Miksi kouluverkkoselvitys pitää palauttaa valmisteluun
blogi – 2. helmikuuta 2010 klo 22.07
Otsikossa ei ole kysymysmerkkiä, koska kysymys on retorinen.
Kukaan ei kiistä, että suunnitelmassa on virhe säästyvien virkojen kohdalla. Selvityksen sivulla 17 todetaan, että ensi syksynä tarvitaan kaksi (2) ensimmäisen luokan opettajaa lisää. Todellisuudessa tarvitaan yksi (1). Kaksi tarvitaan vain, jos Nummenpää suljetaan. Tästä syystä Nummenpään sulkeminen syö itse toisen niistä viroista, jotka sieltä saadaan. Säästyy siis vain yksi.
Ei kiistä? Ei niin. Katsokaapa täältä; kysymykseeni vastatessaan koulutuslautakunnan puheenjohtaja Jarkko Kallio vetoaa toimenpiteisiin, joita ei selvityksessä ole esitetty. Koska niitä ei ole selvityksessä, ne eivät voi olla päätöksen pohjana. Vain selvitys on virkamiehen virkavastuulla tekemä arvio tilanteesta.
Jarkon puolustukseksi on todettava, että aika samanlaisen vastauksen lautakunnalle antoi myös sivistysjohtaja. Nummenpään sulkeminen säästää siis yhden viran, ja muilla toimenpiteillä voidaan virkoja säästää vielä lisää. Kivakiva, mutta pidetään asiat erillä toisistaan.
Selvitys, joka yliarvioi yhden koulun sulkemisen säästöt 40 %:lla, on tarkistettava. Ei siksi, että pitäisi pyrkiä virheettömyyteen - se on mahdotonta - vaan siksi, että tämän mittaluokan virheet pohjatiedoissa tekevät päätöksenteosta arpapelia. Ehkä tulee säästöä, ehkä ei.
Toinen syy palauttaa selvitys virkamiehen pöydälle on virkavastuu. Valtuuston on voitava luottaa lukuihin. Tämä onnistuu parhaiten silloin, kun niiden laatija on toiminut virkavastuulla, ts. on virkamies, jota sitovat lait.
Selvityksen ne kohdat, joissa kulujen arvioinnin on suorittanut luottamushenkilö, on palautettava virkamiehen pöydälle. Vain näin virkavastuu toteutuu, ja valtuusto pääsee tekemään päätöksensä puolueettoman selvityksen pohjalta.
Kolmas syy on vaihtoehtojen vähyys. Vaihtoehtoja on aina enemmän kuin ensi-istumalta ajatellaan. Vain yhtenä esimerkkinä: jos Vistan koulua ei pakata täyteen kuljetusoppilaita, voidaan kansanopiston ala- ja keskikoulu myydä. Säästöä tästä tulee vuositasolla kyläkoulun verran.
jarkko kallio kirjoittaa:
2. helmikuuta 2010 kello 22.15
Selvityksessä ei ole yhtään kohtaa, joka perustuisi luottamusmiehen toimittamaan aineistoon/arviointiin. Jos viittaat koulukyyteihin, niin ei kanna perustelu siinäkään. Arvioinnin on suorittanut liikennöitsijä. Ja mitä tulee virkavastuuseen, sen kai sentään määrittelee virkamies itse (tai hänen esimiehensä) kantaako materiaalistaan vastuun vai ei.
Sanoisin, että kaksi “höpö höpö” -perustetta lisää. Se on torstaina 26-9 tai 25-10. Ja sitten alkaa raaka työ.
Saska kirjoittaa:
2. helmikuuta 2010 kello 22.19
… kolmas tuli kommenttisi jälkeen, olit niin kärppänä paikalla.
Selvityksen on oltava virkavastuulla tehtyä työtä. Miltä sinusta tuntuisi, jos kaupunginhallitukseen rupeaisi tulemaan Paimion päivähoidon kustannuslaskennan tuloksia, joissa ratkaisevia kohtia olisi tehnyt luottamushenkilö?
