Kaupunginhallituksen vastuu
blogi – 5. toukokuuta 2010 klo 9.22
Paimion kaupunginhallitus käsittelee illalla lomautuksia. Jos Betsson tai joku muu järjestäisi vedonlyöntiä, niin minä pistäisin vitosen vetoa YT-neuvottelujen käynnistymisestä äänin 6-4.
Samassa kokouksessa hallitus saa eteensä kaupunginjohtajan esityksen hiihtoputken tukitoimista. Esityslistan perusteella ei pysty ennakoimaan mitä tuleman pitää, mutta esityslistan liitteiden perusteella tukea ilmeisesti ollaan ehdottamassa. Liitteet eivät valitettavasti Paimiossa ole netissä. Kunnantalolta kysymällä ne saa. Tämän pykälän kohdalla en veikkaa mitään, sillä niin monesti olen typertyneenä yrittänyt ymmärtää luottamushenkilöiden ajatuksenjuoksua hiihtoputkesta päätettäessä, että asia on ilmeisesti korkeampaa matematiikkaa.
Lomautukset eivät ratkaise Paimion kaupungin perusongelmaa, joka on yksinkertaisesti liian suuret menot. Tai voisihan sitä ajatella, että kehitetään Paimioon käänteiskreikkalainen palkkamalli: maksetaan vuoden työstä 11 ja puolen kuukauden palkka! En kannata.
Lomautusten suurin hyöty on siinä, että se herättää viimeisetkin valtuutetut ja valtuustoryhmät. Sen suurin haitta on siinä, että lomautusten jälkeen valtaosa henkilöstöstä ajattelee jo tehneensä kaikkensa talouden eteen. Motivaatio muutokseen heikkenee.
Motivaatiota heikentää entisestään se, että lomautuksella säästettävistä rahoista iso osa ollaan valmiita laittamaan tappiollisen liikuntayrityksen tukemiseen.
Vastuunsa tunteva johto ymmärtää, että näin ristiriitaiset toimet vaikeuttavat organisaation toimintaa. Paimion on karsittava palveluita ja vähennettävä henkilöstöä. Hiihtoputki ei voi olla näiden toimien ulkopuolella.
Paipin pitäisi itse asiassa olla ensimmäinen kohde säästölistalla, koska se ei ole kaupungin peruspalvelu eikä edes peruspalveluiden tuottamiseen tarvittava tukipalvelu. Paippi on pieleen mennyt sijoitus, josta on irtauduttava.
Toivon, että hallitus löytää vastuunsa tänä iltana.
Jouni Pärssinen kirjoittaa:
5. toukokuuta 2010 kello 11.38
Paimion talouden ongelma on todellakin 2-3 milj€:n rakenteellinen alijäämä, jonka on annettu syntyä 2000-luvulla. Audiator teki v.2007 analyysin Paimion taloudesta 5 edellisen vuoden tp:sten perusteella, ja jo silloin todettiin tulojen ja menojen rakenteellinen epäsuhta. Silloin ei ryhdytty raportin johdosta mihinkään toimenpiteisiin. Lomautukset ilman mainitsemaasi talouden vakauttamissuunnitelmaa eivät tuo parannusta asiaan. Lomautusten avulla päästään jonkun kuilun yli jos on tiedossa kovaa maata jalkojen alle. Paipin suhteen toivon myös, että tosiasiat vihdoin tunnustettaisi: “toivotaan, toivotaan -strategia” pitäisi jo hylätä.
Saska kirjoittaa:
5. toukokuuta 2010 kello 11.59
Mielenkiintoista, en tiennytkään Audiatorin analyysista, joka tehtiin ennen tätä valtuustokautta.
Tai jos olen kuullut, niin olen unohtanut. Mutta niin on ilmeisesti muutkin, koska rakenteellisista uudistuksista ei ole kuulunut pihaustakaan. Jarkko on toki esittänyt madonluvut, ja kunnia siitä, mutta keinot niihin pääsemiseen ovat vielä suunnittelematta.
Janne Suominen kirjoittaa:
5. toukokuuta 2010 kello 21.11
Joskus pienen ja vihreänkin täytyy olla tyytyväinen ettei sitä hallitus paikkaa saanut. Tänään on varmasti syytä siihen. Ei mikään hauska kokous varmasti ollut/ole.
Kovin on hiljaista ollut “hyvät ideat talouden taspainottamiseen” -osastolla. Niin vasemmalla kuin oikeallakin ja keskellä. Lomautukset on yksi hätä keino ja koska mitä ilmeisemmin olemme pakkoraossa, niin sitähän on mukava vastustaa irtopisteiden valossa. Toivottavasti vastustajat tarjoavat vaihtoehtoisia suunnitelmia. Itse en osaa tätäkään vastustaa, kun en osaa parempaakaan esittää. Eihän tuo millään muotoa ole toivottavaa.
Mutta Paippi. Ei sentään ole mitenkään mahdollista päättää lomautuksista ja tuesta Paipille samassa kokouksessa. Ei edes Paimiossa.
