Meno oli melkoista
blogi – 28. tammikuuta 2010 klo 15.34
Paimiota odottaa vähintään 700 000 ja pahimmillaan useiden miljoonien lasku Paimion ammatillisen kurssikeskuksen koulutushuijauksesta. Salon Seudun Sanomissa haastateltu entinen PAKK:n johtaja Pekka Heinonen tiivistää aika hyvin syyt siihen, miksi näin kävi:
Kun tulin Paimioon, aikuiskoulutuskeskus oli tappiollinen. Minun tehtäväni oli katkaista tappioputki. Kannattavuutta piti parantaa, ja oppisopimustoiminta oli taloudellisesti järkevää. Omistaja eli Paiion kaupunki oli tyytyväinen, kun taloudellinen tilane koheni.
Lämmitti vähän aikaa ihan niin kuin housuihin laskeminen pakkasella.
PAKK:n kaltaiseen toimintaan lähteminen oli aikanaan varmasti tuntunut houkuttelevalta. Työvoimakoulutusta paikkakunnan firmoille, työpaikkoja opettajille, verotuloja. Kaikki nämä ovat kuitenkin kunnan ydintoimintojen ulkopuolista aluetta. Hyvältä bisnekseltä näyttävä koulutustoiminta kääntyi kuitenkin tappiolliseksi.
Tilanteen parantamiseksi palkattiin ihmeidentekijä, jonka toimintaa valvottiin vähän jos lainkaan. Huonostihan siinä lopulta kävi.
Heikon tilanteen (PAKK:n tappiollisuus) korjaaminen heikosti suunnitelluilla toimenpiteillä (koulutushuijauksella) tulee armottoman kalliiksi.
Tämä on valitettavasti Paimiossa yleinen toimintatapa. Ideoita lähdetään toteuttamaan puutteellisin suunnitelmin, ja kun huonosti käy, ei myönnetä tilannetta vaan pistetään lisää kierroksia.
Verrataanpa vaikka Paippiin. Ideasta edetään nopeasti toteutukseen ilman kunnollisia taloudellisia laskelmia. Kaupungin rahallinen satsaus nousee ja nousee, kun muilla on sentään järkeä pysyä hankkeesta kaukana. Kun tulosta ei sitten tosiaan synny pelkällä uskolla, vaan konkurssi häämöttää, pistetään tilanteen korjaamiseen vain lisää rahaa eikä juuri lainkaan harkintaa.
Käsityömuseohankkeessa käy samoin. Kaupunki myy iloiten vanhat homekiinteistöt säätiölle. En ole nähnyt minkäänlaisia taloudellisia selvityksiä säätiön kyvystä rahoittaa toimintaansa sen jälkeen, kun Halikosta Paimioon muilutettu perintö on syöty. Kun museotoiminta nyt ei koskaan mikään kultakaivos ole (kysykää vaikka Sähkömuseosta), on selvää, että säätiö on 5-7 vuoden päästä varaton. Mitäs sitten tehdään?
Kouluverkossakin voi vielä käydä samoin. Paimiossa on hirveästi koulutarkoitukseen varattuja kiinteistöjä. Niissä on karsittavaa myös Vistalla, mutta huomio on nyt kiinnittynyt lähes pelkästään kyläkoulujen lakkauttamiseen. Kansanopistolta sen talousahdingon helpottamiseksi hankitut ylä- ja alatalo olisi vielä mahdollista myydä. Vaan ei ole sen jälkeen, jos Vistan koulu paisuu yli äyräiden kuljetusoppilaiden ja väestönkasvun vuoksi.
Piikkiöt tässä vielä tehdään, jos tämä meno jatkuu.
Tomi kirjoittaa:
28. tammikuuta 2010 kello 17.45
Melkoista menoa Paimiossa. Koulutetaan, kouluselvitetään, hiihdetään ja museoidaan. Onneksi voin sanoa, että pääosin Paimiossa on tehty hyvin asioita. Jotkut harvat ratkaisut vaan ovat tulleet pirun kalliiksi.
Kiitokset puheenjohtajanne vastauksesta, Tuli oikein isolla foorumilla. Asiasta olen edelleen Annin kanssa eri mieltä. 90t€ rajasta puhuminen antaa usein kuvan, että jokainen y-tunnuksen omaava tuon rahan yrityksestään nostaa ilman veroja (26% verokannalla). Osinkojen kokonaisverokannan nosto marginaaliverokannan yläpäähän ei tunnu kovin kannustavalta. Isku osuu juuri työllistäviin yrittäjiin, joita nyt jos koska tulisi kohdella silkkihansikkain.
Kouluverkkokeskustelu ja nimenomaan Nummenpään lopettaminen ei herätä suuria tunteita sydämessäni. Sitävastoin hallintokulttuurimme saa mielenkiintoisia piirteitä Jarkon ja sinun keskusteluissa. Kysyt aivan oikein, mitä maksaa jos Nummenpää säilytetään (nyt ja tulevaisuudessa) ja mitä maksaa jos se suljetaan. Säätöiksi tai kuluiksi on turha laskea sellaisia kuluja, jotka toteutuu joka tapauksessa (Lukio, Jokela ja Vistan peruskorjaus). Allekirjoittaneen tiedot aiheesta on vähäiset, mutta toivon, että valtuutettuilla on riittävät objektiiviset tiedot päätöstä tehdessä. Kyse on tosiaan Jarkkoa myötäillen kokonaisuudesta.