Jos tieto ei ole virkamiehen virkavastuulla tekemää, sen täytyy vähintään olla muuten avointa. Voitko kertoa mikä liikennöitsijä arvion on antanut? Ei häntä tietenkään mihinkään vastuuseen voida vetää, mutta se auttaisi arvioimaan sitä, kuinka hyvin tämä kohta pitää kutinsa.
LISÄYS klo 11.25: En sanoisi, että 40 % virhe on höpöhöpö. Pikemminkin sitä samaa kuin ennenkin.
jarkko kallio kirjoittaa:
2. helmikuuta 2010 kello 23.11
Kaikki materiaali, jonka virkamies esittää (ilman eri mainintaa) on hänen virkavastuunsa alaista. Jos esimerkiksi kaupunki teettää tekniselle puolelle konsultilla vaikkapa jonkun alueen kaavan, niin ei se mitenkään poista kaavoituksesta vastaavan virkamiehen vastuuta kaavasta. Eli se, kuka tekee on saivartelua. Alkuperä ei ole merkittävä asia, vaan se, että esittääkö virkamies materiaalin nimissään vai ei. Tässä tapauksessa koko kouluverkkoselvitys on 100% sivistystoimenjohtajan selvitys. Riviäkään sellaista, mikä ei olisi sivistysjohtajan esittämää ei selvityksestä löydy.
Molemmat reitit kiersi sama liikennöitsijä, joka hoitaa tällä hetkellä Kalevan, Korvealan ja Sattelantien täysin vastaavalla konseptilla kuin Hirvonpään ja Tuuvalan lenkeillä olisi järkevintä toteuttaa.
Ja plussaetuna: kaikki halukkaat kyläläiset pääsevat samoilla autoilla keskustaan PÄIVITTÄIN. Huima parannus Paimion joukkoliikennetilanteeseen. Sitähän ei kukaan voi tietää kuka liikennöitsijä nämä reitit saisi ajettavakseen. Ainakin Grandell toimii “alueella”.
Saska kirjoittaa:
2. helmikuuta 2010 kello 23.27
Tuolla Kalevan tiellä näkyy aamusella ajelevan Vistamatkojen bussi täynnä koululaisia. Onko arvion kuljetuskustannuksista tehnyt siis liikennöitsijä, joka istuu kokoomuksen ryhmässä valtuustossa? Pahoittelen, jos sotken ihmiset.
jarkko kallio kirjoittaa:
3. helmikuuta 2010 kello 6.17
Olen pahoillani jos se mielestäsi romuttaa kymmenien vuosien kokemuksen liikennöitsijänä. Grandellin Jarkko olisi ollut Sauvon Kokoomuslaisia, joten näköalaton liikennöitsijä kai hänkin.
Kerroin kuljetusasioista kyllä jo lautakunnassa, missä itsekin olit paikalla.
Lähden nyt 2 päivän kokousturneelle “isolle kirkolle”, ja palaan vasta suoraan valtuustoon. Jään siis blogipimentoon. Mutta toivoton kaikille aktivisteille oikein terhakkaa loppukiriä.
Saska kirjoittaa:
3. helmikuuta 2010 kello 8.33
Huomenta! Empiirisen aineistomme perusteella siis liikennöitsijyys johtaa kokoomuslaisuuteen. Pitää varoittaa poikaa ja tytärtä, kun miettivät uravalintoja!
Jos muistan oikein, kokouksessa kuljetusten arvioista sanottiin, että ne on tehnyt liikennöitsijä, joka ajaa kuljetuksia muualla Paimiossa. Lautakunnasta joku kysyi, että eikö olisi tarpeen saada useampi arvio, ja joku myös ehdotti, että logistiikkatoimikunta olisi ollut oikea taho tekemään kustannusarviota. Jos olisi ollut tiedossa, että arvion on esittänyt ryhmässäsi istuva valtuutettu, olisivat nämä kannat voimistuneet.