-janne suominen-
jarkko kirjoittaa:
5. toukokuuta 2010 kello 21.14
Alijäämää on nyt noin 5 miljoonaa, tämän vuoden ennuste lienee vähintään 2 miljoonaa (voi olla kolmekin). Siihen jos pistetään 1,25 miljoonaa Paippia (kyllä, tilintarkastajien mukaan koko summa pitäisi kirjata alijäämäksi tähän vuoteen), ja päälle täysin realistinen 3 miljoonaa opetushallitukselta, niin tullaan tilanteeseen, että alijäämämme on jo vuoden lopussa yli kymmenen miljoonaa euroa > kriisikunta/selvitystila > tämä tarkoittaa valtion lähettämää selvitysmiestä > joku muu kertoo mitä meidän pitää tehdä. Ehkä sen ansaitsemmekin. Verrataan vaikka Someroon. Samana toimintajaksona kuin me sukellamme Somero tekee n. 20 miljoonaa ylijäämää (2000-luvulta), asukasluku sama, ja 100 työntekijää vähemmän kuin meillä. Se voi olla että ensi vuonna meidän ei tarvitse enää lomautuksista puhua, lista tuodaan Helsingistä ihan pöytään asti.
Valtuustossa viime vuoden budjettipuheenvuorossa ennustin 8-9 miljoonan alijäämää tämän vuoden jälkeen. Se voi olla että olin hövelin optismistinen. Toi PAKK on paljon Paippia suurempi uhka.
En missään nimessä väitä että Paippi pitää ehdoin tahdoin säilyttää, mutta käsittääkseni meille lankeavien velkojen hoitokulut ylittävät mahdollisen 60.000€ vuotuisen tuen. Varsinkin kun otetaan huomioon, että Paippi maksaa nykytaksoila 22.000€ kiinteistöveroa vuodessa. Tällöin tuki on “vain” 38.000€ vuodessa, kun esimerkiksi uimahalli tekee vuodessa noin 220.000€ persnettoa. On toki enemmän peruspalvelu, mutta valtavan hintakompensaation pitäisi edes närästää.
Mutta ehdottomasti meidän pitäisi päästä tästä ikuisuus ongelmastamme hiihtoputkesta tavalla tai toisella eroon. Konkurssi ei vain taida olla tilanteessamme kovin edullinen vaihtoehto. Asiaahan voi miettiä uudelleen jos vaikka opetusministeriö yllättäisi PAKK:in kohdalla positiivisesti. Voi olla kyllä ns. lapsenuskoa.
Saska kirjoittaa:
5. toukokuuta 2010 kello 22.52
Jarkko:
Olemme todennäköisesti samaa mieltä siitä, että Paipin lainavastuut eivät Paimion selkää taita. Miljoona ei tässä tilanteessa muuta kokonaistilannetta, sen tekee PAKK. Ja siitä laskusta taas tulee selko vasta kun OPM armollisesti jotain päättää. Hirressä roikutaan.
Huonointa tilanteen hallintaa on pitää epävarmuutta yllä. Paipin kohdalta tulee lisälaskuja ilmeisesti jo kohta puolivuosittain, mutta ennakoimattoman suuruisina. Selkeämpää olisi tehdä siitä loppu. Tuen järkevyydestä olen kirjoittanut jo aiemmin, ja muistaakseni konkurssi tulee halvemmaksi muutamalla kymppitonnilla pär vuosi. Pitää myös huomata, että nyt ei puhuta 60 tonnista, vaan hallituksessa esitellyssä sopimuksessa Paimion osuus oli 120 000 euroa! Ja jos joku sanoo, että “yritykset eivät vielä halua luovuttaa”, niin se johtuu siitä, että niiden maksut ovat peanuts! TS kuittaa osuutensa antamalla mainostilaa! Vedetään niin rumasti paimiolaista veronmaksajaa höplästä ja kölin alta, että en kehtaa enää kotipaikkaa sanoa jos tämä menee läpi.
Jos nyt kuitenkin Paipin konkurssia haluaisi siirtää kriisikunann statuksen välttämiseksi, niin pitäisi kuitenkin nähdä, että on mahdotonta vaatia henkilöstöltä säästöjä samaan aikaan kun liikuntayritystä tuetaan vuodesta toiseen ja kasvavilla summilla.
Uimahallin nostaminen esille on hyvä esimerkki siitä, mihin päädytään, jos katsotaan vain euroja. Totta kai uimahalli maksaa, mutta sitä käyttää 70 % kuntalaisista. Vaikka uimahallikaan ei ole pakollinen peruspalvelu, se on ehdottomasti enempi eurojensa väärti kuin Paippi.
Tarvitaan jaottelu: peruspalvelut, tukipalvelut. Peruspalveluja kehitetään omana toimintana, tukipalveluita tehostetaan myös ulkoistuksella. Jos palvelu ei ole kumpaakaan näistä, se täytyy lopettaa.
Janne:
Tasapaino syntyy tuolla edellisen kappaleen mantralla. Perin yksinkertaista, mutta toistaiseksi Paimiossa vielä tekemättä.
tauno lehtonen kirjoittaa:
5. toukokuuta 2010 kello 23.23
Voi Saska.
Nyt et kyllä näe metsää puilta. Tottakai Paipin, tuon Paimion oman pikku Kreikan, tukeminen ja henkilöstön lomauttaminen ovat toisiaan tukevia toimenpiteitä. Ajatteleppa nyt miten tyytyväisiä ovat lomautetut, kun heillä on paikka mihin mennä lomalla hiihtämään. Ei tarvitse hyväoalkkaisen kunnan työntekijän lähteä alpeille rymyämään.
Toisaalta taas, alkaa Paippi tuottaa voittoa ja veroeuroja Paimioon, sekä osinkoja omistajilleen, kun kävijämäärä nousee usealla sadalla kävijällä, kun kaikki lomautetut suorastaan ryntäävät kesäisille laduille.
