Hiljaiseloa Kalevalla
blogi – 11. kesäkuuta 2010 klo 21.44
Tuli kesä. Lauloin suvivirttä ensi kertaa lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Silmäkulmahan siitä kostuu.
Kesällä ei mennä nukkumaan. Lapsilla se johtuu siitä, että aamulla ei ole kiirettä mihinkään. Minä vain en ehdi. On hiukan liikaa asioita. Ensi viikolla pitäisi olla yhtä aikaa Toholammilla, Kiinassa ja Helsingissä. Taidan valita Helsingin.
Kesälomaa ei varsinaisesti ole tiedossa, mutta kun perhe menee pohjoiseen mökille, voin kuvitella olevani työmatkalla. Menen varmistamaan, että marjat kasvavat. Jos joku ei tiedä, niin teen Lapin marjoista mehuja. Jos hyvin käy, niitä näkee syksyllä kaupoissa.
Syksyllä koulu alkaa ja opettajat pistetään lomille. Nurinkurista. Mutta kun opettajia ei voi lomauttaa loman aikana, näin sanoo laki. Kuuliaisena koululaisena noudatin lakia aina. Näin vanhemmiten sitä on radikalisoitunut ja ihmettelee, että kun kerran lopputulos on se, että ihmisen palkka jätetään maksamatta, niin eikö sitä tosiaan sitten voi tehdä kesällä.
Tasapuolisuuden nimissä sitä ei voi tehdä. Kun kunta lomauttaa työntekijän, palkkaa ei tule, mutta töitäkään ei tarvitse tehdä. Opettajien pitkänä pidetty kesätauko kirvoittaa usein ihmiset ajattelemaan, että siellähän hyvin sen lomautuksen voisi pitää. Silloin opettajat olisivat ainoa ryhmä, joka tekisi ihan saman määrän työtä kuin ennenkin mutta saisi vain vähemmän palkkaa. Muillahan palkanmaksun keskeytymisen vastineeksi saa myös lopettaa työnteon.
Tästä selviäisi sillä, että lomautettaisiin kaikki loma-aikana. Työntekijöitä kohtaan se oli suurempi vääryys, mutta kuntalaisia kohtaan pienempi kärsimys.
Tiedän, että se on mahdottomuus. Joten palataanpa todellisuuteen: kohtuullisinta olisi todeta, että opettajien kohdalla on jo alennettu palkkoja suunnilleen lomautuksen verran. Tuntikehyksen leikkaukset nimittäin alentavat opettajien palkkoja. Olen vakaasti sitä mieltä, että kunnan työntekiöjiden oikeuksia ei merkittävästi loukata, jos opettajat jätetään lomauttamatta. Tästä hyötyisivät myös huomattavasti kaikki pienet kuntalaiset.


tauno lehtonen kirjoittaa:
13. kesäkuuta 2010 kello 0.50
Vaan kun meiltä valtuutetuilta ei tätä asiaa kysytä. Viime kokouksessa annoimme näissä asioissa kaiken vallan kaikkivaltiaalle kaupunginhallitukselle. Täälläpä blogissa taivastellaan ja ihmetellään.
Vaikka kiukkua sataisi päälleni, niin enpä voi olla puuttumatta tämän viikonvaihteen puoluekokouksiin. Mikä lienee vihreiden ideologinen sisältö, kun se näyttää kelpaavan kaikille. Huippuna tietenkin kokoomus joka on nyt vihreistä vihrein työväenpuolue. Toki kokoomuksesta on todettava myös se, että puolueen suurin(?) rahoittaja on taistolaisaikansa hyödyllä elänyt, sillä hän äskettäin toisti sen jonka Marx sanoi jo noin 150 vuotta sitten, eli kapitalistinen järjestelmä ei pysty heikompiosaisista huolta pitämään. Eli se visio joka nähtiin jo 1990 luvun laman alussa, eli kerjäläiset ja Rols Roysit ovat vierekkäin Mannerheimintiellä on jo nyt todellisuutta ja pahemmaksi menee. Seuraavaksi kai siihen kerjäläisjoukkoon liittyvät kunnantyöläiset opettajat etunenässä.
Ja vielä puoluekokouksiin. Mihin on ns. demokratia, eli kansanvalta, maassamme kadonnut, kun Suomen pääministerin valitsee Kepun puoluekokous eikä edes yksimielisesti. Muistelenpa noita kamalia rähmällään olon vuosia jolloin tapana oli, että kun pääministeri erosi, eli erotettiin, niin koko hallitus pantiin uusiksi ja eduskunta päätti kenet se pääministeriksi hyväksyy.
Saska kirjoittaa:
13. kesäkuuta 2010 kello 7.31
Vaihtoehdottomuuden aikaahan tämä on. Yhteisesti päätettävissä asioissa ei kuulema ole muuta kuin tämä yksi ainut “järkevä” vaihtoehto. Talouskriisin keskellä ei voi pistää hallitusta uusiksi, ydinvoiman korvaaminen oikealla risupaketilla on “tsoukkia” vain, hyvinvoinnin jatkuvuus turvataan “kestävällä” talouskavulla.
