Kiltteyden hinta
blogi – 4. maaliskuuta 2010 klo 21.25
Tänä iltana valtuusto osoitti riskinottokykynsä. Rähmällään oleva kunta ottaa 3,5 miljoonaa euroa lisää lainaa, ja hankkii omistukseensa lämpölaitoksen toisen puolikkaan Fortumilta.
3,5 miljoonaa euroa eivät mene hukkaan. Lämpölaitoksen osingoilla se saadaan maksettua 10 vuodessa. Jos osingot meinaavat ehtyä, taksoja voi nostaa. Tämän vuoksi hallituksen ehdotus oli suurimmalle osalle valtuustoa helppo hyväksyä.
Jäin silti kaipaamaan vastausta kysymykseen miksi me ostamme lämpölaitoksen kokonaan itsellemme? On hyvin tiedossa, että Fortum haluaa myydä puolikkaansa, mutta se ei vielä riitä syyksi siihen, että Paimio kaivaa kuvetta.
Kaupunginjohtajan vastaus kysymykseeni, jonka lievässä kuumetokkurassa esitin, oli looginen. Kaupunginhallitus - ja nyt siis myös oston äänestyksittä hyväksynyt valtuusto - uskoo vakaasti, että lämpölaitos saatiin halpaan hintaan. Tämä on ollut yhtiön toimivan johdon ja myös Fortumin arvio. Fortumin arviot voi tietysti jättää omaan arvoonsa, koska se on myyjän puhetta.
Jos hinta kuitenkin oli halpa, seuraa jatkokysymys: mikä arvo on halvalla saadulla lämpölaitoksella?
Vastaus on, että ei mikään, ellei sitä myydä. Monopoliyhtiön mukana menevät tietysti asiakkaat, eli kuntalaiset. Sen vuoksi Vihreät eivät tule hyväksymään yhtiön myyntiä siinäkään tilanteessa, että se olisi ainut pelastus kuntaliitokselta. Asukkaiden myyminen energiaorjiksi on liian kova hinta.
Yhtiöjärjestyksessä olevan myrkkypillerin* vuoksi on itse asiassa varsin epätodennäköistä, että Fortum olisi saanut laitosta myytyä kenellekään muulle. Tai jos olisi, niin antaa mennä! Paimion kaupungille ja kaupunkilaisille ei olisi ollut mitään merkitystä sillä, että omistaako toisen puolikkaan Fortum tai vaikkapa TurkuEnergia.
Sijoituksessa on aina riskissä. Tässä tapauksessa vaara on yllätyksissä. Paimion talous ei kestä yhtiön yllättäviä investointitarpeita tai vaikkapa kaukolämmön hinnan laskua maalämpöpumppujen aiheuttaman kilpailun kovetessa. Jos nämä tulevat vastaan, kunta joko joutuu satsaamaan lisää rahaa tai myymään laitoksen.
Normaalikunnalle lämpölaitoksen riskit kantaa hyvin, mutta taloudellisesti rähmällään olevalle Paimiolle sen olisi voinut yhtä hyvin passata.
Kiltteyden hinta on siis 3,5 miljoonaa euroa.
* myrkkypillerin resepti on tällä kertaa sellainen, että Paimiolla olisi ollut oikeus ostaa Fortumin kolmannelle osapuolelle myymät osakkeet nimelliseen pilkkahintaan. Tämän vuoksi on aika selvä, että sitä kolmatta osapuolta olisi ollut varmasti vaikea löytää.Â
Tomi kirjoittaa:
4. maaliskuuta 2010 kello 21.45
Kiinnostava tuo myrkkupilleri. Hieno palvelus 70-luvun päättäjiltä, harmi kuntalaisten kannalta, että ei moista keppiä haluttu heiluttaa. Muutama vuosi sitten olisi ollut ymmärrettävämpää kumarrella Keilaniemen suuntaan, mutta pieniä taitaa verotulot kunnalle sieltä suunnasta tänä päivänä olla.
Edullisuudesta en tiedä. Tulos verojen jälkeen vajaat 300t€ ja tase 5,9M€. Tasearvo on varmasti kohdallaan, velaton yhtiö on varmasti tehnyt maksimipoistot. Yhtiön arvoksi siis saatiin 7M€ ja tulos tuo aiemmin mainittu. Takaisinmaksuaika on hurja.