Syksyllä sitten voidaan sulkea terveyskeskus ja uimahalli ainakin pariksi kuukaudeksi, kun kaikki paimiolaiset ovat saaneet hyvän peruskunnon ja terveyden kesäisestä liikunnastaan.
Näin Paimio nousee velkasuostaan.
P.S.
Voi olla, että Paippiin laitetut rahat menetetään, mutta niin menetetään Kreikkaankin laitetut rahat.
Jouni Pärssinen kirjoittaa:
6. toukokuuta 2010 kello 9.59
Mikä kumma siinä on, että kokoomuksenkaan (Jarkko)kaaliin ei uppoa Saskan faktoihin perustuva logiikka Paipin (ja uimahallin)suhteen. Pitäisi varmaan järjestää erillinen seminaari faktan ja fiktion erottamisesta Paimion kunnallispolitiikassa.
Nyt kun demarit ovat vihdoin asettuneet vastustamaan Paipin lisätukea, on mielenkiintoista, miten Vassarit ajavat oikealta ohi: lomautuksilla säästetään 500 000 ja siitä 120 000 annetaan konkurssipypsän yksityisen liikuntapaikkayhtiön tukemiseen. Kepun ja KD:n piirissä ei Jarkon ja Saskan tapaan edes tunnisteta kriisiytymisen vauhtia, joten se siitä.
tauno lehtonen kirjoittaa:
6. toukokuuta 2010 kello 14.02
Ei suinkaa kaikki demarit ole Paipin lisätukea vastaan. Viime kierroksella vastaan oli muistaakseni vain äiti ja poika Sahström. Sen sijaan vasemmistoliiton ryhmä oli vastaan, samoin minä, joskaan en ryhmän, mutta vasemmistoliiton jäsenenä.
Saska kirjoittaa:
6. toukokuuta 2010 kello 17.31
Tapasin sattumalta Erkki Granön (SDP, hallituksen jäsen) tuossa huoltamolla, ja päivittelimme tilannetta. Erkki sanoi, että he vastustivat Paipin tukea nyt yksimielisellä päätöksellä.
Viimeistään nyt on kyse kokonaisuudesta: ei voi yhtä aikaa vaatia säästöjä henkilökunnan selkänahasta ja tukea kannattamatonta liikuntayritystä.
On tietysti kyse myös moraalista. Rahan säästäminen työntekijöiden pakkolomautuksilla on samalla rahan ottamista pois kuntalaisten peruspalveluista. Samaan aikaan tapahtuva pienen piirin harrasteyhtiön tukeminen on yksinkertaisesti moraalitonta.
jarkko kirjoittaa:
6. toukokuuta 2010 kello 20.07
Tämä on nyt näitä halutaan ymmärtää väärin asioita. Ja jos pelkkien blogien perusteella asiaan tutustuu niin voi vielä uskoakin.
Yksikään tuntemani valtuutettu ei halua tukea Paippia ja samalla lomauttaa ihmisiä. Kysymys on vain siitä, että 60.000 (se 120.000 on 2 vuoden sopimuskauden arvio, ei vuoden) tänä vuonna ja vaikka ensi vuonna (-kiinteistöveron tuotto 44.000) on pienempi taloudellinen ongelma kuin Paipin kaatumisen taloudelliset seuraukset Paimion kaupungille.
On totta, että TS:n markkinatuki ei ole likviditeettikriisissä olevalle yhtiölle mieluisin lahja, mutta apua on siitäkin.
Mutta Turun Kaupungilta ja Paimion Osuuspankilta odotan kyllä ihan selvää riihikuivaa. Vaikkei se olisi kuin 10.000 euroa/vuosi molemmilta, niin se on 100 % enemmän kuin tällä hetkellä. Tällä hetkellä kaupunki tukee yksin. Ja huom! tämän sopimuksen lähetti meille Turku, ei päinvastoin.
Ja vielä:
Sopimuksessa lukee, että sopimus astuu voimaan vain jos kaikki sopimusosapuolet sen allekirjoittavat.
Paimio päätti tästä jo viime syksynä. Ainoa ero tässä on se, että kolme muuta isompaa osakasta pyritään sitouttamaan mukaan talkoisiin.
Lopuksi. En missään tapauksessa ole tämän toiminnan puolestapuhuja, mutta väitän että noin 38.000 nettotuki tänä vuonna ja todennäköisesti ensi vuonna on kuitenkin TÄSSÄ taloudellisessa tilanteessa pienempi paha kuin 1.250.000€ lisäalijäämä kuluvan vuoden tilinpäätökseen.
Kaikkien ongelmiemme keskellä jatkuva Paippi-paasaus on aivan eri mittasuhteissa kuin mihin se kuuluu. Vaikka me teoriassa maksaisimme 100.000 euroa vuodessa Paippiin, ja 300.000 euroa vuodessa uimahalliin maailman tappiin asti, niin se talouttamme ratkaisevasti heilauta suuntaan tai toiseen. Molemmat summat ovat vähintään tuplaten liian suuria, mutta pieni kärjistys blogeissa suvaittaneen.
Paippi on PAKK:iin verrattuna vain alkuruokaa. Mutta sillä erolla, että tähän voimme vaikuttaa. PAKK tippuu syliin sellaisena kuin se tippuu.
Jos tuolta pakista tippuu maksimit, niin eipä kai sitten tällä Paipilla tai lomautuksillakaan ole enää kovin suurta merkitystä. Meistä tulee joko Kaarinan tai Salon kaupunginosa. Ei se sen kummempaa ole.
