Arvotonta päätöksentekoa
blogi – 10. maaliskuuta 2010 klo 23.19
Tämä menee yli ymmärrykseni:
Mies vailla sosiaalista omaatuntoa, matkalla kohti arvotonta päätöksentekoa
Jarkko esittää, että meidän tulee hakea vain halvinta ratkaisua. Ensin pistetään laidan yli pakolaiset, mutta kun arvoista on kerran luovuttu, niin kukahan on listalla seuraavaksi?
Tämän joten kuten ymmärrän:
Mutta ratkaistaanko tällä Tarjan reseptillä kaupungin talousongelmia? Ei todellakaan.
Kun nämä kaksi puheenvuoroa tulevat keskustan ja kokoomuksen valtuustoryhmien puheenjohtajilta, alan olla aika epätoivoinen. Paimon taloudellinen ahdinko on luotu 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana Keskustan ja Kokoomuksen johdolla. Menneitä en halua tonkia, mutta en myöskään luota kovin paljon siihen, että juuri näiltä kahdelta puolueelta löytyisi nyt sen parempaa osaamista talouden korjaamiseen.
Ensin etnistä ja sitten sosiaalista valikointia. Jos tätä kaupunkia oikeasti viedään tähän suuntaan, minä vaihdan kuntaa.
- - - - - - - -
Jälkihuomautus: Se, että Vantaa on päättänyt olla ottamatta kiintiöpakolaisia herättää varmasti riemua kaikissa pienemmissä kunnissa. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että nämä isot kaupungit ovat tähän asti kantaneet vastuun lähes yksin. Paimio ei tähän mennessä ole ottanut vastaan ainuttakaan pakolaista.
Looginen seuraus tästä vastuun pakoilusta on se, että Suomeen ei oteta lainkaan kiintiöpakolaisia.
Katainen sanoi eilen tai tänään jotain sellaista, että on “kuunneltava” niitä, jotka tuntevat oikeutettua närkästystä turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöksistä. On ihan eri juttu todeta, että turvapaikkaturismin mahdollistavat porsaanreiät on tukittava kuin ryhtyä flirttailemaan rasismin kanssa, J.
jarkko kirjoittaa:
11. maaliskuuta 2010 kello 0.27
Ja minä pistän muuttoauton .
Minä tiesin tuon artikkelin kirjoittaessani että se ärsyttää.
Myönnä pois, omassa arvomaailmassasi tällainen asia ei saa missään määrin olla rahakysymys? Hintalapulla ei ole väliä, kunhan kannamme vastuumme ihmisinä, ja osallistumme hädänalaisten sijoittamisiin? Rahasta puhuminenkin hädänalaisten auttamisen kohdalla saa aikaan kylmiä väreitä?
Tämä lauseesi: “Ensin etnistä ja sitten sosiaalista valikointia” ei oikein avaudu minulle? Aika pitkälle vietyä päättelyä ja omia johtopäätöksiä, ilman että kummastakaan asiasta löytyisi riviäkään päätelmien tueksi. Se, että suurimpien puolueiden ryhmänjohtajat uskaltavat omissa nimissään käydä tällaista keskustelua on mielestäni hyvä merkki. Kannattaa muistaa, että kumpikaan artilleli ei ole ryhmäpuheenvuoro.
Ikävä kyllä kannanotot on niin helppo tulkita mustavalkoisesti rasismiksi. Sama se on monessa muussakin asiassa. Pahimpia toisten tuomitsijoita ovat usein juuri avarakatseiset kaiken muun paitsi valtaväestön yleisimmän kannan hyväksyjät. Eli suvaitsemattomuus on käänteinen ominaisuus, joka elää vahvasti itseään suvaitsevaisina pitävien keskuudessa.
Artikkelini ydin oli, että sijoitussopimusta ei pidä pelkästään yhteisen hyvän ja paremman omantunnon nimissä lähteä tekemään. Sopimuksen kustannusvaikutuksista sosiaali- että koulupuolen kustannuksiin ei ole edes suuntaa antavaa tietoa. Valtio ei ole enää vuosiin maksanut kokonaiskustannuksia edes ensimmäisten kolmen vuoden osalta. Miksi meidän pitäisi hankkia vapaaehtoisesti lisää kuluja? Toisaalla pitäisi toimia yhteisen hyvän nimissä hintalappua katsomatta, toisaalta pitäisi viedä tuhkatkin pesästä.
Meiltä puuttuu sijoittamisen kokemus, meillä ei ole minkäänlaista suunnitelmaa, eikä meillä ole näihin ongelmiin perehtynyttä henkilökuntaa. Miksi emme valmistautuisi kunnolla? Mikä kiire meillä on? Kuten totesin, nyt ei ole arvojen aika. Nyt on matokuurin aika.
Korostan vielä sitä, että rasistia et minusta saa vaikka kuinka vääntäisit. Voisit sen yrittämisen sijaan kirjoittaa perustelut sille, miksi meidän tulisi aloittaa vastaanottotoiminta nopealla aikataululla? Mikä kiire?
paimiolaisten asialla, rotuun tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. JK
Saska kirjoittaa:
11. maaliskuuta 2010 kello 1.57
Terve taas, Jarkko. Kirjoituksessasi tulee niin monta yksittäistä kysymystä, että pistän väliotsikoita.
KUINKA PALJON ON LIIKAA
En ole ollenkaan valmis sanomaan, että pakolaisista huolehtiminen saa maksaa mitä vain.
Kun lähdet(te) Tarjan kanssa siitä, että meillä ei ole varaa pakolaisiin, olisi hyvä kertoa kuinka paljon säästämme. Niin kauan kuin konkreettisen säästölukemat puuttuvat, minun on vaikea tulkita kirjoituksia(nne) muuna kuin arvojenne ilmauksena. Ensin me, sitten muut. Se on arvoilmaus, ei talouspäätös.
RASISMI
“En ole rasisti, mutta…” Tämä on häkellyttävän usein käytetty aloitus suomalaisessa keskustelussa, jossa puheen pitäjä itse pistää rasismikortin pöytään. En ole itse luonnehtinut kantaasi rasistiseksi. Pidän sitä ihmisarvoa alentavana (sekä meidän että pakolaisten).