Yrityksen monopolaseman vuoksi on perusteltua, että kaupunki omistaa moisen laitoksen. Hintaa pidän silti tuottoihin nähden kovana. Näin verkoston ulkopuolella olevana maalaisena suosittelen käyttämään välittömästi monopolistisia keinoja ja nostaa kaukolämmön hintaa reilusti. Saadaan paketti maksuun.
Saska kirjoittaa:
4. maaliskuuta 2010 kello 21.50
Kuule Tomi, vilpitön pyyntö: lähde ensi vaaleihin ehdolle. Jos tämä kunta oikeasti halutaan pitää itsenäisenä, niin ne tarvis jonkun sinunlaisen sanomaan juuri nuo asiat. Moni valtuutettu allekirjoittaisi tuon mitä yllä esitit, mutta se pitää tulla oikealta suunnalta. Vihreä vikinä on lähtökohtaisesti epäilyttävää.
Tomi kirjoittaa:
4. maaliskuuta 2010 kello 22.14
Meinaatko ettei Anni myönnä mulle vihreiden jäsenkirjaa? Toki tuohon aiempaan kommenttiisi viitaten taidan olla jo kovin vanha vihreiden joukkoon. Vaikka taitaa tuo edustamasi puolue olla nykyään jo ideologialtaan keski-ikäistynyt ja toimiltaan lähentynyt kovasti valtapuolueita. Hyvä niin, on siellä valtakunnan tekijöilläkin paljon hyvää sanottavaa. Olen aina ollut jonkin sortin Ode-fani. Fiksu mies.
Saska kirjoittaa:
4. maaliskuuta 2010 kello 22.25
Vilpittömyys tarkoitti, että ihan mihin joukkoon vain.
Vanhahan minäkin olen, ja Ode-fani. Oden puoluekannasta on tosin vähän vaikea enää sanoa. Annin väristä tuskin on epäselvyyttä, varsinkin niiden verolausuntojen jälkeen.
Hei, ja 10 % Vihreistä pitää nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää hyvänä! Todennäköisesti juuri ne Vihreät, jotka armeijan on käyneet.
jarkko kirjoittaa:
4. maaliskuuta 2010 kello 23.25
Tomi on käsittääkseni maalaisliiton miehiä. Vaikka naapuristoon ovatkin uineet sekä Kokoomus että kommunistitkin
Anna-Liisa kirjoittaa:
5. maaliskuuta 2010 kello 9.50
Kiitos Saska näistä (kunta)politiikan flasheista! Eipä tämmöisiä muuten tiedä.
Seuraava ei kuulu blogimerkintösi aiheeseen lainkaan, mutta en tiedä minne muuallekaan sen postaisi. Vihreän langan foorumilla eivät vihreät vastaa mihinkään.
Nääs uusi kauhu panfoobikolle: LAMPPUKAMMO! Kun kohta on pakko ruveta käyttämään tappajalamppuja, istummeko sitten kynttilän valossa? Loppuunpalaneita tappajalamppuja (niitä kutsutaan myös energiansäästölampuiksi) ei voida ruveta keräämään kauppoihin, koska rikkoutuessaan niistä haihtuu hengitysilmaan elohopeaa (HS 5.3.2010). Entäs jos tappajalamppu menee rikki kotona?
Mitä ihmettä minun pitäisi tehdä asian kanssa? Eikö tehtyä päätöstä voi millään perua, kun se on niin päivänselvästi tuhoisa päätös - se, että hehkulamppuja ei kohta enää saa myydä.
Voi vihreät mitä kaikkea saatte aikaan! Ravisuttava isku toisensa jälkeen niille, joilla ei ole paljon rahaa!
Saska kirjoittaa:
6. maaliskuuta 2010 kello 0.08
Malttia, Anna-Liisa. Mietipä nyt ensin, monestiko tuo kauhea tapahtuma sinua todennäköisesti kohtaa. Kerran pari? Tuuletat huoneen, ja sillä hyvä. Elohopea-altistusta se lisää, mutta enemmän henkiä menee, jos ilmasto muuttuu hallitsemattomasti.
Kieltäminen on kieltämättä mennyt vähän vituralleen. Palautuspisteet olisi pitänyt järjestää ensin, ja kielto sitten. Minusta on ollut absurdia, että mummoja on kehotettu viemään lamput ongelmajätteiden keräyspaikkaan - jonnekin 10 kilometrin päähän pienjäteasemalle.