Lopulta taloutemme ratkaisut löytyvät käyttötalouden tasapainoittamisesta ja investointien minimoisesta. Ja edelleen muistutan, että Somerolla on 100 työntekijää vähemmän kuin Paimiossa. Toisella 20 miljoonaa ylijäämää, toisella on 5 miljoonaa alijäämää. Jos eläköitymisten ja muiden henkilöstöratkaisujen avulla voitaisiin säästää ensi vuonna vaikka 30 henkilötyövuotta (n. 4 % henkilöstövaikutus) niin olisimme edelleen ilmeisen avokätinen työllÃstäjä (vrt. Somero), ja säästäisimme sivukuluineen 1,2 -1,5 M€. Se on vähän eri kartalla kuin nämä paljon puhuttavat kymmenet tuhannet. Meidän tulee päästä miljoonasäästöihin.
Minä ainakin olen niihin valmis (kouluverkkomuutos, ruokapalvelumuutokset, lomautukset…). Valtuustotyö ei tällä kaudella ole mukavien ihmisten hommaa, ja tuntuu siltä että vitutuksesta ei pääse enää irti edes töissä tai oikealla vapaa-ajallakaan (korkeintaa nappulaliigassa). Mutta sen olen päättänyt, että tässä taloudellisessa tilanteessa olen valmis kaikkiin laillisiin vakautustoimenpiteisiin, jos ne Paimion talouden vakauttamisen kannalta ovat todella tarpeen. Ei reunaehtoja, ei idealismia. Me olemme ihan oikesti askeleen päässä konkurssista. Siksi olen hylännyt myös konsensuksen. 1 äänen enemmistö riittää joka salissa. Ja hallituksessa jopa tasapeli jos Khall-pj. seisoo rinnalla.
Pahoittelen pitkää tekstiä. Lähti lapasesta.
Nina kirjoittaa:
6. toukokuuta 2010 kello 20.17
Ottamatta kantaa ideologeihin, faktoihin tai fiktioihin niin kysyisin, että miten voi olla hyväksyttävämpää sallia uimahallin vuosittaiset tappiot, kun kerran hehkutetaan suurella käyttöasteella? Päinvastoin, eikö pitäisi hävetä, että meillä on erinomainen uimahalli, suurine kävijämäärineen ja tappiota tehdään tauotta? Ei minua ainakaan lohduta yhtään, että tappiota on tekemässä suurempi määrä paimiolaisia. Jos tämä on asenne kaupungin talouden hoidossa niin saisikohan niitä selvitysmiehiä tilattua jo etukäteen?
Saska kirjoittaa:
6. toukokuuta 2010 kello 21.03
Ninan kysymys on helppo: siten, että uimahallia käyttää 70 % kuntalaisista. Hiihtoputkea käyttää 5 %. Näin ainakin Suomen Ladun tutkimuksen mukaan.
Kunnan asioita ei voi katsoa pelkästään euroina. Pitää myös muistaa, että kunnalla - ihan kuin yrityksellä - on ideana tuottaa jotain, mitä ihmiset haluavat. Koska kunta = kaikki kuntalaiset, on kunnan palveluiden oltava tärkeitä mahdollisimman suurelle joukolle kuntalaisia.
Siitä syystä.
Olen kyllä itsekin jollekulle murjaissut, että kun se talouden vakauttaminen näyttää olevan Paimiolle näin vaikeata, niin taitaisi olla parempi, että VVM:n virkamiehet tulisivat ja tekisivät sen.
Saska kirjoittaa:
6. toukokuuta 2010 kello 21.09
Ja sitten Jarkolle, lyhyesti: jos sisälukutaitoni yhtään toimii, tarkoittaa sopimus tätä:
- yhtiövastike 50 euroa per osake
- sitoumus alehintaisten lippujen ostamisesta 52,50 eurolla per osake
1200 osaketta, 102,50 euroa per osake = 120 000 euroa per osake.
Jos tulkitsen väärin, niin se varmasti kertoo, että paperi on hyvän lakimiehen tekemä. Jos ymmärsin oikein, niin silloin nuo aleliput on laskettava tueksi. Ja on tieysti huomioitava, että ne vähentävät Paipin maksavien asiakkaiden määrää.
En ole Jarkko ollenkaan eri mieltä siitä, mitä kirjoitat talouden muusta tasapainottamisesta.
Mutta miten ajattelet sitouttavasti henkliöstön tällaisiin muutoksiin, jos Paimio-konsernin hupiyhtiö on vapautettu YT-neuvotteluista? Miten voi oikeasti perustella mitään leikkauksia lasten, vanhusten, koululaisten, sairaiden, sosiaalitoimiston asiakkaiden jne palveluissa, kun hiihtoputki on leikkauksista vapautettu? Kaikissa leikkauksissa pitää ensimmäiseksi katsoa palvelun tarpeellisuus. Ja totta totisesti, kyllä me ilman hiihtoputkea pärjäisimme, vaikka turkulaiset hiihtäjät surulliseksi tulisivatkin.
Johtamisessa tärkeintä on katsoa kokonaisuutta. Ensimmäinen askel todellisen vakautussuunnitelman laatimisessa on lopettaa Paipin tuki.
jarkko kirjoittaa:
6. toukokuuta 2010 kello 22.08
Jos emme saisi tätä -1,25 M€ tämän vuoden tulokseemme niin olisin samaa mieltä. Ja jos meillä ei olisi tuota 5+2 M€ pohjilla alijäämää niin olisin edelleen samaa mieltä. Nyt inhorealistisesti ajattelen vain, että tämä järjestely on meille pienempi paha. Potku munille vai naamaan? Valinta riippuu ammatista.
