Yks kerrallaan putoo napit takista, pojat
blogi – 1. kesäkuuta 2010 klo 8.41
Ajattelin ensin otsikoida Agatha Christien dekkarin vanhalla nimellä, mutta se ei enää käy. Vaikka pitkään vastustin neekerinpusujen nimen muuttamista ja lakupekan logon poistoa, on pakko myöntää, että jos jokin sana loukkaa toista ihmistä, sitä ei pitäisi käyttää.
Sen Christien kirjan toinen nimi on “Eikä yksikään pelastunut”. Eihän sekään käy, ei tässä tuomiopäivästä ole kyse.
Siksi päädyin Tuntemattoman sotamies Vanhalaan. Yksi kerrallaan putoaa napit Suomen erillisliittolaisen Saksan takista, totesi Vanhala, kun laivaston ylpeys Scharnhorst tuhoutui.
Kun vääjäämätön ikävä asia toteutuu, ei voi olla kuin surullinen.
Erityisen surulliseksi Paimion keilahallin konkurssin tekee se, että siinä oli yritystä. Kunnanhallituksen papereita lueskeltua ja halliyhtiön ihmisiä jututettua on tullut selväksi, että keilahalli kantoi vastuunsa, eikä odottanut ihmepelastusta. Yhtiö haki velkasaneeraukseen, ja lähes pääsi sinne. Saman katon alla aloittamassa ollut kuntosali olisi sekä keventänyt vuokrataakkaa että tuonut lisää keilaajia. Yhtiön puuhamiehet ja -naiset myös osoittivat pystyvänsä keräämään lisäpanostusta yksityis- ja yritysosakkailta.
Aivan lopussa velat ja vastuut kuitenkin kohosivat himpun verran liian raskaiksi.
Vaikka halli meni konkurssiin, minä nostan hattua yritykselle. Eikä tämä ole lipeväksi mielistelyksi tarkoitettua tyhjänpäiväistä plörinää, vaan ystävällinen vinkki hiihtotunnelin suuntaan. Jos Paippi aikoo selviytyä pystyssä, sen kannattaisi pyytää nyt vähän neuvoja keilahalliyhtiön väeltä.
tauno lehtonen kirjoittaa:
1. kesäkuuta 2010 kello 16.14
Samaa olen koiyyanut selitellä niille joiden mielestä keilahalli olisi se oljenkorsi joka katkaisee kamelin selän, eli vie Paimion lopulliseen konkurssiin.
Kyllästymiseen asti olen toistanut sitä miten Kansanopistolla Tyrväisen ja silloin kansanedustaja Immosen kanssa lounastaessa ehdotin, että aloitettaisiin puuhaamaan keilahallia, koska paikoista oli puute ja paimiolaisia kävi jopa yöllä keilaamassa, kun muita aikoja ei saanut. No, Tyrväisellä oli jo silloin muuta (=hiihtoputki) mielessä.
Keilahalli kaatui liian suuriin kiinteisiin (voi lukea kiinteistö) kuluihin koska kaikkia tiloja ei saatu tuottavaan käyttöön.
Nyt ovat radat paikoillaan ja oppirahat maksettu. Toivoisin vain, että joku taho voisi oppia hyöyntää ja Paimio pysyisi jatkossakin “keilailukaupunkina”.
P.s.
Vertailun vuoksi voisi joku laskeksella paljonko putki on tullut maksamaan (ja edelleen tulee) per asukas ja verrata summaa keilahallin vastaavaan.
Saska kirjoittaa:
1. kesäkuuta 2010 kello 23.14
Parempi kertarutina kuin ainainen kitinä.
tauno lehtonen kirjoittaa:
4. kesäkuuta 2010 kello 4.24
Mitäpäs jos joku pistäisi käyntiin tutkimuksen siitä, olisiko tässä Paimion yrityskehitys Oy.llä toimimisen paikka. Ostaisi konkurssipesän, hankkisi halvemmat tilat ja panisi vuokraten valmiin hallin jollekin halukkaalle.
Saska kirjoittaa:
4. kesäkuuta 2010 kello 6.23
Tiedoksi meni ainakin kahdelle Yrityskehityksen hallituksen jäsenelle!