Laskeminen on vaikeaa mutta välttämätöntä
blogi – 12. tammikuuta 2010 klo 23.34
Paimion kouluverkko pistettiin uudistusten tielle viime kesällä, kun päätettiin rakentaa uusi lukio. Vistalle luotiin kertaheitolla 200 uutta oppilaspaikkaa.
Vaikka Paimio on kasvanut viime vuodet vauhdilla, näitä paikkoja ei täytettäisi pelkällä muuttovoitolla. Vihreät vastustivat Fortum-lukiota, koska halusivat pitää pulpetit lähikouluissa (Kyysilä, Nummenpää) ja sijoittaa uuteen kouluun laitetut rahat mieluummin vanhojen ylläpitoon. Kantamme koki murskatappion. Osasyynä oli varmasti se, että kaikissa ryhmissä ei täysin uskottu päätöksen merkitsevän kuolinkelloja pienimmille kouluille.
Tehtyyn päätökseen oli tietysti sopeuduttava. Uusi tilanne vaati uutta kouluverkkoselvitystä. Odotin, että siinä käydään kiihkottomasti ja huolellisesti läpi eri vaihtoehtojen opetukselliset ja taloudelliset seuraukset.
Jo ensimmäisestä kouluverkkoselvityksen versiosta kävi ilmi, että opetuksellisia tekijöitä ei kyetä esittämään puolueettomasti. Tämän vuoksi ne oli pakko poistaa selvityksestä.Â
Tärkein syy selvityksen tekemiseen olivat kustannukset. Jos täpäkkää olisi riittänyt, ei kyläkouluja kukaan olisi raatsinut lopettaa, ei, vaikka Vistalle olisivat mahtuneetkin. Vasta kun on pakko säästää ryhdytään katsomaan, että mitäs onkaan tullut tehtyä.
Kun lähtökohtana oli siis talous ja tehokkuus, pidin itsestäänselvänä, että esittelijä tuo pöytään selvityksen, jossa verrataan nykytilannetta ja supistettua kouluverkkoa. Euro eurolta, koulu koululta.
Kohtuullisen selkeitä lukuja saatiin Kyysilästä ja Veikkarista. Nummenpään kohdalla luvut rupesivat kuitenkin elämään vanhempainyhdistyksen esittämän kritiikin jälkeen. Alunperin suurimmat oppilaskohtaiset kiinteistömenot tarkentuivat vanhempien palautteen myötä ihan kohtuullisiksi. Kuljetuskustannuksista käytiin kovaa polemiikkia, sillä suunnitelmassa todettiin ylimalkaisesti kustannusten pienenevän käymättä kuitenkaan minkäänlaisia keskusteluja liikennöitsijöiden kanssa. Lopulliseen versioon tuli teksti “eivät oleellisesti muutu”, joka perustui lautakunnan puheenjohtajan tekemään selvitykseen. (Säästöä tämäkin, Jarkko teki sen ihan ilmaiseksi.)
Henkilöstösäästöiksi esitettiin alunperin kahta opettajan virkaa. Lautakunnan toisessa kokouksessa ymmärtääkseni jo todettiin, että kohtaan kirjataan “vähintään yksi virka säästyy”. Lopulliseksi jääneessä kolmannessa versiossa oli kuitenkin edelleen väite kahdesta säästyvästä virasta.
Pidin selvänä, että lautakunta ei keskeneräistä paperia hyväksy, edes kiireen varjolla. Jouduin pettymään. Sitähän se politiikka on, mutta kun tämä ei ollut politiikkaa. Tämä oli taloutta.
Tai en minä oikeastaan pettynyt, enemmän minä järkytyin. 7 edustajaa oli valmis hyväksymään kouluverkkoselvityksen, josta puuttui lukuja tai esitetyt luvut olivat kyseenalaisia.
Nummenpään sulkeutuessa ja lapsien siirtyessä Vistan kouluun opettajia oli selvityksessä laskettu tarvittavan 14. Halusin saada selvyyden henkilöstömenoissa saataviin säästöihin. Siksi pyysin illan kokouksessa sivistysjohtaja Talkaa kertomaan opettajien määrän siinä tilanteessa, että Nummenpää jatkaisi. Sivistysjohtaja ei antanut mitään lukua, vaan totesi, että ryhmien määrää on hyvin vaikea laskea, ja että henkilöstösäästöjä syntyy hyvin monesta kohteesta. Kuitenkin selvitykseen oli pystytty laskemaan opetusryhmien määrä Nummenpään sulkeutuessa.