En henkilökohtaisesti kytke lomautuksia millään tavalla tuohon konkurssin välttelyyn. Päinvastoin, jos Paippi pidetään pystyssä pystytäänkö välttämään irtisanomiset tai vaikkapa 4 viikon lomautukset?
Summat ovat myös suhteellisia. Sosiaalipuoli taisi ylittää budjettiaan viime vuonna karkeasti 5.000€ päivässä. Ympäri vuoden. “subjektiivisia oikeuksia, ei voi vaikuttaa”, nuija pöytää ja seuraava kysymys. Isot asiat unohtuu, mutta seksikkäät pysyvät pinnalla. Koska siitä on etua niille jotka ovat pystyneet pysymään asian ulkopuolella.
Paippi ei saa moraalisessa mielessä muodostua pysyväksi kuluksi kuntalaisille. Mutta tämän päivän tukitasolla ei ole merkitystä suuntaan tai toiseen kuntataloutemme kokonaisuuden kannalta. Konkurssilla on. Konkurssi tässä tilanteessa olisi tarpeeton isku kuntatalouteen. Ja jos saa valita ottaako sen iskun nyt, niin vastaan että ei nyt. Mutta edessä se päivä on. Toivottavasti tilanteemme on silloin parempi.
Saska kirjoittaa:
6. toukokuuta 2010 kello 23.02
Se vain ei taida koskaan olla hyvä hetki. Hämmästyn suuresti, jos parempina aikoina Paipin tuki lopetetaan, kun ei kerran huonoina aikoina.
Siinä mielessä nyt olisi hyvä hetki lopettaa tuki, että se kertoisi, että talouden vakautus otetaan tosissaan. Se myös antaisi moraalista selkärankaa vaatia vähennyksiä myös kunnan palkkamenoissa. Paippia tukiessa sitä on paha vaatia.
Olemme jo siirtäneet Paipin konkurssia neljä kertaa. Yhteensä siihen on mennyt rahaa jo lähes miljoona. Eikö tämä jo kerro, mistä Paimion talouden surkeus johtuu? Ikävät päätökset lykätään aina vain eteenpäin. Jos ei muuten, niin maksamalla.
Nina kirjoittaa:
7. toukokuuta 2010 kello 16.23
…uimahallia käyttää 70 % kuntalaisista. Hiihtoputkea käyttää 5 %. Näin ainakin Suomen Ladun tutkimuksen mukaan…
Kukaan ei odotakaan hiihtoputken tuolla käyttöasteella tuottavan voittoa, mutta edelleen olen sitä mieltä, että uimahallin tappiot on vielä vähemmän hyväksyttävissä, kun kerran siellä käy ihmisiä.
Kaupungilla on vain harvoja tapoja kerätä rahaa pahan päivän varalle (tai yrittää edes pysyä nollatasolla), joten henkilökohtaisesti en missään nimessä hyväksy palvelua (jota ei olisi edes pakko tuottaa), joka tuottaa tuollaisen määrän tappiota joka vuosi. Eikö tavoitteena pitäisi olla ainakin tappion puolittaminen - vaikka sitäkin pidän kyllä ihan liian lepsuna tavoitteena, varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa!
Saska kirjoittaa:
7. toukokuuta 2010 kello 21.26
Nina, ei kaupunki mikään yritys ole. Terveyskeskusta käyttää kamala määrä ihmisiä, ja silti siitä on pelkkiä menoja!
Tavoitteita on hyvä asetella, mutta - jälleen - kun niissä katsotaan vain euroja, katsotaan väärää asiaa. Tavoitteet pitää mitata asukkaille tuotetussa hyödyssä. Esimerkiksi uimataidossa, vältetyissä sairaslomissa, kuntoutuksessa jne. Näitä pitää verrata sitten niihin kuluihin. Kun uimahallia käyttää n. kymmenkertainen määrä ihmisiä ja sen kustannukset ovat noin kaksinkertaiset hiihtoputkeen verrattuna, on uimahallin syntisäkki vain viidennes hiihtoputkesta. Äkkiseltään laskettuna.
Totta kai uimahalli voidaan pistää kiinni, jos siihen ei ole varaa. Ilmankin pärjätään, toisin kuin terveyskeskusta. Mutta ensin on suljettava hiihtoputki. Muu on moraalitonta.
Tomi kirjoittaa:
7. toukokuuta 2010 kello 21.38
Bloginpitäjä jo ihmettelikin hiljaiseloa verkossa, Paippi sitä tuntuu saavan aikaiseksi. Päätökset on tehty, suut suppuun? Olisi mielenkiintoista lukea meidän oivasta paikallislehdestämme, kuinka Paippi on suunnitellut tervehdyttäväsä toimintaansa. Toivottavasti kunnanhallitukselle ainakin sellaisia on esitetty. Toiminnan tervehdyttämisellä en tässä tarkoita niinkään lomautuksia vaan kävijämäärän kasvattamista.
Olisipa hienoa, kun pienessä kunnassamme alettaisiin pitkästä aikaa puhumaan positiivisesti. Miten saataisiin jokirannasta kaupunkilaisille miellyttävä oleskelualue? Kuinka voisimme kehittää kolmannen sektorin ja koulun yhteistyötä esim. iltapäiväkerhojen toteuttamisessa? Miten Paimiosta saadaan vieläkin houkuttelevampi paikka yrityksille? Etc. Koetetaan päästä tilanteeseen jossa voidaan rinta rottingilla sanoa:”Pikkuisen parempi Paimio”.