ARVOTTOMUUS
Se, mitä en laisinkaan tajunnut kirjoituksessasi, oli tavoittelemasi arvottomuus. Ongelma on ilmeisesti siinä, että et tosiaan usko, että kaikille ihmisille tärkein asia maailmassa ei ole oman pankkitilin saldo. Lähes kaikki haluavat, että rahaa on riittävästi, mutta vain 24 % kansasta äänestää puoluetta, jonka politiikan mukaan raha omassa kukkarossa on aina parempi kuin raha yhteiseen hyvään laitettuna. Tämä nyt oli raaka kärjistys, mutta minun on kerta kaikkiaan vaikea joskus seurata ajatteluasi, Jarkko.
Aiempi esimerkki tästä meidän täydellisen poikkeavista maailmoista on kouluverkon supistamisen ajoilta. Taivastelit valtuustossa sitä, että eipä kyllä Kyysilän koulun lakkautus herätä Nummenpään kaltaista vastustusta. Ei tietenkään herätä, koska se ei ole kenenkään kyläkoulu. Sinä katsoit Kyysilää ja Nummenpäätä pelkkinä lukuina. Useimmille nummenpääläisille koulu oli jotain enemmän. Sama pätee pakolaisiinkin. Pystyt tyynesti esittämään, että pakolaisia ei pidä ottaa, koska he ovat kuluja tilinpidossasi.
Kunnan talouden pelastaminen ei voi pohjautua muihin kuin arvovalintoihin. Olet itse juuri nyt ehdottamassa arvovalintaa “paimiolaiset ennen pakolaisia”.
USKALTAMINEN
Maahanmuutto”kriittisten” keskustelijoiden myötä on alkanut ilmaantua yhä enemmän “rohkeita” ulostuloja, jotka siis eivät ole “kriittisiä”, mutta sisältävät samat asiat, eri perustein.
Totta kai on tärkeää, että kerrot mitä ajattelet. Vielä tärkeämpää on se, että mietit sanomasi seurauksia. Sinun kirjoituksesi jälkeen jokainen pakolainen saa taas hitusen enemmän varuillaan. Tämä on minusta erityisesti kokoomuksen valitsema populistinen linja. Lööppiin pääsee ensin “kriittinen” kokoomussutkauttelija, sitten puoluesihteeri, joka kertoo kokoomuksen virallisen kannan olevan jotain aivan muuta, mutta että yksilönvapautta kannattavana puolueena kokoomus ei halua suitsea jäsentensä suita. Tämä BOB-strategia ruokkii yleistä rasismia, vaikka yksittäiset kommentit eivät juuri koskaan ole rasistisia.
ENSIN KIELLETÄÄN PAKOLAISET, SITTEN IKÄÄNTYMINEN?
Arvottoman maailman ongelma on siinä, että jos mittatikku on raha, ei ole perusteita käyttää sitä edes kaikkiin “omiin”. Paimion palveluja joudutaan karsimaan, se on selvää. Jos arvoja ei käytetä ohjurina, pitää karsinta kohdistaa sinne, missä saadaan suurimmat säästöt pienimmästä mahdollisesta ihmisjoukosta. KUntaliiton toimitusjohtaja puhui vastikään hoitotestamentista. Luonteva arvottoman maailman ratkaisu kuntien kassakriisiin on eutanasia. Jos politiikka olisi arvotonta, olisi hullunkurista olla ottamatta esille sitä, että kaksi viimeistä elinvuotta tuottavat 80 % yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista.
Niin kauan kuin meillä on arvot, me voimme kuitenkin tehdä päätöksiä muunkin kuin rahan perusteella. Ja silti säästää sen saman summan. Toimet saattavatkohdistua isompaan joukkoon, mutta ne voivat olla siedettävämpiä. Mieluummin potkut kymmenelle kuin sähköt pois keskoskaapista. Se on arvovalinta, ei talouspäätös.
LOPUKSI
Kirjoituksesi oli valaiseva ja kuvasi hyvin kokoomuslaista ajattelutapaa (ks. BOB-strategia). En eritysemmin pitänyt siitä, että totesit kategorisesti pakolaisten kustannukset liian suuriksi näin köyhälle kunnalle, kertomatta, että kyse on 5 pakolaisesta, ja kertomatta kuinka paljon he aiheuttavat kustannuksia.
Erityisesti en pitänyt siitä, koska tällaisten kirjoitusten ja puheiden myötä ulkomaalaisten vihaaminen muuttuu sallituksi. Ja tällä en todellakaan tarkoita, että sinä olisit siihen yllyttänyt.
En myöskään käsitä lainkaan miten voit ajatella politiikan toimivan ilman arvoja.
Et ole rasisti, mutta pistät etusijalle 10 000 paimiolaista, ja niiden perään ne 5 pakolaista. Se on arvovalinta.
Minusta olisi kohtuullista, että ne 5 mahtuisivat sinne 10 000 joukkoon.
Jouni Pärssinen kirjoittaa:
11. maaliskuuta 2010 kello 11.17
Sosiaaliltk jätti pakolaisasian pöydälle kotoutusohjelman päivitystä varten, jotta joka toimialalla on sevlt suunnitelmat miten pakolaisten kanssa toimitaan ja mitä resursseja tarvitaan. Samoin kustannusten selvitys, koska valtion pitäisi ylimääräiset kulut maksaa. Joillekin pöydällepano saattoi olla ajanpeluuta, mutta ei minulle. Olen pitkälti samaa mieltä JK:lle esittämistäsi kommenteista.
Jokainen valinta on arvovalinta tiedostaen tai tiedostamatta. Taloudellisessa kriisissä toimittaessa ei vain ole aikaa “diskuteeraamiseen” vaan on tehtävä niitä valintoja = päätöksiä nopeasti ja karkeammalla sihdillä.
Saska kirjoittaa:
11. maaliskuuta 2010 kello 11.29
Jep. Jarkko on oikeassa siinä, että arvokeskusteluihin ei nyt ole syytä eikä aikaa.
Jarkko on esittänyt reseptinsä. Tilannetta selkiyttäisi, jos Kokoomus ryhtyisi sitä toteuttamaan.
Kelkkaan tarvittaisiin vain joko Keskusta tai valtuuston vasen laita. Kumpikaan tuskin innostuu koko paketista, vasemmisto ei ehkä mistään sen osasta. Siitä vaan määräennemmistöä haalimaan.