Minusta suoraan ja yksinkertaiseen kysymykseen olisi pitänyt saada samanlainen vastauus. Semminkin, kun se oli välttämätön kustannusten arvioimiseksi.
Esitin omat laskelmani ja pyysin korjaamaan, jos olen väärässä. Kas näin: jos Nummenpää jatkaisi, Vista selviäisi 13 opettajalla (ja Nummenpäässä olisi vielä kaksi, yhteensä 15). Jos Nummenpää sulkeutuisi, Vista tarvitsisi ne selvityksessäkin esitetyt 14 opettajaa. Säästöön jää siis yksi open virka. Tätä ei kukaan kieltänyt.
Siitä huolimatta hyväksytyssä selvityksessä väitetään säästöä tulevan 2 viran verran. Käsittämätöntä.
Jos hyvin tehty ja tasapuolinen selvitys osoittaa selkeitä kustannussäästöjän Nummenpään sulkemisesta, olisi mietittävä vielä tarkasti miten asiassa toimitaan. Jos olisimme päässeet kunnolla keskustelemaan asiasta, olisimme varmasti vakavasti harkinneet nummenpääläisten sijoittamista Jokelaan syksyllä 2011. Remontin valmistuttua siellä olisi uudet hyvät tilat. Ja sorapiha 
.
Jokelan edut
- Pienemmät luokkakoot sekä Jokelassa että Vistan koulussa.
- Koko Jokelan uusittu kiinteistö kerralla käyttöön (=tehokasta).
- Vistan koulu selviää ilman entisiä kansanopiston tiloja, jotka voidaan myydä. Vuokralainen on jo tiedossa, joten miksei ostajakin? Paimiolla ei ole varaa pitää kiinteistöjä vajaakäyttöisinä reserveinä, kuten nyt tehdään.
- Vistan koulussa paremmin tilaa Saaren nopeasti kasvavan alueen lapsille.
- Numenpään koululle, lapsille ja vanhemmille riittävästi aikaa varautua muutokseen
Kahdella sanalla sanoen: hallittu muutos. Ja kolme lisää: olisi ollut mahdollinen.
Surullista että se meni näin.
Kari Kaunismaa kirjoittaa:
14. tammikuuta 2010 kello 10.54
En kommentoi päätöstä Nummenpään osalta, koska se ei minulle kuulu. Huomautan ainoastaan, että on melkoisen arveluttavaa arvioida viranhaltijoiden paremmuutta blogissaan julkisesti, vaikka sen pyyhkisi myöhemmin pois.
Saska kirjoittaa:
14. tammikuuta 2010 kello 11.37
Hmm. Pistit Kari pahan.
Kirjoitin yöllä kokouksen jälkeen suoran siteerauksen illan kokouksesta. Ymmärsin myöhemmin, että se voidaan kokea arvosteluksi, vaikka blogini tyyli huomioiden siihen ei ole perusteita. Siksi pyyhin sen pois.
Mutta kun jäin kiinni virheestäni, niin kerron mistä oli kyse. Sivistysjohtajan vastaus kysymykseeni “Kuinka monta luokaa Vistan koulussa olisi, mikäli Nummenpää jatkaisi” oli polveileva. Vastauksessa tuotiin ilmi, että henkilöstömenot ovat Paimion pätevien rehtorien ansiosta alemmat kuin ne voisivat olla.
Sivistysjohtajan puheenvuorossa mainittiin erityisen pätevänä Jokelan koulun rehtori. Tämän vuoksi kirjoitin alkuperäisessä tekstissäni jotensakin näin: “Parempi vaihtoehto olisi sijoittaa Nummenpään lapset Jokelan kouluun (siellä kun on se Paimion pätevin rehtorikin).”
Teen kolmannen uudenvuodenlupauksen: teen vastedes selväksi jokaisessa kirjoituksessa, että kyse on joko fiktiosta, henkilökohtaisesta näkemyksestä tai siteerauksesta. Tässä tapauksessa oikea merkintä olisi ollut ***siteeraus virkamieheltä.
Kaduttaako? Hieman.
Virkamiehen puheenvuorojen on kuitenkin mielestäni kestettävä myöhempi julkinen keskustelu. Poikkeuksen tekevät tietysti alunperin luottamuksellisiksi todetut kommentit.
Kari Kaunismaa kirjoittaa:
14. tammikuuta 2010 kello 12.48
Tämä asia on nyt sovittu kahdenkeskisessä sähköpostissa. Lisään vielä vain sen, että sivistysjohtaja voi ymmärtääkseni arvioida kehittämiskeskustelussa rehtoria, mutta julkinen arviointi kahden-kolmen kuukauden tuntemuksen perusteella ei ole korrektia - edes suljetussa lautakunnan kokouksessa, koska se voi tulla blogeihin niin kuin nyt kävi. Jos rehtori arvioisi oman koulunsa opettajaa julkisesti, pääluottamusmies huomauttaisi tästä välittömästi ja veisi asian OAJ:hin.