Saska kirjoittaa:
7. toukokuuta 2010 kello 21.39
Ryhdytään puhumaan vaan. Kun nämä sotkut on hoidettava myös, se vain on aika työlästä.
jarkko kirjoittaa:
7. toukokuuta 2010 kello 22.29
Ei terveyskeskusta voi kunnallisena peruspalveluna mitenkään sekoittaa tähän kuvioon. Uimahalli on julkinen (ja laadukas) lisäpalvelu, joka voidaan tuottaa myös kannattavasti.
Tulkitsen tuon uimahallin niin, että jos paikka kerran on suosittu, on sillä mahdollisuudet nykyistä parempaan tulokseen. 220.000 € tappion voi toimintaa tehostamalla ja hinnoittelua järkeistämällä saada hyvinkin puolitettua. Uimahallin ei tarvitse tuottaa tällaisia tappioita. Jos liike-elämästä haen taustatukea > sieltä mistä tulos on otettavissa niin se pitää ottaa > vahvuuksiin keskittymällä saadaa parempia tuloksia kuin heikkouksia viilaamalla. Eli lyhyesti. Kaupunki ei ole yritys, mutta sen pitäisi siitä huolimatta pyrkiä joka vuosi kohtuulliseen ylijäämään.
Sieltä mistä on kohtuudella otettavissa pitää ottaa, koska on paljon asioita joista on saatavissa vain kuluja.
Jos voin nyt käydä kahden lapseni kanssa uimassa kokonaishintaan 8.40 €(sentit voi olla väärin), maksaa käyntini kaupungille enemmän kuin minulle. Kyseessä on vahvasti tuettu sosiaalipalvelu. Pitäisikö uimahalli siirtää sosiaalilautakunnan alaisuuteen? Sinnehän se tavallaan kuuluisi.
Sanotaan jatkossa vaikka lapset 5 € kerta ja aikuiset 8 € kerta + pientä vyönkiristystä niin tuo 220.000 € kulu olisi kuitattu. Jos käynnit tämän johdosta vähenevät 10 %, niin vähenevät työtkin. Ei kunnallisenkaan lisäpalvelun tarvitse olla sosiaalityötä. Ja jos uusi hinnoittelu rajaa ihmisiä palvelun ulkopuolelle, niin sosiaalitoimisto voi aivan hyvin jakaa sarjalippuja sosiaalisen etuutena.
Pistäisin myös maksuttomat koulukyydit sosiaalisen harkinnan piiriin, mutta se ei taida olla ihan laillisesti toteutettavissa. Siinäkin säästäisimme äkkiä vähintään 100.000 € vuodessa.
Uimahalli ei ole meidän suurimpia ongelmiamme, mutta esimerkki siitä miten 220.000 € tappio jossain ei ole edes keskustelun arvoinen ongelma, ja 38.000 jossain muualla on kaiken loppu.
Lopuksi:Ihan yhtä kiivaasti haluan lopettaa tuet yritykselle jolla ei ole edes teoriassa mahdollista toimia kannattavasti nykyisellä toimintamallilla. Se nyt vain sattuu olemaan omistuksessamme. Mutta sitä minä en ymmärrä, että miksi se pitää ehdoin tahdoin kaataa nyt kun taloutemme on aivan veitsenterällä? Ja kun konkurssi tulisi kuntalaisille joka tapauksessa kalliimmaksi. Vaikka sinne menisi nettona 38.000 € tukea vuonna 2010 ja 2011, niin konkurssin myötä kaupungille lankeavat rahoituskulut olisivat vuodessa jo enemmän.
Puhumattakaan siitä, että miksi me aivan kriittisessä alijäämätilanteessa haluamme ehdoin tahdoin 1,25 M€ lisää alijäämää kuluvalle vuodelle? Miksi se on niin tärkeää?
- enemmän kuluja vuodessa kaupungille jos päästetään konkurssiin. MIKSI?
- 1,25 M€ alijäämää vuodelle 2010. MIKSI?
MIKSI juuri nyt?
Nina kirjoittaa:
7. toukokuuta 2010 kello 22.42
Kiitos, tiedän ihan tarkalleen, että kaupunki ei ole yritys ja siinä varmaan ihan osasyy nykyiseen tilanteeseen? Eikö olisi taloudellisesti järkevää, että edes niissä vapaaehtoisissa palveluissa tehtäisiin kunnon tulosta, kun vastaavasti on niitä pakollisia palveluita, joiden budjetit eivät pidä ja se on kait fakta, mille ei voida mitään? Jos mikään ei saa tuottaa mitään, mutta vastaavasti sallitaan budjetin ylitykset niin sehän on just nykyinen yhtälö: Rahat pahasti miinuksella.
Jokaisella meistä on omat ajatuksensa, mikä on oikein, mikä väärin ja miten asiat tulisi hoitaa. Itse en ymmärrä, miksi pitää vastustaa ajatusmallia, että kaupunki toimisi edes osittain firmamaisesti? Eikö nyt ole jo tullut selväksi, että päinvastainen ajattelumalli ei ole tuottanut tulosta?
