarpeellisuudesta .Sen allekirjoittajina on 8 urheiluseuraa ja 5 kulttuurijärjestöä.
Seurojen tehtävä on pyrkiä edistämään toimintaansa, ja ne tekevät aivan oikein kääntyessään kunnan puoleen hallihankkeessa. Ehdotuksen tärkeyttä olisi helpompi arvioida, jos kaikki sen esittäjät olisivat liikkeellä vakavilla mielin. Nyt näin ei ole. Ainut, joka olisi valmis maksamaan hallivuoroista on ilmeisesti Paimion Ruoska.
Pidän Ruoskan tilannetta hyvin epäoikeudenmukaisena. Siinä missä muut seurat enimmäkseen pyörittävät toimintaansa ilmaisten salivuorojen ja kunnan hoitamien urheilutilojen avulla, Ruoska maksaa 20-30 000 euroa vuodessa vuokraa salista. Toki on muitakin omatoimisia, mm. jääkiekkoilijat ja suunnistajat sekä Soikkaa ylläpitävät jalkapalloilijat, mutta ihan riihikuivaa rahaa Ruoska liikuttelee enemmän kuin muut.
Siksi ymmärrän, että Paimion yksityisen hallin vuokran tuplaantuminen on Ruoskalle kohtuutonta, ja vuosia esillä ollut monitoimihallihanke on kaivettu naftaliimnista. Valitettavasti nyt ollaan myöhässä. Sauma hallin tekemiseen olisi ollut silloin, kun kunnan hiihdonharrastajat olivat liikkeellä tai viimeistään Jokelan liikuntasalia rakennettaessa.
Nykyisellä Paimiolla ei halliin ole varaa. Varaa ei ole myöskään selvitystyöhön, koska tuotakin pientä summaa tarvitaan enemmän esimerkiksi koulukuraattorin ja –psykologin palkkaamiseen.
Kun kunnalla rahaa ei ole, sitä on joko etsittävä muualta tai tyydyttävä tilanteeseen.
Yksi vaihtoehto on parantaa kunnan nykyisten salien käyttöastetta. Paperilla ne näyttävät ylibuukatuilta, mutta todellisuudessa osa vuoroista on käyttämättä. Tänä syksynä esimerkiksi Jokelan sali on ollut tyhjillään klo 19 eteenpäin, varauksesta huolimatta. Sitä ne sulat säät teettää.
Lisäaikoja löytyisi myös iltaa jatkamalla. Paimion kaikki seitsemän salia ovat tyhjillään klo 9 jälkeen. Tämä ei ole kenenkään suosikkiaika, mutta tällaiset harjoitusajat ovat arkea monessa muussa harrastuksessa.
Yksityisin rahoin hallihanketta kannattaa tietysti edistää kaikin tavoin.
Vuoden 2011 joulukuun kolmantenatoista päivänä satoi vettä. Tie oli sileä kuin Tuhkimon tanssilattia, ja kävely bussipysäkille lasten kanssa vei lähemmäs puoli tuntia ja kolme muksahdusta. Ei ihme, että sisälajit kasvattavat suosiotaan.
Säätä ja ilmaston tilaa ei toistaiseksi ole listattu Paimion monitoimihallihankkeen perusteluissa. Sen verran paha maine on Paipilla. Muuten perusteet ovat kyllä kattavat. Hallia tarvitaan kesäteatterille, kuorolauluun, elävän musiikin esittämiseen, valtakunnallisiin liittotapahtumiin, kisoihin, hääjuhliin, keilaamiseen, suunnistusharjoituksiin, jalkapalloon, sählyyn sekä retkeilyyn.
Enhän minä tosissani usko, että hallissa suunnistetaan tai retkeillään. Näin voisi kuitenkin luulla, kun lukee paimiolaisten yhdistysten julkilausumaa hallin tarpeellisuudesta .Sen allekirjoittajina on 8 urheiluseuraa ja 5 kulttuurijärjestöä.
Seurojen tehtävä on pyrkiä edistämään toimintaansa, ja ne tekevät aivan oikein kääntyessään kunnan puoleen hallihankkeessa. Ehdotuksen tärkeyttä olisi helpompi arvioida, jos kaikki sen esittäjät olisivat liikkeellä vakavilla mielin. Nyt näin ei ole. Ainut, joka olisi valmis maksamaan hallivuoroista on ilmeisesti Paimion Ruoska.
Pidän Ruoskan tilannetta hyvin epäoikeudenmukaisena. Siinä missä muut seurat enimmäkseen pyörittävät toimintaansa ilmaisten salivuorojen ja kunnan hoitamien urheilutilojen avulla, Ruoska maksaa 20-30 000 euroa vuodessa vuokraa salista. Toki on muitakin omatoimisia, mm. jääkiekkoilijat ja suunnistajat sekä Soikkaa ylläpitävät jalkapalloilijat, mutta ihan riihikuivaa rahaa Ruoska liikuttelee enemmän kuin muut.
Siksi ymmärrän, että Paimion yksityisen hallin vuokran tuplaantuminen on Ruoskalle kohtuutonta, ja vuosia esillä ollut monitoimihallihanke on kaivettu naftaliimnista. Valitettavasti nyt ollaan myöhässä. Sauma hallin tekemiseen olisi ollut silloin, kun kunnan hiihdonharrastajat olivat liikkeellä tai viimeistään Jokelan liikuntasalia rakennettaessa.
Nykyisellä Paimiolla ei halliin ole varaa. Varaa ei ole myöskään selvitystyöhön, koska tuotakin pientä summaa tarvitaan enemmän esimerkiksi koulukuraattorin ja –psykologin palkkaamiseen.
Kun kunnalla rahaa ei ole, sitä on joko etsittävä muualta tai tyydyttävä tilanteeseen.
Yksi vaihtoehto on parantaa kunnan nykyisten salien käyttöastetta. Paperilla ne näyttävät ylibuukatuilta, mutta todellisuudessa osa vuoroista on käyttämättä. Tänä syksynä esimerkiksi Jokelan sali on ollut tyhjillään klo 19 eteenpäin, varauksesta huolimatta. Sitä ne sulat säät teettää.
Lisäaikoja löytyisi myös iltaa jatkamalla. Paimion kaikki seitsemän salia ovat tyhjillään klo 9 jälkeen. Tämä ei ole kenenkään suosikkiaika, mutta tällaiset harjoitusajat ovat arkea monessa muussa harrastuksessa.
Yksityisin rahoin hallihanketta kannattaa tietysti edistää kaikin tavoin.