En millään tavalla epäile Seppo Santalan kyvykkyyttä arvioida kuljetuksia. Istuessaan kanssasi samassa valtuustoryhmässä hän on ollut pahassa saumassa tekemään arviota, semminkin, kun A) Paimiossa on logistiikkatoimikunta, jonka tehtävä on selvittää kuljetusten järjestelyjä ja B) liikennöitsijöitä on alueella muitakin.
Santalan Seppo sitten varmaan jäävää itsensä valtuustossa? Vai jäävääkö? Hallituksessa ei muuten näköjään jäävännyt (http://www.paimio.fi/d5web/kokous/20101121-3.PDF). Voiko luottamushenkilö tosiaan olla itse päättämässä asiasta, jonka valmistelussa hän on yrittäjänä antanut asiantuntija-arvion?
Tilanne eroaa siitä, että luottamushenkilö olisi antanut tuon arvion virkamiehenä, sillä virkamiestä sitoo virkavastuu, yrittäjää ei.
Saska kirjoittaa:
3. helmikuuta 2010 kello 9.57
Mietin ja perun väitteeni. Seppo ei ole esteellinen päättämään selvityksestä, johon hän on asiantuntijana antanut arvioita. Suoraa etua ei ole tulossa.
Jostain syystä pitäisin parempana, että arvioita olisi esittänyt joku muu/useampi liikennöitsijä, ja sen asianmukaisuuden olisi tarkistanut logistiikkatomikunta.
Saivartelua? Vai tasapuolisuuden vaatimista? Päättäkää itse.
Satu KÃ¥rlund kirjoittaa:
3. helmikuuta 2010 kello 20.26
Ajatuksia toisesta maailmasta
Seurattuani kouluverkkouudistuksen etenemistä läheltä ja kuitenkin hieman etäämpää – olenhan vain viranhaltijana Paimiossa, en veronmaksajana – en malta olla ottamatta kantaa säästöasioihin näin kaupunginvaltuuston kokouksen kynnyksellä. Siellä ratkaistaan tärkeitä asioita niin koulujen kuin säästöjenkin kannalta. Ne valitettavasti kytkeytyvät tänä päivänä Paimiossakin yhteen. Mutta vieläkin voisi olla tarpeen miettiä erilaisia vaihtoehtoja.
Säästöthän – ja tietysti rationaalisuus - ovat kouluverkkouudistuksen tarkoituksena. Vai kuinka?
Minua – monen muun muassa – ihmetytti aika lailla suunnitelmaan ilmestynyt Vistan koulun ekaluokkien määrän äkillinen kasvaminen neljään.
Neljä luokkaa, pienet ryhmät, reilusti alle 20 oppilasta – oikein hyvä juttu, semminkin kun muihinkin kouluihin tulisi myös pieniä ekaluokkia tällä keinoin.
Kaksi ryhmää lisää = kaksi opettajaa lisää. Siis Nummenpään opettajat, saadaan luokanopetuksen viranhaltijoille työpaikat.
Neljä ekaluokkaa Vistalla tarkoittaa kuitenkin käytännössä sitä, että alaluokkia tulisi kuusi, jolloin – yllätys, yllätys – kivikouluun kaavaillut 1.-2. luokkien luokkahuoneet eivät enää riitäkään. Kaksi luokkaa siirtyy siis puukouluun. Taas on Vistan kouluyksikkö kolmessa eri rakennuksessa, erityisopetus ehkä vielä neljännessä. Puukoulun autiudessa harhailevat ne pari luokkaa.
Ja toisen luokan jälkeen ryhmät sitten joka tapauksessa hajotetaan ja muodostetaan kolme kolmatta luokkaa. (Luokan jatkaminen samassa kokoonpanossa alkuopetuksen jälkeenkin on sivumennen sanoen aika hyvä systeemi. Koulutyö jatkuu syksyllä luontevasti tutussa ryhmässä ilman isompia roolinhakuja.)
Jos todella konkreettista säästöä halutaan tulevana vuonna koulutoimessa tehdä, olisi syytä vielä pohtia seuraavanlaista ratkaisua.