Ainoat valinnat jätetään kuluttajille. Missä on Kokoomuksen “Viisi miljoonaa vihreää sävyä” -julistuksen politiikka? Vastuu sysätään yksittäisille ihmisille. Se on liberaalin retoriikan mukaista, mutta lopputuloksen tietää jokainen. Miljoona muurahaista rakentaa ison keon, mutta miljoona heinäsirkkaa ei yhdessä saa aikaan muuta kuin tuhoa.
Missä on politiikka, Kokoomus?
Janne Suominen kirjoittaa:
13. kesäkuuta 2010 kello 20.36
Tiedoksi tänne viinereiden ulottumattomiinkin että yritimme esittää kahtakin vaihtoehtoista ajatusta. Perua lomautukset kokonaan ja aloittaa välittömästi henkilöstömäärän sovittaminen tulojamme vastaavalle tasolle. (siis ajatus pähkinänkuoressa) Vaihtoehtoisesti tuon tultua tyrmätyksi esitimme ajatuksen opettajien lomauttamisen ainoastaan opetuksen ulkopuolella eli käytännössä lomautusajan puolittamista. Ei kelvannut mm. koska arvottaminen on liian vaikeaa? Ja J.Kallion sanoin vanhustenhoidossa “tulee helvetti” lomautuksilla vastaan. En tosin ymmärrä miten opettajien lomautus siihen auttaa, tuskin he kuitenkaan menevät vanhuksia vapaaehtoistyönä hoitamaan lomautuksen ajaksi. Kysyinkin voidaanko me tehdä päätös josta seuraa helvetti?
Munattoman johtamisen ja päättämisen kulttuuri jatkuu…
-janne suominen-
Saska kirjoittaa:
13. kesäkuuta 2010 kello 21.15
Molemmat järkiehdotuksia. Olisitte päässeet äänestykseen asti jos Vihreät olisi olleet hallituksessa.
Merkillistä, miten sama vaihtoehdottomuus vallitsee maan johdosta piskuisten kuntien johtoon asti. Mistä se syntyy? Onko syynä luissa ja ytimissä oleva alkukantainen pelko siitä, että koko palvelurakenne on ylimitoitettu?
Sillä sitähän se on. Tarvitaan puolitoista maapalloa ruokkimaan meidän elintasomme.
jarkko kirjoittaa:
14. kesäkuuta 2010 kello 17.32
Sen verran avaan tuota “vanhustenhoidon helvettiä”, että on omituista että siitä kunnallisentoiminnan sektorista, jossa lomautukset tuottavat kaikkein eniten ongelmia ei keskusteluissa puhuta yhtään. Ei ole lähestynyt Tehy tai Superi.
Koulut, vanhustenhoito, päivähoito ja niihin kuuluvat ruokapuolen palvelut. Arvottakaa nyt hyvät herrat vaikka näistä. Minä en ainakaan pysty.
Kuntoon laitettavaa riittää, mutta irtisanomisiin tms. toimenpiteisiin ei voida lähteä kevyin eväin. tai jos henkilöstö- ja talousjohtaminen on muuttunut huomaamattani niin sitten.
Koska säästöjä pitää saada aikaan nyt heti olivat lomautukset tässä vaiheessa se henkilöstöpoliittinen keino mikä on käytettävissä.
Paimiossa jää eläkkeelle yli 20 työntekijää vuodessa seuraavien kolmen vuoden aikana. Yleisellä toiminnan tehostamisella ja eläkkeelle jäävien tuomaan mahdollisuuteen tarttumalla saavutamme toivottavasti tarvittavat säästöt henkilöstökuluissa. Joitakin toimintoja ei enää jatkossa tarjota, ja jotkut maksavat jatkossa enemmän. Pitää myös muistaa jatkuvasti kasvava terveyspalveluja tarvitseva iäkäs väestömme. Terveyspalvelut tulevat varmuudella kallistumaan radikaalisti teimme me sitten millaisia arvovalintoja tahansa.
Saska kirjoittaa:
14. kesäkuuta 2010 kello 22.02
Jarkon mainitsemat kunnan palvelut ovat kaikki niitä, joista ei pitäisi lomauttaa. Kaikissa noissa on kyse kunnan lakisääteisestä peruspalvelusta, jota _ei_ pystytä lomautuksen aikana hoitamaan.
Jostain syystä kunnat kuitenkin poikkeuksetta valitsevat tämän “kaikki tai ei mitään” -linjan. Tämä on väärin ymmärrettyä tasa-arvoa, jossa kunnan työntekijät asetetaan kuntalaisten edelle.
Lomautuksista huolimatta kunnan kuluja on karsittava henkilöstön vähennysten kautta. Miksi sitä ei aloiteta nyt? Miksi sitä ei ole aloitettu 2 vuotta sitten?
Tiedän, että Jarkko on tästä puhunut hallituksessa viimeiset 18 kuukautta. Kun mitään suunnitelmallista työtä henkilöstökulujen vähentämiseksi ei ole tehty kunnan talouden romahtamisen tultua ilmeiseksi vaalikauden alussa, eivät lomautuksilla saada juuri parannusta aikaan. Vaikka toistaisimme tämän joka vuosi, rakenteellinen alijäämämme olisi edelleen lähemmäs kaksi miljoonaa euroa vuodessa.
Jotain aivan muuta tarvittaisiin. Kunnanhallituksen pitäisi keskittyä palvelutuotannon täydelliseen remonttiin, kuten moni kokenut on jo useaan kertaan todennut (ks. esim. http://www.tuomasjukka.fi/?p=683)