Omasta mielestäni Jarkon ehdottamia toimia tarvitaan, mutta laajuudesta ja tahdista olen eri mieltä. Taukan tavoin ajattelen, että pitää selvittää oman palvelutuotannon kustannukset, ja sinun tavoin, että on määriteltävä ydintoiminnot, jotka halutaan pitää itsellä.
Tomi kirjoittaa:
11. maaliskuuta 2010 kello 11.45
Mielenkiintoinen, tulenarka ja varmasti keskustelua herättävän aihealueen olettekin valinneet.
Varmasti Paimiolaiset pystyvät suoriutumaan tuosta viiden pakolaisen aiheuttamista kustannuksista, mutta inhimmillisestä näkökulmasta pidän heidän sijoittamistaan Paimioon haastavana (Upea termi, voi tulkita niin monella tavalla. Varmasti poliitikoiden luoma!). Toki olisi upeaa, että nämä uudet suomalaiset integroituisivat mopeasti yhteiskuntaamme, mutta tulokset eivät ole olleet aina tavoitteiden mukaisia. Esim. Tarjan mainitsemat Turkulaiset asuinalueet eivät ole profiloituneet maahanmuuttaja-alueiksi sijoituspäätösten perusteella, vaan enemmänkin siksi, että maahanmuuttajat hakeutuvat toistensa joukkoon. Näin suomalaiset elintasopakolaisetkin toimivat mm. USA:ssa, Kanadassa ja Ruotsissa. Kustannuspuolella olen Tarjan linjoilla, samalla näitä monikulttuurisia palveluita voidaan tuottaa useammallakkin kuin viidelle henkilölle. Olisiko vastaanottokeskuksesta ostettavissa moisia palveluita?
Mielenkiintoni herätti keskusteluun enemmänkin tuo arvomaailma. Raha ei mielestäni voi olla arvo, on se sitten kunnan tai kuntalaisen kukkarossa. Raha on vaihdon väline jolla haluttuja arvoja voidaan toteuttaa. Kaikki toimintamme perustuu arvoihin ja ne olemme kukin muokanneet saamistamme eväistä. Suomalainen arvomaailma perustuu kristilliseen (jopa Saskan ja Taunon) arvopohjaan, josta yhteiskuntaamme rakennetaan. Uskon, että keskustelijoiden perusarvomaailma on lähellä tosiaan. Näistä päästään rakentamaan unelmakuntaamme, joissa demokratian mukaan arvoerot tulevat äänien suhteessa esille. Vaarallisille jäille päästään, kun ruvetaan keskustelemaan arvoeroista malliin:
Paippi vs. Jakotunnit
Vastaanottokeskus vs. Työpaikat
Pakolaiset vs. Nummenpään koulu
Monitoimihallii vs. Vanhusten hoito
Esimerkeistä saisi vieläkin raflaavampia. Sanomana on kuitenkin se, että raha ja varsinkin sen puute ohjaa keskusteluun arvomaailmojemme toteuttamisesta.
Saska kirjoittaa:
11. maaliskuuta 2010 kello 12.00
Hyvin kirjoitettu, Tomi.
Kuitenkin: tarkoitatko, että Paippia ja jakotunteja ei saa laittaa toistensa vaihtoehdoiksi? Tietenkään ne eivät sitä välttämättä ole; voihan Paipin rahoilla maksaa yhtä hyvin yhden työntekijän palkan vanhainkodissa tai tilata konsulttiselvityksen palvelurakenteen uudistamisvaihtoehdoista.
Vaihtoehtojen sijaan on parempi puhua järjestyksestä. Mitkä asiat tehdään joka tapauksessa, ja mikä on vähemmän välttämättömien tärkeysjärjestys. Nämä listat ja luettelot syntyvät arvojen pohjalta.
Vaikka kristillinen arvopohja on lähes kaikilla (minä mukaan lukien) hyvin vankka, on noiden listojen sisältö ja järjestys hyvin erilainen.
Hyvä puoli rahapulassa on se, että ihmiset joutuvat miettimään arvojaan. Jarkkokin
Anna-Liisa kirjoittaa:
11. maaliskuuta 2010 kello 12.51
Saska, minkä takia ihminen on nimenomaan rasisti, jos hän ei helly vähäosaisille? Voihan olla kovasydäminen tasapuolisesti kaikille, vähäosaisen etnisestä taustasta riippumatta.
YLEn uutispätkästä saa sen kuvan, että nimenomaan Paimioon tulevilla ei ole käsitystä siitä, mihin he tulevat. Vaikuttaa siltä, että he luulevat suomalaisen vastaanottokeskuksen olevan jonkinlainen siirtolaisvirasto muinaisen Ellis Islandin tapaan.
En väitä että tulokkailla on erityistä huijaustarkoitusta; pidän todennäköisempänä sitä että he kuvittelevat löytävänsä täältä ensin hanttihommia ja siitä sitten rakentavansa elämäänsä eteenpäin.
Vastaanottokeskukset eivät kuitenkaan ole Ellis Islandeja eikä Suomi oikein pysty vastaamaan siirtolaisten odotuksiin.
Ei sillä että Paimion asiat millään tavalla minulle kuuluisivat. On tullut tavaksi seurata kivasti kirjoitettua blogiasi kun sen löysin ravitsemusasioiden tiimoilta.
Saska kirjoittaa:
11. maaliskuuta 2010 kello 12.55
Ihmisille voi kehittyä kummallisia harrastuksia, kuten Paimion seuraaminen. Sehän voisi olla seuraava valttimme. Tunnetko muuten nykyisen sloganimme? “Paimio, vireä sinkku, tositarkoituksella“.
Tämä keskustelu koskee kiintiöpakolaisia. Varsinais-Suomen alueella pyritään nyt jakamaan turvapaikan saaneiden pakolaisten sijoituspaikkoja hieman aiempaa tasaisemmin, jotta gettoutuminen vältettäisiin. Paimioon on ehdotettu viittä (5!) pakolaista. Tähän ei kaikkien mielestä ole varaa, koska Paimio on ihan PA. Jälkimmäinen on fakta, edellinen on arvopäätös.
Paimiolaiset kirjoittajat/keskustelijat ovat itse kirjoittaneet sitä mantraa “en ole rasisti, mutta…”. Itse en pidä näitä arvostettuja poliitikkoja rasisteina. En vain jaa heidän arvomaailmaansa.