Vistan kouluun tulee kolme ekaluokkaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Samoin ne lapset, joita muiden koulujen alueilta (Kriivari ja Hanhijoki) on tarkoitus kuljettaa koulukyydeillä – nekin maksavat – Vistalle, menisivät lähikouluihinsa. Tämänhetkisen tiedon mukaan ekaluokista kaikissa kouluissa tulisi siltikin selkeästi alle 25 oppilaan luokkia. Ei siis vielä ollenkaan kriittisen suuria ryhmiä.
Nummenpäästä – jos koulu lakkautetaan – vapautuvat vakinaiset viranhaltijat siirtyvät kaupungin muihin kouluihin. Toinen Vistalle, toinen Jokelaan määräaikaisen opettajan tilalle. Viranhaltijallehan täytyy kuitenkin paikka löytyä. Tulevina vuosina opettajia tullaan tarvitsemaan kyllä lisää, mutta nyt puhutaankin yhden vuoden säästöistä.
Vistan kiviseen koulutaloon muodostetaan Vistan yhtenäiskoulun alkuopetuksen yksikkö kaikkine toiminnallisine etuineen. 3.-6. luokat opiskelevat nykyisen lukion tiloissa. Selkeää, käytännöllistä, taloudellista!
Koska:
Tällä tavoin kaupunki säästäisi tulevana tiukkana vuonna yhden opettajan palkkakulut, joka on kuitenkin kymmeniätuhansia euroja. Plus todennäköisesti jonkun verran kyydityskustannuksia.
Näille rahoille on taatusti kunnan joka sektorilla tarvitsijoita. Yksi taho voisi olla suoremmat, nopeammat ja taajemmat koulukuljetukset niille, joita kunnan kaukaisimmilta perukoilta kouluun roudataan. Ei suuri lohdutus, mutta kuitenkin.
Ja Vistan pienet oppilaat saisivat majoittua saman katon alle, vain pikkuriikkisen suuremmissa kokoonpanoissa, ja jatkaisivat myös tutuissa ryhmissä koulunkäyntiään alakoulun jälkeenkin.
Saska kirjoittaa:
3. helmikuuta 2010 kello 21.25
Kiitos pohdinnasta, Satu.
Normaalitilanteessahan rehtorit päättävät keskenään koulupiirien jaoista, ja lautakunta vain siunaa sen. Samoin kunkin ikäryhmän luokkien määrät ovat (puutteellisten tietojeni ja ymmärrykseni) mukaan rehtorin päätettävissä.
Normaalitilanteessa Vistan koulu voisi siis pyrkiä hieman vähentämään ekaluokkalaisten määrää neuvottelemalla muiden koulujen kanssa koulupiireistä. Ja normaalisti koulu päättäisi itse, montako luokkaa se tekee aloittavista koululaisista. Jos koulu pitäisi parempana tehdä kolme luokkaa neljän sijaan, niin tuskin sitä kyseenalaistettaisiin.
Tänä vuonna tämä saattaa mennä toisin. Kouluverkkoselvitykseen on kirjattu, että Vistalle tulee neljä aloittavaa luokkaa. Tämä tarkoittaa, että ykkösiä ripotellaan kivi- ja puukouluun, mitä Vistan koulun henkilökunta ymmärtääkseni pitää erittäin huonona ratkaisuna. Kouluverkkoselvitys saattaa ajaa koulun oman näkemyksen yli. En ymmärrä miksi sen pitäisi. Koulun opettajat ja rehtori tuntenevat työnsä parhaiten.
Vistan koulun osalta on suunnitelmassa lyöty myös lukkoon aloittavien oppilaiden määrä, eli koulupiirijako. Lautakunnassa tätä ei käsittääkseni ole kyseenalaistettu. Isot asiat ovat jättäneet nämä pienet varjoonsa.