Tilaa sinne Vistalle on tulossa aika lailla, kunhan Lukio valmistuu. Jokelalle on tulossa lisää tilaa muutaman luokan verran. Muistini mukaan Yhteiskoulun kiinteistössä on luokkia 12 + 2 kotitalousluokkaa. Paljonkohan laskelmien mukaan tulisi kaavoittaa, että kansalaisopiston tilat, jotka ei ole edes koulukeskuksessa, pitää ottaa käyttöön? Onko Joutsensaaren talo vielä koulukäytössä? Entä se toinen OKT, jossa MLL toimi aikaisemmin? Kyllä siellä kiinteistöpuolella on todella tekemistä.
Saska kirjoittaa:
28. tammikuuta 2010 kello 20.15
No minä soitin Annille ja sanoin että paappas tyttö vähän selitystä meille että miksi näin.
Vihreät teki syksyllä yrittäjyysohjelman. Sitä veti Vihreän puolueen kakkosmies, Kristian von Essen, itsekin yrittäjä. Kun pyysin jotain selityksentapaista meidänkin pahaiseen aviisiin Kivirannan kirjoituksen jälkeen, Kristianilta tuli melkoiset tuskastunut viesti. Eihän siinä mitään, 90 tonnin osinkotulot kuuluu saada verolle, mutta asia olisi pitänyt osata viestiä paremmin.
Laskelmien? Minkä laskelmien?
Joutsensaari jatkaa, MLL:n talo myös. Taisin kiihkoissani kirjoittaa väärin talojen nimet, 2006 Paimio hankki kait ns. alatalon ja keskitalon. Joka tapauksessa ne kaksi, joissa on nyt musiikkiopistoa.
tauno lehtonen kirjoittaa:
29. tammikuuta 2010 kello 9.27
Mikä ettei kokonaisverokannan nosto kannusta yrittäjää yrittämään enemmän säilyttääkseen tulotasonsa. Eilisen A-talk ohjelman mukaan ainakin eläkekertymien leikkaaminen yli 63 vuotiailta ja työttömyysturvan heikentäminen yli 58 vuotiailta kannustaa työnantajan mukaan kovempaan työntekoon.
Otetaan vaan sama asenne kuin entinen renkipoika:
“Isäntä pudotti palkkaa, mut mie pidensin päivää. Ka miul hää ei mahtant mittää.”
Tomi kirjoittaa:
29. tammikuuta 2010 kello 19.19
Hausla logiikka tuo Taunon esittämä kuvaus. Meillä vaan täällä pienessä suomessa on niin, että jollain ne yli 63 vuotiaiden eläkkeet tulee tulevaisuudessakin maksaa. Julkisuudessa esitetty (muidenkin kuin vihreiden suulla) yritysverouudistus voi ennemminkin pienentää kokonaisverokertymää. Se taasen tuntuu niin yli kuin alle 58 vuotiaan kukkarossa. Yrittäjien tuoma verokertymä tulee paljolti muualta kuin osinkoja verottamalla. Palkitaan työllistäviä yrittäjiä veroporkkanoilla, niin eurot riittää tulevaisuudessakin. Nykyisen muotoinen verojärjestelmä on vielä varhaisaikuisuudessa, eikä se vielä ole mielestäni tiensä päässä. Tauno ainakin muistaa aikaa, jolloin varauksilla pidettiin tulos kurissa ja tasekaupoilla tehtiin määräajoin yrityksen kassan tyhjennys. Nykyinen malli kannustaa järkevään osinkopolitiikkaan ja on rakentanut meille vahvataseisia yrityksiä. Kiitos tämän, tästäkin lamasta selvittäneen, jos ei nyt säikähdyksellä, niin ainakin pienillä mustelmilla. Toisin olisi, jos taseet olisi pumpattu tyhjiin.
tauno lehtonen kirjoittaa:
29. tammikuuta 2010 kello 19.46
Hyvä juttu Tomi, että pidit logiikkaa hauskana. Niin pdin minäkin ja siksi sen siihen panin.
Totta on, että huoltosuhde tulevaisuudessa vinoutuu, mutta korjaantuuko se nykyisellä tuloeroja kasvattavalla politiikalla on jo toinen juttu. (ja tässä ei ole kysymys vain veropolitiikasta) En myöskään jaksa uskoa siihen, että maahanmuuttajat olisivat pelastus tulevaan. Mistä niille hankit työtä jos sitä ei ole. Palveluyhteiskunta? mikäs se sitten on. Pestään toinen toistemme paitoja ja kuvitellaan, että raha kiertää kädestä käteen ja suorittaa siinä välissä jonkunlaisen neitseellisen lisääntymisen. Ei tunnu todelta.