Janne Suominen kirjoittaa:
11. maaliskuuta 2010 kello 16.10
Ryhmämme seisonee pakolaisten sijoittamisen takana. Silti uskallan heittää ilmaan näkökannan jota ei tässä ole esitetty.
Syyllistymmekö itseasiassa rasismin “kasvattamiseen” ottamalla kuntaamme “kiintiöpakolaisia”? On selvää että kunnassa, jossa kuntalaisten palveluita ajetaan alas, pakolaisiin laitettavat €urot herättävät katkeruutta ihmisissä jotka ovat joutuneet säästöistä kärsimään. Kuluista ei kukaan kai tarkalleen tiedä, mutta omasta kokemuksesta tiedän että oli vaikeaa järjestää YHDELLE ruotsin kieliselle lapselle päivähoitoa. Viisi tulokasta vuodessa tekee viidessä vuodessa 25. Toivottavasti he eivät joudu kärsimään tekemistämme päätöksistä!
Voisi olla perustellun järkevää myös olla ottamatta nyt ja ottaa vaikka 10 per vuosi, kun (jos) lihavemmat ajat koittavat.
-janne suominen-
Nina kirjoittaa:
11. maaliskuuta 2010 kello 16.30
Jo pelkästään kotoutettavien kannalta tämä asia on syytä tehdä mahdollisimman hyvin. Itse työskentelen globaalissa yhtiössä ja minulla on kollegoita kymmenissä eri maissa. Näihin ystäviin mahtuu eri uskontoja, aatteita, mielipiteitä ja kaikkien kanssa yhteistyö toimii valtavan hyvin. Olen myös keskustellut monien kanssa, jotka ovat asuneet vuosia tai lyhyempiä aikoja eri maissa ja kellekään sopeutuminen ei ole ollut täysin kivutonta. Vaikka siis päivät kuluisivatkin tutun työn merkeissä niin silti on totaalinen muutos muuttaa eri ympäristöön kuin mistä on kotoisin. Päivät kuluvat töissä, mutta iltaisin ei olekaan sitä tuttua tukiverkkoa; ystäviä, sukulaisia, lähiperhettä. On vain tervehtiviä naapureita, ehkä kaupan kassoja jne… Integroituminen vaatii itseltä paljon energiaa ja jatkuvaa eri ihmisten kanssa tekemisissä olemista ja ehkä näistä kontakteista sitten löytyisi niitä todellisia ystäviä, joiden avulla sopeutumien itse kulttuuriin tapahtuisi.
Entä sitten pakolaiset, joiden kokemuksia me emme edes pysty kuvittelemaan? Pelkästään heidän edun vuoksi meidän pitää osata hoitaa kotouttaminen oikein. Meillä tulee olla kaiken kattava valmius hoitaa heidän asioitaan (nyt jo saamme lukea, mitä pelkästään tulkkien puuttuminen aiheuttaa), ja edesauttaa sopeutumista Suomalaiseen yhteiskuntaan ja Paimiolaiseen mentaliteettiin. Ei riitä, että on asunto valmiina ja kartta, missä näkyy TK ja koulut. Lähtisittekö itse yksinänne eri ilmastoon, kulttuuriin, ilman tietoa tulevasta, ilman mitään tietoa maasta mihin menette, miten tulla ymmärretyksi jne? Kuullostaa vähintäänkin pelottavalta ja sitten, jos vastassa on vielä yhteiskunta, joka ei osaa eikä pysty auttamaan arkeen totuttelussa niin jos ei nyt ”ojasta allikkoon” niin uuteen ahdistavaan tilanteeseen.
Minusta kuulostaa uskomattomalta, että tässä asiassa pitäisi toimia nopeasti. On totta, että pakolaisia tulee koko ajan Suomeen ja heillä on kiire päästä aloittamaan ns normaali elämä, mutta yhtälailla on kyseenalaista ottaa ihmisiä tänne ”tosta vaan” ja toivoa parasta – sillä tällä hetkellä meillä ei ole muutakaan. Itse pidän rikkautena mahdollisuutta tuntea eri kulttuureista tulevia ihmisiä, ja toivon, että Paimio tekee velvollisuutensa kotoutettavien kohdalla, mutta järkevästi asiaan perehtyen ja entistä sloganiaan noudattaen: Pikkasen paremmin!”
jarkko kirjoittaa:
11. maaliskuuta 2010 kello 18.59
Janne Suominen kirjoitti asiasta niin neutraalin tyhjentävästi, ettei minulle jäänyt juuri järkevää täydennettävää. Pisteet Jannelle.
Näen vastuuni/mandaattini kuntapäättäjänä rajoittuvan paimiolaisten etujen mukaiseen päätöksentekoon. Ja nyt kun päällimmäiset ongelmat ovat taloudessa, pyrin tarkastelemaan ongelmaa ensisijaisesti talouden kannalta. Jos Paimiota laajempi työsarka kiinnostaa, kannattaa etsiä ylikunnallisia järjestö-/ poliittisia tehtäviä. Synnyinkuntani riittää minulle iltapuhteeksi aivan hyvin.
Ja niin kuin Janne totesi, “Viisi tulokasta vuodessa tekee viidessä vuodessa 25. Toivottavasti he eivät joudu kärsimään tekemistämme päätöksistä!”. Miten esimerkiksi koululaitoksemme hoitaisi kymmenkunta kielitaidotonta oppilasta kolmen vuoden päästä? 20 kuuden vuoden päästä? Kun lähtötaso on 0 oppilasta. Nämä asiat pitää selvittää tarkoin, eri vaihtoehtojen kannalta jne. Kunnon selvitys, avainhenkilöiden koulutus, vaikutusten selvitys ja ajanmukaiset toimintamallit. Sitten voidaan katsoa, pitäisikö meidän allekirjoittaa sopimus vai ei.
Tällä hetkellä esimerkiksi Turku ja Salo voivat tarjota maahanmuuttajille laadukkaat ja monipuoliset palvelut sosiaali- ja koulupalvelut. Me emme tiedä tasoamme. Ei kokemuspohjaa.
