PAKK ja johtokunnan vastuu
blogi – 26. helmikuuta 2010 klo 10.18
Raha on kivaa. Näin ajatteli PAKK:n johtokunta silloin kun sitä viimein näytti tulevan. PAKK:n pelastajaksi tullut Pekka Heinonen esitteli johtokunnalle useaan otteeseen vuonna 2008 muikean näköisiä oppisopimuskoulutuksen kassavirtoja.
Pieni moraalinen ongelma tietysti oli siinä, että PAKK oli vain bulvaani, jonka kautta valtion raha meni yksityiselle oppisopimuskoulutuksen järjestäjälle. PAKK sai rahaliikenteestä osuutensa, jota se kipeästi tarvitsi todellisen oman koulutustoiminnan tappioitten kattamiseen.
Tilanne näytti siis kivalta. Johtokuntaa ei ole kuitenkaan nimetty hyrisemään tyytyväisyydestä, vaan ohjaamaan toimintaa ja valvovaan kaupungin etuja. Kun oppisopimustoiminnan liikevaihto kolminkertaistui hetkessä lisäämättä lainkaan PAKK:n oikeaa omaa koulutustoimintaa, olisi vähintään pitänyt olla varpaillaan.
On moraalisesti arveluttavaa kerätä siivu rahavirrasta, joka ei aiheuta itselle lainkaan kustannuksia. Koska moraalisesti arveluttavaan toimintaan ei kannata lähteä ellei laillisuus ole tarkistettu, olisi johtokunnan ehdottomasti pitänyt valvoa tarkemmin alihankkijan toimintaa.
Myöhemmin kävi ilmi, että valtion rahoja käytettiinkin koulutukseen, joka olisi kuulunut yritysten itse maksettavaksi. Tämä selitti koulutuksen räjähdyksenomaisen kasvun.
Paimio on yksiselitteisesti vastuussa oman aikuiskoulutuskeskuksensa toiminnasta. Johtokunnan tehtävä on valvoa tuon vastuun kantoa.
Vihreät eivät olisi halunneet antaa PAKK:n johtokunnalle vastuuvapautta. Johtuisiko siitä, että Vihreillä ei ollut johtokunnassa edustusta, tiedä häntä. PAKK:n sotkut ja niiden jälkisiivous ovat yksi esimerkki Paimion heikosta hallintokulttuurista, joka on uhkaavan konkurssin pääsyy.
– — –