Suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman huippuluokkaa

Suomi on maailmalla tunnettu paitsi Nokiasta, joulupukista ja puhtaasta luonnosta, myös erittäin laadukkaasta koulutusjärjestelmästään.

Kotimaamme koulutusjärjestelmä perustuu laissa määrättyyn oppivelvollisuuteen sekä vapaaehtoisiin jatko-opintoihin. Suomalaiset oppilaat loistavat vuosi toisensa perään maailmanlaajuisissa vertailuissa. Mistä sitten juontaa juurensa suomalaisten suuri menestys koulumaailmassa?   

Omistautumista ja ammattitaitoa

Suomalaisten lasten koulupolku alkaa suhteellisen myöhäisellä iällä. Varsinainen oppivelvollisuus alkaa 7-vuotiaana, mutta tätä ennen lapset käyvät kouluun valmistavassa esiopetuksessa.

Esiopetus valmentaa lapsia ensimmäistä kouluvuotta varten, ja samalla voidaan arvioida lapsen kehitys ja valmiudet oppipolun aloittamiseen. Tarvittaessa oppivelvollisuuden alkamista voidaan aikaistaa tai lykätä. Laadukas varhaiskasvatus luokin oivan pohjan koulutielle.

Peruskoulu on Suomessa kaikille ilmainen. Tämä takaa jokaiselle suomalaiselle lapselle yhdenmukaiset mahdollisuudet koulutukseen. Koulut ovat valtion ja kuntien rahoittamia, joten lapsen sosiaaliluokka ei vaikuta koulutuksen laatuun. Kouluissa tarjotaan ilmaisen opetuksen lisäksi terveellinen, lämmin ruoka kerran päivässä.

Koulut ovat verrattain pieniä, ja luokkakoot ovat kohtuullisia. Näin opettajat oppivat tuntemaan oppilaansa, ja voivat huomata mahdolliset poikkeamat tai muutokset. Koulupäivät ovat lyhyitä – ensimmäisinä vuosina ne kestävät vain 4-5 tuntia. Päiviin sisältyy runsaasti taukoja ja välitunteja, joiden aikana lapset pääsevät virkistäytymään ja leikkimään. Tästä huolimatta päivien aikana opittava tietomäärä on todella suuri kansainvälisessä vertailussa.

Leikillä on suuri rooli peruskoulun ensimmäisten vuosien aikana. Oppiminen tapahtuu suurilta osin leikin ja tekemisen keinoin. Lapsia kannustetaan liikkumaan paljon niin opetusohjelmaan kuuluvien liikuntatuntien aikana kuin niiden ulkopuolellakin.

Kouluun saapuessaan lapset voivat todella keskittyä oppimiseen, sillä kouluympäristö on turvallinen. Kouluissa käytetyt materiaalit ja laitteet ovat hyvin korkeatasoisia. Lisäksi kaikilla kouluilla on oppilaiden käytettävissä koulukuraattori, -psykologi ja -terveydenhoitaja.

Suuri rooli suomalaisten koulumenestyksessä on myös korkeasti arvostetulla opettajan työllä. Opettajat käyvät läpi tarkan seulan ja usean vuoden koulutuksen ennen kuin pääsevät luokan eteen ohjaamaan. Jopa lastentarhanopettajat suorittavat vähintään korkeakoulututkinnon.

Jatkuva oppiminen

Suomen koulutusjärjestelmä kannustaa nuoria jatkamaan opinpolkua peruskoulun jälkeenkin. Peruskoulun viimeisten vuosien aikana nuoria ohjataan ja opastetaan löytämään se juuri itselle sopiva koulutusvaihtoehto.Tässä toimii apuna jokaiselta koululta löytyvä opinto-ohjaaja.

Nuoret voivat jatkaa joko ammattiopistoon tai lukioon. Lukio antaa yleissivistyksellistä, yliopistoon tähtäävää opetusta, kun taas ammattiopiston jälkeen nuori voi olla jo valmis siirtymään työelämään. Suuri osa ammattiopiston käyneistä jatkaa tosin vielä ammattikorkeakouluihin. Nuoren on mahdollista myös yhdistää nämä kaksi opintopolkua suorittamalla kaksoistutkinnon.

Nuorten opintoja tuetaan erilaisilla valtion kustantamilla avustuksilla ja lainoilla. Oppiminen ei lopu aikuisella iälläkään. Laki antaa jokaiselle työntekijälle oikeuden kolmeen koulutuspäivään vuodessa. Työnantaja voi hakea taloudellista tukea näitä koulutuspäiviä varten.

Tulokset puhuvat puolestaan

Suomalaisen koulutusjärjestelmän toimivuudesta ei ole epäselvyyksiä. Jopa 70% kaikista nuorista jatkaa opintoja pakollisen oppivelvollisuuden jälkeen. Tästä joukosta suuri osa jatkaa edelleen korkeakoulutasolle.

Kansainvälisissä mittauksissa Suomi on jatkuvasti parhaimpien joukossa. Esimerkiksi arvostettu PISA-tutkimus (Programme for International Students Assessment) kertoo suomalaisten nuorten huippuosaamisesta. PISA mittaa 15-vuotiaiden koulutuksen tilan ja osaamisen tasoa painottaen vuosittain eri osaamisaloja.

Kansainvälisellä tasolla Suomen menestys on huomattu, ja useat maat ovatkin lähettäneet saattueita ottamaan mallia koulutusjärjestelmästämme.

About Author