– — – –
Saska kommentoi: Kyse ei ole siitä miten tarjotaan “laadukkaita” palveluita pakolaisille kustannustehokkaasti. Jos tämä otetaan lähtökohdaksi, pitää kaikki maahanmuuttajat sijoittaa yhteen paikkaan, ja mieluiten vielä eri maalaiset erilleen toisistaan. Irakilaiset Varissuolle, somalit Kontulaan jne. Se on tehokasta ja laadukasta. Mutta se ei integroi! Ja silloin päädytään ongelmiin. Juuri siksi nyt ollaan maakunnan tasolla hajasijoittamassa pakolaisia. Palveluista puhuminen menee ohi maalin. Puhutaan integroitumisesta.
– — – –
Tuota minä jaksan aina ihmetellä, että mistä tuo halu kytkeä asioita valtakunnalliseen puoluepolitiikkaan kumpuaa? Ei Kokoomuksessa ainakaan ohjata kuntapäättäjien aloitteita, asenteita tai kannanottoja mitenkään. Eikä näihin minunkaan kommentteihini yhdy välttämättä edes omasta valtuustoryhmästä monikaan. Yksittäiset yhdistykset toimivat itsenäisesti, ja yksittäiset valtuutetut ajattelevat itsenäisesti. En varmaan pystyisi edes tyhjentävästi määrittelemään Kokoomuslaista arvomaailmaa. Perhetaustanikaan ei ole Kokoomuslainen. Mutta kuitenkin ajatuksieni peilataan kumpuavan jostain Kokoomuslaisesta arvomaailmasta.
– — – –
Saska kommentoi: Ensin sanot, että ei ole yhteyttä, sitten sanot, että on. Päädyit oikeaan tulokseen. Kokoomuslainen arvomaailma on puolueohjelmassanne, ja sinä olet valinnut kokoomuksen omaa arvomaailmaasi parhaiten kuvaavaksi poliittiseksi ryhmäksi. Minä olen jo saanut moitteita siitä, että olen julkisesti eri mieltä Vihreiden linjapäätöksistä, mutta tiedän silti olevani oikeassa joukossa, koska kannatan puolueen perusteesejä (ks. alla). Sulut perässä kertovat minkä aatesuunnan kanssa Vihreät ovat eniten eri linjoilla.
- tasa-arvo (sukupuolten, sukupolvien, sosiaalisten ryhmien ja lajienkin välillä), (#! oikeisto #!)
- yksilön kunnioitus (#! vasemmisto #!)
- ekologinen kestävyys (#! oikeisto, vasemmisto #!)
– — – –
Joka ilmeisesti on kova ja itsekäs. Täytyykin muistaa illalla avata lasten huoneiden ikkunat yöksi niin oppivat kovuutta ja karskistuvat kunnon suojeluskuntahenkeen.
– — – –
Saska kommentoi: Älä ihmeessä, Jarkko! Minä tein niin pienenä! Kävin partiotakin!
– — – –
Poliittisesti ainoa tavoitteeni on tällä valtuustokaudella pelastaa kaupungin talous. Ja yli vuoden kädettömyys alkaa näkyä omankin kirjoittelun/asenteiden kärjistymisenä. Vastaan työelämässä yli kaksi kertaa Paimion budjetin kokoisesta tulosalueesta. Työntekijöitä on tällä hetkellä melkein 300. Olen tottunut siihen että päätöksentekokykyä pitää löytyä, ja reagoinnin pitää olla nopeaa. Mitä vaikeampi kysymys, sitä päättäväisemmin siihen pitää puuttua. Täydellinen saamattomuutemme hoitaa talouttamme kuntoon turhauttaa. Ja kuten olen aikaisemmin todennut, tuleva kevät on todennäköisesti kuntataloutemme käännekohta. Jos ei edes pientä käännettä parempaa ole näköpiirissä, ei se sitten omin voimin enää nousekaan.
Saska kirjoittaa:
11. maaliskuuta 2010 kello 21.00
Ninalle: Pakolaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kotoutua Suomeen. Eivät he tänne vapaaehtoisesti ole tulleet. Sijoituspaikasta Suomen sisällä voidaan keskustella. Minä uskon, että gettouttaminen Turkuun on tie, jolla päädytään Ruotsin kaltaisiin ongelmiin.
Saska kirjoittaa:
11. maaliskuuta 2010 kello 21.05
Jarkolle: Talouden kohentaminen on kaikkien tehtävä. Kuten Tomi kirjoitti, raha ei ole arvo, vaan vaihdon väline. Siksi et voi perustella säästökohteita ilman arvoja, jotka tämän pakolaiskeskustelun aikana ovat selvästi tulleet toki esille.
Yritysmaailmaan haikailu on ymmärrettävää, mutta meillä nyt sattuu olemaan tämä demokratia. Ei se minustakaan toimi nyt riittävän nopeasti.
Saska kirjoittaa:
11. maaliskuuta 2010 kello 21.07
Ja lopuksi Jannelle: ongelma on siinä, että JOS pakolainen tulee AINA vasta paimiolaisten jälkeen, ei KOSKAAN ole hyvä hetki ottaa ainuttakaan. Ja tämä marssijärjestys on nyt tehty selväksi muutamissa kommenteissa. En minä sitä tuomitse. Arvonsa kullakin.
tauno lehtonen kirjoittaa:
12. maaliskuuta 2010 kello 7.11
Kaipa tämä jo on tuuleen huutamista, mutta en malta olla laittamatta nappuloitani tähänkin keskusteluun.
Aluksi näistä turkulaisista asuma-alueista Lauste, Varissuo. Ikävää, että “kissa söi” suurimman osan Tarja Vuontelalle laittamaani tekstiä, jossa jonkun verran ko. alueita tuntien yritin hahmottaa niiden ongelmia joista puhuttiin jo ennen kuin ensimmäistäkään pakolaista oli Turkuun tullut. (ensimmäiset tulivat Chilestä 1973?) Kirjoittelin myös, miten Paimioonkin ollaan muodotamassa omia ongelma-alueita sijoittamalla ns. ongelmalliset henkilöt / perheet tietyille alueille ja tällä estetään tieten tai tietämättä eri sosiaalisten kerrostumien vuorovaikutus. Tästä Saska kirjoittikin eräässä kohdassa. Eli ei ongelmien tekemiseksi tarvita vieraita. Kyllä me teemme ne ihan itse.