Ai, että mitä tämä kuuluu paikallispolitiikkaa käsittelevään blogiin? Mietippä sitä.
Jos edelleenkin vain lisätään kunnille velvotteita, mutta julkista (lue valtion) rahoitusta ei niihin saada ei mitkään säästötoimet voi riittää niiden velvotteiden edes heikkoon hoitamiseen. Jostain sitä lännentuohta jota köyhät rahaksi kutsuu, on saatava. Jos jostain keksit verotuskohteen joka kaikkien mielestä on oikeudenmukainen, myös verotettavan mielestä, olet varmasti Nobel palkinnon arvoinen.
Hei. Vaikka tämä epätieteellinen talouskatsaus oli otsikoitu Tomille ja vaikka siinä yksikön toista persoonaa käytin, niin kyllä se oli yleisempään suuntaan tarkoitettu, ei siis henkilökohtainen
Tomi kirjoittaa:
31. tammikuuta 2010 kello 19.31
Logikan teki hauskaksi allekirjoittaneen rajoittnut näkökanta, että minulle ei ollut tullut mielenkään tuo yrittäjän lisätyön tekeminen ansiotason säilyttämiseksi. Taasen toisen esimerkin pidin itsestäänselvänä. Hyvä, että ajatusmaailma laajenee.
Varmasti yhteiskunnassamme on mahdollisuus lisätä toisten paitojen pesemistä ja toki siihen suuntaan on mentykin. Nykyään kun enää ei viikkosiivojan käyttö ole perisynniksi laskettava teko. Ahti Pekkalan talouspolitiikka toisaalta pitää edelleen paikkansa, jos rahaa tuhlaa enemmän kuin tienaa, niin lompakko tyhjenee. Eli Suomi tarvitsee edelleen vientituloja nyt ja tulevaisuudessa. Vientiteollisuuden menestykseen taasen tarvitsemme yrittäjiä ja heitä tulee kannustaa työllistämään. Kärsitään mieluummin pienestä kateudesta ja kannustetaan pk-yrittäjiä kehittämään yrityksiä ja ottamaan edelleen riskiä. Ilman minkäänlaista porkkanaa jää yritysten kasvu pienemmäksi, jos riskinottoa ei millään kompensoida. Yrittäjien tuottama verokertymä tulee todellakin pääosin muualta kuin yrittäjän osingoista maksamista veroista. Jos yritääjä työllistää 10 henkeä enemmän saadakseen kasaan joskus tuo 90t€ osinkoihin vaadittavan 1M€ oman pääoman, verokertymä valtiolle on ennen osingon nauttimista moninkertainen.
Mielipiden on aika lailla subjektiivinen edelleen, mutta katsotaan mitä viisaat valtion päättäjät päättävät. Taitaa käydä niin, että pääsemme empiirisesti testaamaan, kuinka verotuksen nosto kannustaa yrittäjää yrittämään enemmän. Lupaan raportoida mahdollisista tuloksista. Jos pahimmat riskit ei sitä ennen ole allekirjoittanutta siirtänyt pois testiryhmästä.
Koska kyse on tosiaan kunnallispolitiikan keskustelufoorumi, niin linkitetään se vientivetoiseen Paimiolaiseen metalliteollisuuteen, jonka kehitystä Paimion kaupunki on vahvasti ollut mukana kehittämässä. Toivotaan, että yrittäjä jaksaa yrittää enemmän tulevaisuudessakin, niin saadaan eläkkeet maksettua.
Saska kirjoittaa:
1. helmikuuta 2010 kello 11.26
Kateudella ei kissakaan elä, se on ihan totta.
Ongelma on siinä, että 90 tonnin tulo on mahdollista nostaa 25 %:n verolla, jos on yrittäjä. Vastaavalla palkansaajalla vero on lähempänä 50 %:a.
Vaikka yrittäjä työllistää ja sitä kautta tuottaa valtiolle enemmän tuloa, kuin palkansaaja, ei tilanne ole tasapuolinen. Kassaan tulevan rahan määrä ei voi koskaan olla valtion ainoa ohjenuora. Jos valtio soisi yrittäjille matalammat “veroprosentit”, niin valtiohan kehottaisi lopettamaan palkkatyön, ja ryhtymään yrittäjiksi. Tätä onkin ollutnähtävillä lääkärien kohdalla. Täysin normaalia palkkatyötä tehden tuloja nostetaan yhä enemmän verottomina osinkoina. Valtio siis antaa väärän signaalin.
Jos yrityksiä halutaan kannustaa työllistämään, porkkanat pitää suuntautua suoraan yritykselle, ei sen omistajille.
Ja siitä olen tietysti samaa mieltä, että suurinta osaa yrittäjistä tämä 90 tonnin porkkana ei koskaan houkuttele, koska firma ei kasva siihen luokkaan. Turhaanko se Anni siis tästä puhui? No jos ehdotetulla korotuksella kerättäisiin 100 miljoonaa euroa, niin ei kai se ihan mitätöntä ole?