Saska kirjoittaa:
8. toukokuuta 2010 kello 10.12
Lyhyt kommentti, Jarkko: kun näköjään Paippia nyt puolustetaan uimahallin kustannuksilla, niin on pakko aina vain todeta, että uimahallin kustannus käyttäjää kohden on ehkä viidennes Paippiin verrattuna. Se kertoo nimenomaan tärkeysjärjestyksestä. Jos katsot vain euroja (Paippi “vain” 38 000), menete harhaan, koska et huomioi sitä, että Paippi on harvojen hupia. Ja lisäksi Paipin tuki on lippujen ostositoumuksen kautta ilmeisesti siellä yli 100 000 euron luokassa.
Ja toinen lyhyt: miksi me ehdoin tahdoin haluamme kerätä Paipista useiden miljoonien tappiot, kun voisime selvitä miljoonalla? Jos ensimmäisen konkurssin uhatessa olisi otettu järki käteen, olisi päästy alle puolen miljoonan tappioilla. Nyt on odottamassa miljoona, ja kun tätä rataa jatketaan, ollaan jo muutaman vuoden päästä kahdessa. Jarkko, et pysty ajamaan säästöjä kaupungin talouteen muualla jos et tunnusta Paipin järjettömyyttä.
Ja Nina, kärjistin, mutta kun ajatuksesi on siinä mielessä hassu, että et arvota palveluita niiden tarpeellisuuden mukaan. Liikuntapalveluina Paippi ja uimahalli ovat periaatteessa samanarvoisia, mutta kun katsotaan suoritekustannusta, Paipin hinta on viisinkertainen. Siksi Paipista pitää olla enemmän huolissaan.
Kustannustietoisuus on ollut hukassa. Siihen tarvitaan korjausta. Siitä olemme yhtä mieltä.
Nina kirjoittaa:
9. toukokuuta 2010 kello 10.18
Tapani on mennä asioissa eteenpäin, kun faktat on selvät. Ts uimahallin käyttöaste on hyvä, arvotus tehty
ja nyt vaan tulos myös kuntoon.
Paippi katsottava lukuina eli 38000€ vs 1,25 M€ ja tehtävä päätös.
tauno lehtonen kirjoittaa:
9. toukokuuta 2010 kello 13.23
38000€ vs 1250000€ siinäkö kaikki? Olisikohan kenelläkään tarmokkuutta kaivaa esiin se todellinen rahamäärä joka on kaupungin toimesta putkeen laitettu. Veikkaanpa, että lisälaskut on jo ylittänyt alkuperäisen sijoituksen. Kun mitään selvitystä ei taaskaan ole siitä miten putki alkaisi tuottamaan edes käyttökulujaan (investoinneista puhumattakaan) niin loputon suo tämä on.
Muuten, joka kerta kun Paimio on sijoittanut lisärahaa Paippiin, on sanottu, että muutkin laittavat. Jarkon kirjoituksesta sain käsityksen, että näin ei juurikaan ole tapahtunut.
P.S. Miltähän budjetin momentilta nämä nyt tarvittavat rahat kaivetaan.
P.S.s Muistettaneen laittaa paippi ensivuoden talousarvioon ja siitä eteenpäin, niin ei tarvitse sitten myöhemmin vaivata valtuustoa.
jarkko kirjoittaa:
9. toukokuuta 2010 kello 20.40
Kyllä siinä viime vuonna kävi niin että muut pääosakkaat eivät putkeen suoranaista rahaa sijoittaneet. Siksi tämä sopimus nyt pyritään tekemään että myös Turku, Osuuspankki ja TS saadaan mukaan jakamaan tuskaa.
Saska kirjoittaa:
9. toukokuuta 2010 kello 20.55
Valtuusto oli viime vuonna täysin tietoinen siitä, että muut eivät ole tulossa mukaan. Kysyin valtuustossa kunnanjohtajalta onko sopimusta muiden kanssa tehty, ja kj ilmoitti, että ei, vain keskusteluita. Jos joku tuolloin tosissaan uskoi, että muut tulevat mukaan, niin se oli melkoista sinisilmäisyyttä. Samanlaista hyväuskoisuutta on ilmassa nyt, kun ollaan valmiit antamaan kaksinkertainen tuki vaikkei perusteita vieläkään ole. Taitaa se talouden tervehdyttäminen olla Paimion kaupunginhallituksen sokea piste - ei osata vaatia itseltä eikä muilta.
jarkko kirjoittaa:
9. toukokuuta 2010 kello 23.10
“Valtuusto oli viime vuonna täysin tietoinen siitä, että muut eivät ole tulossa mukaan”.
Tämä ei pidä paikkaansa. Kyllä se oli ihan Paimion omaa kättelyä ettei muilta osakkailta kerätty rahaa loppuvuodesta 2009. Tämän tiedän varmuudella.
Nyt pitää muistaa, että nyt laadittu sopimus astuu voimaan vain jos kaikki pääosakkaat sen allekirjoittavat. Ja edelleen, ettei totuus hämärtyisi, Paipin päästäminen konkurssiin tuo edelleen sen 1,25 M€ lisää alijäämää vuoden 2010 tulokseen. Ja kun PAKK:in helvetti ei ole vielä konkretisoitunut, niin yhtään ylimääräistä miljoonaa en tulokseemme nyt halua.
Tietysti jos tavoitteena on saada selvitysmiehet paikalle ja kuntaliitos vireille niin sitten se on ok.
Oma henkilökohtainen (lyhyt) Paippihistoriani:
- Kun tulin mukaan politiikkaan (vuoden 2005 vaaleihin) rakentaminen oli jo aloitettu.