Tomi kirjoitti, että suomalainen arvomaailma perustuu kristilliselle arvopuhjalle, joka kirjoitus ilmeisesti perustui täysin väärälle “arvopohjalle”. Paneutumatta asiaan sen syvemmälti, voitaneen todeta, että tämä ns. länsimainen etiikka ja arvopohja “syntyi” jo paljolti ennen kuin piskuinen kristityiksi itsensä nimennyt lahkokunta oli edes olemassa. Jos minun arvopohjani lähtisi vain raamatun teksteistä olisin kyllä pitkälti samaa mieltä kuin ne jotka sanovat, että paimiolaiset ensin muut sitten. Tälle “arvopohjalle” löytyy kyllä montakin perustetta juuri tuosta isosta kirjasta.
Se vuorisaarnan kohta jossa sanotaan, että “Mitä tahdotte muiden tekevän teille, tehkää se myös heille.” on melkoinen poikkeus ja on lausuttu jo paljon ennen kuin se kirjaan kirjoitettiin.
Jannen laskentakaavaan en oikein jaksa luottaa eli: “viisi tulokasta vuodessa tekee viidessä vuodessa kaksikymmentäviisi…” No, tämä edellyttäisi, että kaikki tulokkaat olisivat samaa sukupuolta, jolloin syntyvyydestä aiheutuva lisääntyminen olisi poissuljettu. Kauhukuvana Janne olisi tietysti voinut laskea myäs siten, että viisi tulokasta vuodessa tekee saassa vuodessa viisisataa, huomioiden tietenkin jo em. sukupuolikiintiön.
Tähän kohtaa, kuului sitten aiheeseen tai ei, haluan vielä liittää tiedon, että ensimmäisiä laskelmia kunnallisten palvelujen ulkoistamisesta on sitten tehty terveydenhuollon puolella ja noin kolmannes kuntien johtavista ylilääkäreistä sanoo, että ulkoistaminen on tuonut kunnalle huomattavia lisäkuluja. Tämän toteaa KELAn terveysturvan tutkimuksen päällikkö Hennamari Mikkola.
Tutkimuksessa todetaan myös, että kilpailuttamisella on jopa hintoja nostava vaikutus.
Että tämmöistä sekavaa tällä kertaa
Saska kirjoittaa:
12. maaliskuuta 2010 kello 10.02
Olen itsekin kasvavan hämmennyksen vallassa lueskellut Kelan tutkimuksen tuloksia(ensimmäiset uutisoinnit asiasta oli kuukausi sitten). Ensin ajattelin, että kun on vain kysytty ylilääkärien mielipidettä, niin se ei välttämättä kuvasta todellista tilaa. Nyt uutisissa on vähän enemmän lihaa luiden päällä.
Voi hyvin olla, että perusterveydenhuolto on kunnan ydinpalvelu, joka pysyy kustannustehokkaana ja laadukkaana, kun se pidetään omissa käsissä JA organisoidaan hyvin. Eipä tuo mikään ihme olisi. Terveydenhuoltoa keskeisempää julkista palvelua on vaikea löytää.
En silti ammu tämän perusteella alas kaikkia ulkoistusajatuksia. Kunnan toiminnoissa on pienempiä palasia, ns. tukitoimintoja, joissa ulkoistaminen on selvitettävä. Selvittämiseen tarvitaan ensiksi juuri ne Taukka peräämäsi oman toiminnan kustannuslaskelmat. Paimiossa näitä taidetaan tehdä kiinteistöpalveluissa ja päivähoidossa. Pitäisi tehdä laajemminkin. Tällä kertaa on kai ollut niin, että luottamusjohto on sanonut, että nämä tehdään. Parempi olisi, jos sekä virkamiehet että luottamushenkilöt olisivat yhdessä rintamassa päättäväisesti selvittämässä asiaa.
Ville Valkonen kirjoittaa:
18. maaliskuuta 2010 kello 10.16
Härskiä yleistystä Saska! Jarkon mielipiteet eivät ole Paimion Kokoomuksen saatikka Kokoomuspuolueen kantoja sen enempää kuin esimerkiksi Draken mielipiteet Vihreiden.
Esimerkiksi oma kantani on vastaanottoasiassa lähes päinvastainen.
Läpinäkyvää loanheittoa, jossa käytät Jarkon YHTÄ kirjoitusta lyömäaseena (tietenkin melko harkitsematonta J.ltä antaa sellainen käyttöön).
Saska kirjoittaa:
18. maaliskuuta 2010 kello 11.00
Loanheittoa on se, etä väittää jonkun sanoneen muuta kuin on sanonutkaan. Kuten toteat, Jarkko “harkitsemattomasti” on kertonut kantansa. Jarkko on avoin, ja se on hyvä. En minä sitä paheksu.
Paheksun kokoomuslaista hurskastelua ja linjattomuutta, joka lähentelee populismia. Talouden, isänmaallisuuden, työllisyyden yms. “hyvän” asian perusteella on AINA sallittua tehdä pakolaisten vastaanottoa tai sijoittamista “järkevästi” epäileviä kannanottoja, ilman että Kokoomuksen SISÄLTÄ tulee yhtään sapiskaa.
Viimeksi puoluejohtajanne sanoi, että on “kunnioitettava” tällaisia mielialoja.
Ville, oikeasti: jos Kokoomus ei itse lähde vetämään linjaansa johdonmukaisemmaksi, niin ei pidä ihmetellä, jos kritiikkiä tulee ulkopuolelta.
Ville Valkonen kirjoittaa:
18. maaliskuuta 2010 kello 13.40
Saat ihan rauhassa vedota Paimion Kokoomuksen maahanmuuttajavastaiseen mielipiteeseen sen jälkeen, kun valtuustoryhmä on antanut ryhmäpuheenvuoron tai Paimion Kokoomuksen hallitus on tehnyt asiasta päätöksen.
Millään tavalla ei ole johdonmukaista vetää analogioita valtakunnallisten toimijoiden puheista paikallistasolle.