Korjaaminen on yksinkertaista. Myyjät ovat velvollisia ottamaan lamput vastaan. Jos ei sisätiloihin, niin ulos vastaanottopaikka.
Anna-Liisa kirjoittaa:
6. maaliskuuta 2010 kello 6.18
Hehe, ihanko sinä tosissasi väität että myrkkylampuilla estetään ilmastonmuutos?
Saska kirjoittaa:
6. maaliskuuta 2010 kello 8.42
Pienistä puroista se syntyy. Ei ole yhtä superjippoa, jolla asia hoidetaan. Se on myös yksi niistä keinoista, joilla asia tuodaan arkeen. Toinen on vaikkapa lihansyönnin vähentäminen. Siitä se huuto nousee, kun lihan hinta nousee hiilidioksidiveron vuoksi.
Kaikissa toimissa ei välttämättä ole järkeä kaikissa maissa. Suomessa sähkösyöpöt hehkulamput lämmittivät (hiukan) myös taloja, joten kielto ei täällä vaikuta täydellä teholla. Toisaalta suora sähkölämmitys on tullut tiensä päähän, joten hehkulamppujen hukkalämpö ei olisi enää hyvä peruste kovin pitkään.
Etelä-Euroopassa taas jokainen lämpöwatti lampusta lisäsi kuumaan kesäaikaan ilmastointiin kuluvaa energiaa. Suurimmassa osassa maista kiellossa on siksi järkeä.
Ilman riittävää markkinaa ei synny kohtuuhintaisia tuotteita. Jos luotetaan vapaaehtoisuuteen säästölamppuihin siirtymisessä, säästölamppujen hinta pysyy kysynnän pienuuden vuoksi korkeana, ja käyttäjämäärä matalana. Kun tehdään niistä pakollisia, markkinat suhahtavat jättimäisiksi, ja hinnat laskevat.
kaikki ovat tyytyväisiä.
Paitsi se, jonka huoneessa lamppu pamahtaa. Sitä se kehitys teettää. Pimeässäkin on ihan hyvä istua.
Jouni Pärssinen kirjoittaa:
10. maaliskuuta 2010 kello 9.43
Moi!
Miksi te sitten olitte “kilttejä”? Onko Vihreät niin tiukasti korruptoitu konsensuksessa tekemään kaupungin edun vastaisia päätöksiä, että vaikka juuri sinun järkeilemilläsi argumnteillä kauppa olisi tullut hylätä, astuikin “kiltteys” kuvaan ja kumosi rationaalisen ajattelun?
Jussinmäki esitti KL:ssä 19.2. kaupan perusteluna, että 3,5 milj€:n laina 4%:n korolla kuoletetaan 10v:ssa osinkotuloilla, joiksi saan 200 000€ (kun tähänastinen osinko on ollut 100 000€/v). Mietippä nyt ihan ite: pelkkä lyhennys tasalyhennyksenä on 350 000€/v. Törkeää harhaanjohtamista, mutta luottamusmiehet luottaa. Kirjoitin enemmän Jarkko Kallion blogiin, käypä katsomassa.
Olen luultavasti sen “myrkkypillerin” yksi isä ja sen tarkoitus oli nimenomaan turvata kaupungin 50% ja “kauhun tapaino” sekä estää tällaiset tyhmyydet.
Have a nice day anyway!!
Saska kirjoittaa:
10. maaliskuuta 2010 kello 10.12
Noh, kun kaikkea huonoin perustettua esitettyä ei jaksa vastustaa. Keskustakokoomuksen työvoitto, sanoisin. Ehkä seuraavalla kerralla, ja toivottavasti ei niin yksin kuin yleensä.
Tärkein syy passata osto on kaupungin velka, jonka pessimisti jo ennustaisi nousevan sille tasolle, jolloin VVM:n virkamiehet mustissa laseissaan tulee koputtelemaan ja kyselemään, että kehenkäs haluatte, että teidät liitetään. Tai ehkä suorastaan kauppaavat, kuin huutolaisen muinoin, että kuka ottaa halvimmalla.