- Vastuun muille ujuttanut sijoittajataho + joukkonsa hädän hetkellä jättänyt kaupunginjohtaja hankkeen vetureina.
- Kun neropatit tiesivät rahoituksen liian tiukaksi > kokonaisurakka pilkottu tarkoituksella pieniin osaurakoihin > tiesivät että raha ei riitä > saivat kuitenkin rakentamisen käyntiin. > uusi valtuusto vuonna 2005 sai käsiinsä melkein valmiin, mutta täysin rahattoman hiihtoputken. Piti ensi töiksi päättää tehdäänkö loppuun, vai kaadetaanko rakentajien niskaan. Aika harva oli valmis jättämään melkein valmiin töttörön keskeneräiseksi. Enkä ollut minäkään. Emme tienneet hankkeesta yhtään mitään.
- Myöhemmät alkuvaiheen toimenpiteet ovat suoraa jatkumoa tällä rakennusvaiheen vastuunpakoilulle ja suoranaiselle vedätykselle. Että uskallan käsi sydämmellä (Taukka sano kerran että porvarilla ei ole :)) sanoa, että minkäänlaista lukkarinrakkautta ei löydy. Toivoisin että pärjäisi, toivoisin että kaupunki pääsisi vastuista. Voi olla että Elviksen näkeminen elävä saattaisi olla todennäköisempää. Mutta tässä IHAN todellisessa kunnallisen konkurssin rajalla en kerta kaikkiaan näe järkeväksi ottaa tuota 1,25 M€ paukkua tämän vuoden tulokseen. Myös Aukiollessaan maksaa, mutta ei käännä taloutamme suuntaan tai toiseen.
Saska kirjoittaa:
9. toukokuuta 2010 kello 23.20
Olen eri mieltä, Jarkko. Kunta, joka lomauttaa henkilöstönsä ja leikkaa menojaan n. 2 miljoonalla vuositasolla ei voi perustella valtiolle eikä asukkailleen tällaisen luksuksen tukea. Lisäksi kyse ei ole pikkurahoista. Viime vuonna 60 000, tänä vuonna 100 000. Kun tilinpäätös ei kaikilta osin anna oikeaa kuvaa yhtiön talouden tilanteesta, tulee jokaisesta tulevasta vuodesta aiempaa pelottavampi.
Pahoin pelkään, että tästä 1,25 miljoonan pelosta tulee nyt samanlainen keppihevonen kuin siitä vuoden 2006 konkurssista, jota ei pidetty oikeana kaataa velkojien niskaan.
Kunta on tällaisessa pytingissä ikuinen lypsylehmä. Aina joku kärsii. Minä en voi ymmärtää sitä, että se on mieluummin kuntalainen kuin yksityiset osakkeenomistajat tai yritykset.
Olen myös täysin eri mieltä tuon 1,25 miljoonan vaarallisuudesta. Uskooko joku tosissaan, että Paimio selviytyy ilman kriisikunnan statusta nimenomaan sillä, että Paippia pidetään pystyssä? Onhan se mahdollista, mutta epätodennäköistä. Tarkoittaisi käytännössä, että vajeemme nousisi sinne 9 miljoonan tietämiin, mutta ei yli 10 miljoonan. Tarkkaan olette pojat ja tytöt siellä hallituksessa tulevan selviytymistiemme laskeneet…
Viimeinen oli vitsi, sillä valitettavasti Paimiolla ei ole talouden vakauttamissuunnitelmaa. Sellaista ei myöskään saada aikaiseksi ennen kuin KAIKKI tahot ovat valmiita siihen osallistumaan. Paipin on oltava osa vakautuspakettia.
Saska kirjoittaa:
9. toukokuuta 2010 kello 23.31
Mietitäänpä vielä tuota vuotta 2006. Rahaa oli mennyt 400 000 euroa, ilman mittavaa lisärahoitusta konkurssi, josta ilmeisesti satojen tuhansien saatavat osin myös paimiolaisille urakoitsijoille. Jarkon mukaan uusi valtuusto (ja tarkoititko myös uutta kunnanjohtajaa?) ei tiennyt hankkeesta yhtään mitään.
Jälkiviisaana on helppo todeta, että olisimme 800 000 euroa rikkaampia, jos tukea ei olisi myönnetty. Lisäksi vuosibudjettimme olisi sanotaan nyt 100 000 euroa keveämpi kulupuolella. Vuoden 2010 lopputilanteeseen verrattuna konkurssi olisi säästänyt meidän rahojamme jo noin 1 000 000 euroa. Siis kunnan ja kuntalaisten rahoja. Ja sillä oletuksella, että lähes valmiilla putkella ei olisi ollut mitään arvoa. Toki sillä on, joten säästö olisi ollut varmasti parisataa tonnia suurempikin.
Jälkiviisaus on turhaa, mutta ei kai me nyt tätä samaa virhettä toisteta vuosi vuoden jälkeen?
tauno lehtonen kirjoittaa:
10. toukokuuta 2010 kello 12.15
Jarkko. Enkä sano.
Kyllä porvarilla sydän on, se vaan ottaa verensä proletaarin selkänahasta.
No löytyihän sieltä taas(kin) Saskan laskelmina ne rahat joita putkeen on pantu. Sitten on tietysti vielä se “pikkuraha” 20000€ jolla kaupunki, omistajana, velvoitti Yrityskehitys Oy.n ostamaan osakkeita.
P.S. Jos haluat luetun, seuratun ja kommentoidun blogin, niin kirjoita Paipista.