Ja ainakin Kokoomusnuoret ovat täysin kykeneväisiä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun. Keskustelevat keskenäänkin mamu-politiikasta (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/2/21/d43453.php ja http://tomisandstrom.blogspot.com/2010/02/kokoomusnuorissa-myos-arvostetaan.html)
Onhan Vihreissäkin eriäviä mielipiteitä hyvin merkittävistäkin asioista (itsekin kritisoit monien vihreiden puolustuspoliittisia johtopäätöksiä http://www.tuomasjukka.fi/?p=677). Asia on puolueen kanta vasta kun se lukee puolueen periaate ohjelmassa. Kokoomuksella lukee näin: “Moniarvoisuuden lähtökohta on oman arvomaailman tunteminen ja kunnioitus muiden arvoja kohtaan. Moniarvoisuus on ihmisten erilaisuuden arvostamista. Moniarvoisuus lisää luovuutta.”
Jyrki on täysin oikeassa todetessaan, että myös patakonsujen mielipiteitä täytyy kunnioittaa, aivan kuten patakonsujen tulee kunnioittaa liberaalien väestönryhmien aatteita. Patakonsuus ei ole vihanlietsontaa, se on vanhoillisten ihmisten pelkoa, ja sinällään hyvin inhimillistä.
Kokoomuksella ei puolueena ole järin suurta tekemistä sen kanssa, että jokin populistinen patakonsu puskasta sattuu olemaan Kokoomuksen jäsen (en viittaa Jarkkoon, joka on oikeasti moniarvoinen henkilö).
Nämä avauksesi saavat ainakin keskustelua aikaan, Saska, vaikka tiedänkin että sinun älykkyydelläsi varustettu ihminen ei voi tarkoittaa kaikkea mitä täällä kirjoittelee. Keskustelu sinänsä on hyvästä, mutta en ole aina varma, käydäänkö täällä aina kaikkein rakentavinta keskustelua…
Minun määritelmäni loanheitosta on hieman erilainen kuin omasi: se on sitä, että väittää jonkun tarkoittaneen jotain muuta kuin on tarkoittanutkaan (ja tekee tämän täysin tietoisena toisen oikeasta tarkoituksesta, poliittisia irtopisteitä häikäilemättömästi rypäleistä poimien). Siinäpä vasta populismia.
jarkko kirjoittaa:
18. maaliskuuta 2010 kello 23.21
Helpommallahan sitä pääsisi jos tyytyisi 95 % valtuutetuista tavoin olemaan hiljaa vaikeista (ja helpoista) asioista. Jos asioista haluaa oikeasti keskustella, niin niihin pitää ottaa kantaa terävästi. Kirjoittelussani ei ollut mitään harkitsematonta. Se oli keskustelun avaus, ja tiesin jo etukäteen ainakin Saskan asiaan tarttuvan. Vaikka aihepiiri onkin riskaabeli, pitää siitä silti uskaltaa keskustella.
Mitä linjoihin yms. tulee, niin Kokoomus lienee ainoa valtakunnallisesti merkittävä kuntapuolue, jossa ei tehdä ryhmäpäätöksiä tai painosteta tiettyihin kantoihin. Tämän yksilönvapauden korostamisen kautta on selvää, että myös eri sisältöisiä kantoja samoista asioista ilmenee enemmän kuin muilla puolueilla.
Jo tämän viestiketjun aloittaneessa tekstissäni kirjoitin, että kyseessä on henkilökohtainen mielipiteeni asiasta, ei ryhmän, ei puolueen jne. Olisin enemmän kuin järkyttynyt jos vaikkapa Ville olisi tässä asiassa samaa mieltä kanssani. Ja omaan mielipiteeseen valtuustoryhmässämme on jatkossakin kaikilla oikeus. Kaikissa asioissa.
Mitä tulee “kokoomuslaiseen hurskasteluun/linjattomuuteen”, ei se Vihreiden lempinimi eduskunnassa, eli hyvän päivän lapset, niin kovin kaukaa haettu ole Paimiossakaan. Mutta onhan siinäkin omalla tavallaan linjakkuutta: “Vaadimme muutosta, vastustamme varmuuden vuoksi vähän kaikkea” :). Tulee vähän vanha kelmi SMP mieleen, sillä erolla, että SMP ei leikkinyt politiikan ulkopuolista toimijaa.
Saska kirjoittaa:
18. maaliskuuta 2010 kello 23.34
Villelle:
Menee hiusten halkomiseksi, Ville. Kritisoi suoraan Jarkon kantaa, jos olet eri mieltä. Älä vetäydy puolueohjelman taakse. En minäkään ole Paimion Kokoomuksen linjaa moittinut - linjattomuuttanne kylläkin.
Jos et kritisoi suoraan, vaan vetäydyt oman arvomaailmasi taakse, jonka olet toki tehnyt selväksi, teet saman minkä Kokoomus tekee valtakunnan tasolla. Siis toisaalta kannustaa “kritisoimaan” maahanmuuttoa, toisaalta sanoo arvostavansa muita kulttuureja. Lopputuloksena on vaikea sanoa, että mitä Kokoomus oikein haluaa.
Syy tähän jakomieliseen käytökseen on yksinkertainen. Lähes kaikki puolueet haluavat “kuunnella” näitä kriittisiä ääniä, koska toivovat, että joku “kriittinen” äänestäisi heitäkin. Lama lietsoo ulkomaalaisvihamielisyyttä. Puolueet eivät lietso sitä, mutta pyrkivät ratsastamaan myrskyllä.
Eniten minua tässä huolestuttaa se, että “kriittisyyden” tielle lähdettyään on helppo päätyä silkkaan rasismiin, ihan huomaamattaan.
Kun minä olen puolueen kanssa eri mieltä, sanon olevani, ja kerron syyn. Kokoomuksessa taas kaikki väittävät olevansa puolueen virallisen linjan takana, mutta puheet osoittavat ihan muuta. Miksi tämä kaksinaismoralismi?
Ongelma ei toki ole yksin Kokoomuksen.
Saska kirjoittaa:
18. maaliskuuta 2010 kello 23.47
Jarkolle:
Kirjoituksesi loppuosa menee yli ymmärrykseni. Miten se liittyy Kokoomuksen maahanmuuttajapolitiikkaan tai sinun näkemykseesi pakolaisista? Toisaalta olet aiemmin kehunut Vihreiden linjaa hallituksessa. Ei kuitenkaan keskustella siitä, sillä tämä ketju on pakolaisista.