Nyt on aika myöhäistä ryhtyä muuttelemaan kouluverkkosuunnitelmaa. Vistan koulun vinkkelistä hyviä vaihtoehtoja on kaksi:
JOKO palautetaan suunnitelma valmisteluun, ja harkitaan uudelleen aloittavien oppilaiden sijoittelu ja luokkien määrä
TAI tehdään kouluverkosta päätökset, mutta annetaan koulujen päättää kouluunottoalueista ja luokkien määristä itse, kuten ennenkin.
Kouluverkkosuunnitelmasta Vistan koululle aiheutuvat ongelmat - joista Vistan koulun opettajakunta on ilmeisesti aika yksimielinen - puoltavat myös sitä vaihtoehtoa, että Nummenpään mahdollisen lakkautuksen jälkeen oppilaat sijoitettaisiin Jokelaan, sitten kun se olisi kaksisarjainen.
Satu KÃ¥rlund kirjoittaa:
3. helmikuuta 2010 kello 22.45
Kiitos, Jukka, vastauksesta. Niin kuin sanoit, suunnitelmaan oli kirjattu neljä alkavaa ekaluokkaa. Miksi neljä aikaisemman kolmen sijasta, on edelleen jäänyt hämäräksi. Mutta mukaillakseni sanojasi, isot (asiat) ohittavat pienet, tämän olemme kyllä oivaltaneet kouluverkkosuunnitelman etenemisen myötä.
Rehtorit voinevat sopia keskenään monenlaisista asioista, mutta tuskinpa sentään siitä, onko kaupungin kouluissa yksi opettaja enemmän vai vähemmän. Sellaiset seikat lienevät päättäjien päätettävissä. Tietysti asiantuntevien esitysten pohjalta.
Suunnitelma on kuitenkin vasta suunnitelma. Ja lautakunnat ovat käsittääkseni valtuuston alaisia elimiä. En tietenkään mitenkään kyseenalaista koulutuslautakunnan kykyä arvioida asioita. Uskon, että erilaisiin vaihtoehtoihin on perusteellisesti paneuduttu ja tarkkaan harkittu.
Pointtini pohdinnassa oli kuitenkin se, että tietyillä rationaalisilla järjestelyillä pystyttäisiin siis säästämään vuoden aikana yhden luokanopettajan palkkakustannukset. 40 000 euroa? Enemmän? Siis niiden säästöjen lisäksi, joita suunnitelman mukaan säästetään koulujen sulkemisilla ym.
Mutta jos asia on siunattu lautakunnassa, opettajien määrä sovittu ja koulujen oppilasmäärätkin jo mustaa valkoisella ja ollaan valmiit tämä em. summa laittamaan likoon, niin siihen on sitten paimiolaisten veronmaksajien varmaan tyytyminen.
Saska kirjoittaa:
3. helmikuuta 2010 kello 23.27
Ltk:n puheenjohtaja on useaan otteeseen kertonut, että suunnitelmaan ilmoitetun kahden opettajan säästön lisäksi tulee vielä kolmas. Olisiko se tässä? Mutta siinä tapauksessa suunnitelmassa on turhaan sanottu, että aloittavia luokkia tulee neljä…
Noh, todellisuudessa Nummenpään sulkeminen ja oppilaiden siirto Vistalle säästää yhden opettajan, jos aloittavia luokkia on neljä. Säästää kaksi, jos aloittavia luokkia on vain kolme.
Kun olen kuullut samanlaisia kommentteja muiltakin Vistan koulun opettajilta, tulee hieman sellainen olo, että suunnitelma ei ole riittävästi huomioinut kovan paineen alle joutuvaa uutta yhtenäiskoulua, tai ainakaan sen alakoulua. Tai sitten suunnitelma ottaa turhaan kantaa asioihin, jotka olisi parempi jättää rehtorien päätettäväksi.
Saska Tuomasjukka » Arkisto » Vaihdetaanpa puheenaihetta - miten käy Vistan koulun? kirjoittaa:
4. helmikuuta 2010 kello 11.26
[…] syksyllä aloittavat neljä ekaluokkaa joudutaan myöhemmin käytännön syistä yhdistämään kolmeksi (ks. mm. Satu KÃ¥rlundin kommentti […]