Saska kirjoittaa:
14. tammikuuta 2010 kello 13.09
Kommentin päätyminen blogiin on täysin minun vastuullani. Harkitsevammin toimiva olisi pystynyt tämän välttämään.
Neljäs uudenvuodenlupaus: harkitsen.
tauno lehtonen kirjoittaa:
16. tammikuuta 2010 kello 5.29
Tästä varhaisesta hetkestäkö johtuu vai mistä mutta jotain meni nyt ohi, eli jäi ymmärrykseni ulkopuolelle kun luin Kaunismaan kannanoton blogikirjoitteluun, tarkoititko Kari yleisesti, että viranhaltijoita ei saisi arvostella, tai arvioida heidän päätöksiään? Vai oliko kannanottosi vain jostain yksittäisestä tapauksesta. Kyllä ainakin minusta on täysin korrektia vaikka millä foorumilla verrata onko toveri X parempi kuin kaveri Y. Tai onko ehdotus A vielä huonompi kuin ehdotus B.
Toki tiedän, että Paimiolaiseen perinteeseen kuuluu suojella “omiaan” olivatpa nämä sitten kaupunginjohtajia tai erityiskoulujen rehtoreita, mutta ei kai kotipaikkarakkauden tai imagon säilyttämiseksikään voi kaikesta vaieta. Imagoa se on huonokin imago.
Kari muistanee miten Mäntylä aikoinaan eritteli Paimion valtuustoon “ryhmän” jota nimitti koulumafiaksi. Ettei vain tuo samainen, jo vainajaksi luultu, joukkue tekisi ylösnousua.
Kari Kaunismaa kirjoittaa:
21. tammikuuta 2010 kello 12.41
Anteeksi, Taukka, myöhästynyt vastaus. Julkisen viran haltija on alati arvostelun kohteena ja niin pitääkin olla. Mielestäni on kuitenkin korrektia antaa tämä arvostelu kasvotusten (opettajalle tai rehtorille) vanhempainillan tai -vartin keskustelun aikana. Koska toimimme verorahoilla, määrärahojen täytyy olla perusteiltaan yhtäläiset riippumatta siitä, sattuuko rehtorin pärstä miellyttämään päättäjiä, vai ei. Yksityisen puolen asiakkaat äänestävät jaloillaan ja lompakoillaan, mutta julkisen ja lakisääteisen palvelun kohdalla ei voi olla näin. Olen aina kannattanut sellaista ideologiaa, joka takaa kaikille samanlaiset edellytykset opiskeluun varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen jäsenet näkivät kovasti vaivaa saadakseen lapsensa kieli- ym. erityislahjakkaiden kouluihin, jollaisia Suomessa ei ole koskaan ollut. Tämän vuoksi meidän koulutusperinteemme on paljon demokraattisempi.
Alaikäisille oppilaille täytyy kuitenkin usein kertoa, mitä he tahtovat, koska he eivät itse sitä välttämättä vielä tiedä.
Kiistän osallistuneeni kaupunginjohtajan tai kenenkään rehtorin suojeluun. Kyllä media kertoo mielellään, mitä on tapahtunut, kuten oikein onkin.
“Koulumafia” särähti korvaani 90-luvulla ja niin se tekee edelleen. Heti, kun minulle esitetään sosiaali- ja terveystoimen luvut, jotka osoittavat sen, absoluuttisesti suurimman menoluokan, säästäneen samassa suhteessa kuin koulutoimen, olen hyvin tyytyväinen. Samoin valtuusto on ollut hyvin suopea perustamaan erilaisia hallinnon päällikkövirkoja - ja nyt leikkaamaan heti ruohonjuuritason palveluista, kuten opetustunneista, kun pätäkät ovat vähissä. Mikähän mafia siinä lienee takana?
Saska kirjoittaa:
21. tammikuuta 2010 kello 12.49
Hallintomafia? Sopii hyvin koulumafian ja ympäristömafian joukkoon. Viimeinen on muuten varattu ensi kesän soutujoukkueellemme. Tuntematon “Nasevien” nimenantaja saa vitosen keksintöpalkkion, jos ilmestyy sitä pyytämään.
Paimion selvä Cosa Nostra -meininki voisi olla hyvin Paimion tulevan imagon pohja. Perheellisten suomalaisten lintukoto, jossa perheet päättävät.