Ymmärrän hyvin, että pitkälti neuvoteltu ja jo tavallaan kättä päälekin pantu sopimus on monelle aika mahdotonta purkaa. Virhe tehtiin siinä, kun lähdettiin ylipäänsä neuvottelemaan. Kun Fortum kertoi ostoaikeistaan, niin olisi annettu rauhassa yrittää myydä. Ei tuolla myrkkypillerillä ketään ostajaa olisi löytynyt, ja nykytila - puolikas kaupungilla, puolikas Fortumilla - olisi jatkunut hamaan ikuisuuteen. Päätös neuvotella tehtiin ilmeisesti hyvin pienessä piirissä, jolla sinänsä kyllä oli täydet valtuudet se tehdä.
Tällaisessakin päätöksessä järki olisi toiminut kirkkaammin, jos kauppakumppani ei olisi entuudestaan liian tuttu.
Saska kirjoittaa:
10. maaliskuuta 2010 kello 16.13
Oikein naurattaa, kun luin uudelleen Tapion kirjoituksen kohdan “korruptoitu konsensuksessa”. Korruptiossahan saa teoistaan palkaksi jotain kivaa. Pilkkaa, haukkuja ja uhkauksia on enimmäkseen tullut. Kumma että naurattaakin.
Jouni Pärssinen kirjoittaa:
10. maaliskuuta 2010 kello 21.35
Sitähän mä juuri kyselen, että mitä kivaa Vihreät kokee saaneensa (ainakin enemmän ltk-paikkoja kuin kahdella valtuutetulla suhteelliseuuden mukaan saa), jotta pitää kiltisti olla konsensuksessa hyväksymässä kaikki mitä muut sopivat. Vai onko se vaan niin makeaa päästä “laajennettuun kokouspiiriin” osalliseksi hyväksymään pienemmän piirin päätökset.
Saska kirjoittaa:
10. maaliskuuta 2010 kello 23.13
Herran jeesus, Jouni. Luitko edellistä?
1. Paikkoja tuli tasan sen verran kuin kahdella valtuutetulla saa. 5 % valtuutetuista saa 5 % paikoista, vaikka Vasemmistoliitto painostettiinkin luopumaan teknisestä liitosta. Ääniä vaaleissa tosin tuli 8 %, mutta sehän ei niisssä neuvotteluissa mitään merkitse.
2. Voisit ehkä tehdä listan asioista, joissa Vihreät ovat olleet kiltisti hyväksymässä asioista, jotka muut sopivat. Niitäkin on, sillä eivät kaikki päätökset ole olleet tyhmiä. Mutta se päinvastainen lista, jossa olemme olleet lähes yksin:
- Paipin 60 tonnin vuotuinen tuki
- Fortumin muuttaminen lukioksi
- kyläkoulujen lakkauttaminen
- tuntikehyksen supistaminen
Noista kaksi ensimmäistä olisivat tuoneet säästöjä, ja kolmas olisi ollut kustannusneutraali. Tuntikehykseen olisimme olleet valmiit panostamaan, mutta vähemmän kuin muut olivat valmiit laittamaan Paippiin. Kyse ei siis ole edes tyypillisestä vastustetaan-kaikkea-mikä-leikkaisi-kunnan-kuluja -listasta. Sellaisen jätän mieluusti vasemmisto-oppositiolle.
Mistä tämä katkeruus, Jouni? Olet omassa ryhmässäsi ehdottanut yhtä ja toista fiksua, mutta ei mene läpi. Koet saman siellä kuin me valtuustossa.
Jouni Pärssinen kirjoittaa:
11. maaliskuuta 2010 kello 10.40
2. kohta on Ok, pitää paikkansa, anteeksi että aktiivisesti unohdin ne asiat, joissa olette olleet eri mieltä valtaenemmistön kanssa. Omassa ryhmässäni kaikki mitä ehdotan torjutaan todella suoralta kädeltä, siksi en siellä enää aktiivisti toimikaan.
1. kohdan osalta palauta mieleesiKuL:n suhteellisuussäännökset kun valtuusto valitsee ltk:ia. Se suhteellisuus ei toimi %-laskulla silloin kun kv suorittaa suhteellisen vaalin KunL:n 60§:n mukaan. Tällöin 2 valtuutetulla ei ilman vaaliliittoa saa 9 jäsenisestä ltk:sta yhtäkään paikkaa. Neuvottelutuloksessa isot puolueet olivat suosiollisia esim.vihreille ja antoivat kai paikan joka ltk:aan. Tiedän että sen vastineeksi isot puolueet odottavat myötäjuoksua. Siitä johtui tuo kommenttini
Saska kirjoittaa:
11. maaliskuuta 2010 kello 11.07
Huomenta taas, Jouni. Jostain syystä muuten sanoin sinua Tapioksi tuolla Tarjan blogissa. Osui siinä mielessä oikeaan, että sehän on kai toinen nimesi?