Sekä Jarkolle että Villelle tahdon korostaa, että en ole missään kohtaa ajatellut Jarkon kirjoituksen kuvastavan Paimion koko Kokoomusta. Kirjoitin olevani epätoivoinen, koska kannan on esittänyt ryhmänsä pj, joka on välttämättä merkityksellinen henkilö. Paitsi ryhmässään, myös hallituksessa.
Tuo yksilöllisyyden nostaminen korokkeelle on yhteistä Vihreille ja Kokoomukselle. Se ei kuitenkaan tarkoita oikeutta olla mitä mieltä tahansa. On muitakin perusarvoja, joihin on sitouduttava. Kokoomuksessa on selkeästi mahdollista esittää muukalaisvihamielisiä kannanottoja. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti, että puolueohjelma on niiltä osin puppua. (Muukalaisvihamielisillä tarkoitan Pöntistä ja sitä nuorta urhoanne, jonka nimen olen armeliaasti unohtanut.)
Vihreillä niitä muita arvoja ovat mm. ekologisuus ja tasa-arvo. Koska jälkimmäinen koskee kaikkia Suomessa asuvia, ei Vihreiden joukosta tulla koskaan kuulemaan Jarkon nyt esittämää näkemystä ennen kuin kuntaan ollaan pakkosijoittamassa massoittain kiintiöpakolaisia. Jos hyväksyy tällaisen Jarkon esittämän ajattelun, on hyväksyttävä se muiltakin kunnilta (ei kenelläkään nyt niin hyvin mene, ja gettouttamalla ulkomaalaiset luodaan todella kalliita ongelmia). Silloin jää käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi lopettaa kiintiöpakolaisten otto. Sitähän et Jarkko tarkoittanut, mutta luot tulevaisuutta, jossa sellaisia kuullaan enemmän ja enemmän.
Kun yksittäisiä pakolaisia tai maahanmuuttajia syrjiviä kommentteja ei ammuta alas johdon toimesta, tulee niitä lisää ja niiden linja kovenee. Jos Jyrki Katainen olisi tehnyt selväksi, että pakolaisvihamielisyydellä ei Kokoomuksessa leikitä, olisi Jarkon ollut hyvin paljon vaikeampi esittää mielipidettään, joka pohjimmiltaan kuuluu: talous voittaa ihmisoikeudet. Minä olen oikeasti huolissani siitä, että mitä teemme seuraavaksi talouden nimissä?
Olen oikeasti sitä mieltä, että ei ole kohtuutonta, että 10 000 paimiolaisen lisäksi huolehtisimme myös viidestä pakolaisesta. Ei ainakaan taloudellisesti, ei ainakaan ennen kuin taloudellinen rasitus on laskemalla erittäin merkittäväksi osoitettu.
jarkko kirjoittaa:
19. maaliskuuta 2010 kello 19.30
Syvemmälle mennään, eikä keskustelulle näy maalia. Mutta on tämä ainakin terapeuttista. Edelleen pyydän kunnon selvityksiä, analyysejä jne. Pitkän aikavälin vaikutusten arviointia. Esimerkiksi opetuksen järjestäminen asianmukaisesti (uskonto, kielet…)kolmelle hoituisi varmasti melko vähäisin lisäpanoksin. Mutta entäs esimerkiksi kymmenen vuoden päästä vaikkapa kolmellekymmenelle? Sekin varmasti hoituisi, mutta pitäähän meidän tietää mihin olemme ryhtymässä.
Jos Paimiota katsoisi ulkopuolisen silmin, voisi kuvitella, että vastaanottokeskuksen myötä paikkakunnan moraaliset velvollisuudet ovat tämän sektorin kohdalta kohtuullisessa kunnossa. Ainakin siksi aikaa, että voimme selvittää sijoitusasiat kunnolla.
Itse asiassa jo oleskeluluvan saaneiden sijoittuminen kuntiin yskii tällä hetkellä niin pahasti, että en pitäisi ihmeenä, vaikka heidän sijoittumisensa hoidettaisiin jo lähitulevaisuudessa valtiojohtoisesti. Kiintiöt kunnan koon ja sijainnin perusteella. Ja sitten ei enää kysellä kuntien mielipidettä. Eli joka tapauksessa meidän tulee selvittää resurssimme ja luoda toimintamallit tulevaisuutta varten.
Saska kirjoittaa:
20. maaliskuuta 2010 kello 21.17
Terapeuttisesta en tiedä, Jarkko, mutta hyvin valaisevaa. Kirjoitat tulevaisuudesta, jossa meillä voi olla vaikkapa 30 ulkomaalaistaustaista uussuomalaista, ja emmit sen kustannuksia.
Oleellista on, että kiintiöpakolaiset ovat ihmisiä, joilla on oikeus olla Suomessa. Ei heidän aiheuttamiinsa kustannuksiin voi mielestäni suhtautua mitenkään eri tavoin kuin minkään muunkaan erityisryhmän lisäkustannuksiin.
Ihmisiä ei voi erotella kehitysvamman, syrjäytyneisyyden, mielenterveyden tai pakolaisuuden perusteella. Jos sille tielle lähtee, ollaan pian hetteikössä, jossa kunta päättää olla myymättä tonttia ruotsinkielisille, koska niiden lapsethan on pirun kalliita koulutoimelle.
jarkko kirjoittaa:
20. maaliskuuta 2010 kello 23.35
Tuo ruotsinkieli on muuten hauska juttu. Siit voi joskus tulla äidinkieli aivan yllättäen.
Suomessa vanhemmat voivat itse määritellä lapsensa äidinkielen (toimii ainakin akselilla Suomi-Ruotsi). Jos kahden suomenkielisen vanhemman lapsi onkin vanhempien mielestä ruotsinkíelinen, on lapsella oikeus mm. ruotsinkieliseen esiopetukseen. Olen joskus päätöksenteon yhteydessä perännyt, että eikö tähän saisi edes pientä kielikoetta (vaikka 1/2 tuntia jutustelua ruotsinopettajan kanssa), mutta ei. Vanhempien ilmoitus riittää, eikä todistustaakkaa ole. PS: toivottavasti tämä teksti ei tullut kalliiksi. Jos vaikka maanantaina Paimiosta löytyy yllättäen paljon ruotsinkielisiä lapsia, jotka pitää kuljettaa esiopetukseen Kaarinaan. Jotta oppisivat edes äidinkielensä alkeet