Asiat ovat Paimiossa henkilöitymässä pahasti. Jos ehdotus tulee väärältä henkilöltä, se ammutaan alas, joskus jopa suoranaisena kostona. Olen lähes lopettanut useiden paimiolaisten poliittisten blogien lukemisen, koska kritiikki kohdistetaan ihmisiin, ei asioihin. Tämä on kai merkki kriisistä. (Paimion talouden, ei minun)
Minusta ehdotuksesi konsultin käytöstä palvelutuotannon ratkaisuEHDOTUSTEN tekemiseen on ainut tapa päästä eteenpäin. Tällä hetkellähän me emme edes tiedä, miksi meillä kuluu rahaa enemmän kuin muilla samantyyppisillä kunnilla. Asiaa ei myöskään aktiivisesti selvitetä. Siihen ei riitä se, että hallitus vierailee Somerolla. Työtä ohjaamaan tarvitaan todellinen ulkopuolinen, eli konsultti. Samaa ideaa olen kuullut muidenkin varttuneiden kuntakonkareiden esittävän, perusteluina se, että sillä ne on monet muutkin kunnat lopulta oikaistu syöksykiidosta.
Palvelutuotannon ratkaisuja lähdetään kehittämään vasta kun ehdotus tulee keskustan tai kokoomuksen kärkinimiltä. Pitäisi siis ainoastaan keksiä, että kenelle ja miten ajatus saataisiin syötettyä. Tässä kun tätä vielä hetken vatvon, niin saatan kyllä saastuttaa idean niin, että ulkopuolisia konsultteja ei tämän valtuustokauden aikana missään nimessä hyväksytä. Suljen siis suuni.
Vielä paikkajaosta:
En tiedä miten paikat on Paimiossa aiemmin jaettu, mutta tällä kertaa käytettiin fiksua pisteytyssysteemiä, jossa valtuustopaikkojen mukaan jyvitettiin lautakuntapaikkoja. Tapa on käytössä useissa kaupungeissa, ja tasapuolisuutensa vuoksi se leviää kuin tauti.
Toki kunnallislain mukaan valtuusto voi jyrätä meillä alle nelihenkiset ryhmät, jos haluaa. Juuri tästä syystä teimme teknisen liiton Vasemmistoliiton kanssa. Yhdessä tämä 5-henkinen joukkio pystyi lähtemään neuvotteluihin tyynin mielin, sillä vähintään 1 paikka tulisi joka lautakuntaan joka tapauksessa. Tämäntyyppiset liittoumat ovat varmasti yksi syy siihen, että isommatkin puolueet ovat taipuneet pisteytysjärjestelmiin.
Se, että Vasemmistoliitto purki sopimuksen viimeisessä kokouksessa, ei enää muuttanut valmiiksi neuvoteltuja paikkajakoja, ja tämän vuoksi Vihreillä on edustus kaikissa lautakunnissa paitsi sosiaaliltk:ssa ja teknisessä. Myös Vasemmistoliitto sai pitää paikkansa hallituksessa, jota se ei yksin neuvotellessa olisi saanut. Kohtuullista olisi, että tuo paikka vaihtuisi hallituskauden puolivälissä Vihreille.
Kiitollisuudenvelkaa voin siksi kuvitella löytyvän lähinnä Vasemmistoliiton puolelta.
Myötäjuoksuun on kannustettu konsensuksen nimissä. Yhteistyö on tärkeää, mutta emme ole pitäneet velvollisuutenamme tehdä myönnytyksiä kantoihimme silloin, kun valtapuolueiden linjat ovat olleet taloudellisesti kestämättömiä tai arvoiltaan meille mahdottomia. Normaalia politiikkaa siis.
Kuten valtuustossa sanoin, se oli siinä hilkulla, ettemme tehneet Lämpöyhtiöstä vastaehdotusta. Ehkä olisi pitänyt. Toisin kuin jotkut muut valtuutetut, minä en ole oikein hyvin nukkunut tämän päätöksen kanssa.