Suuret keksinnöt
blogi – 12. tammikuuta 2010 klo 9.13
Suuret keksinnöt, kuten penisilliini, syntyvät sattumalta.
Luulin, että mukin pohjalla oli kahvia, ja kaadoin siihen lämmikkeeksi pannusta hieman lisää kuumaa kahvia päälle. Mutta musta mönjä siellä mukin pohjalla olikin glögiä. Näin keksittiin suomalainen hehkukahvi, eli glöhvi (vrt. glühwein).
Todella suuret keksinnöt syntyvät kuitenkin työllä ja tuskalla ajan kanssa. Esimerkiksi Paimion kouluverkossa sellainen olisi jatkoaika Nummenpäälle siihen asti kunnes Jokelan remontti on valmis (2011 syksy). Näin vältettäisiin ylisuuret Vistan koulun luokat ja sekä niiden sijoittamisessa kytevät ongelmat ja tilakustannukset.
Huomautus: en ole koskaan tehnyt todella suuria keksintöjä, en siis yllä olevaakaan.
Janne Suominen kirjoittaa:
14. tammikuuta 2010 kello 17.26
Moi,
pitkästä aikaa jaksan nostaa sormet näppäimistölle. Älysin itse tuon asian puolitoista kuukautta sitten. Järjestelyllä olisi (kenties) voitu välttää myös Jokelan nykyiset (syksyiset) jättiluokat, siis ainakin toinen.
Jokelassa ei turhista ruikuteta. Syksyllä jättiluokka ilmeisesti istuu tuntejaan vanhassa ruokasalissa. Sivistysjohtajan mieleen?
En ottanut asiaa isommin puheeksi (keskustelin kyllä ainakin erään puolueen erään ihmisen kanssa) koska ajattelin itse niin että on turha pitkittää Nummenpääläisten tuskaa ja antaa aiheetonta toivoa. Tuntuu tuo sulkemispäätös olevan senverran kiveen hakattu. Sitäpaitsi olen itse huono sanomaan olisiko pari jatkovuotta 100-200t € sijoituksen arvoinen.
Meitä Saska yhdistää yksi politiikkaan huonosti sopiva piirre. Yritämme löytää päätöksistä tai päätöksiin järkiperusteisia syitä tai ymmärrettäviä perusteluita. Olen huomannut että se sopii huonosti Paimiolaiseen politiikkaan. Vrt. tuntikehyskeskustelussa ilmennyt “myöhäisyys pykälä”.
Täällähän mennään (onko aina menty?) näin: 1.tehdään päätös (virkamiehet?) 2.keksitään perustelut 3.hallitus/valtuusto kammetaan asian taakse
Minusta voisi olla toisinkin päin. Eli tehtäisiin päätös vasta keskustelujen, argumentointien ja perusteluiden pohtimisen jälkeen olemassa olevilla faktoilla. Ja niin että poliittiset ryhmät/valtuusto päättää ja virkamiehet toteuttaa.
Kadunmiehiä on kyllä mukava jututtaa, tuntuu että täälläkin kansa ymmärtää jo paljon enemmän kuin arvataankaan…
-janne suominen-
Saska kirjoittaa:
14. tammikuuta 2010 kello 22.38
Toivottavasti tilanne ei ole niin paha, että kuvaamasi järjestys sopisi huonosti politiikkaan yleensä. Ehkä kyse on paikallisesta versiosta, sellaisesta darwinilaisesta eristyneisyydestä kasvaneesta omalaatuisuudesta, jota jossain vaiheessa tullaan katsomaan matkojen takaa ja ihmettelemään, että kaikkea se luoja sallii syntyvänkään.
Kouluverkon tapauksessa 1) päätettiin viimeinkin säästää, edes jossain, vaikkapa kouluissa, niitä kun tuntui nousevan koko ajan lisää, 2) tehtiin kouluverkkoselvitys jossa ei ollut kuin yksi vaihtoehto ja 3) sitten vain odotellaan.
Minä luulen Janne, että ei meissä muuta vikaa ole kuin liian vähän nappeja kauluksessa, tai sitten ne on väärän värisiä.
Janne Suominen kirjoittaa:
15. tammikuuta 2010 kello 19.30
Kurssilta Salpa 196 tuli yksi nappi ja kertausharjoituksista toinen, mutta eihän ne näissä karkeloissa mihinkään riitä. Varsinkin kun ovat vielä väärän värisiä. Pitäisi kait olla vähintäänkin kiinteistöjä tai ainakin tynnyrin aloittain sarkoja kynnettäväksi.
Toisaalta vailla massojen paineita voi olla rehellisesti omaa mieltänsä ja kysyä myös niitä tyhmiä kysymyksiä. Toki niihin joskus olisi kiva saada vastauksiakin. Vaikkapa pöljempiäkin.
Tuolla päätöksenteko järjestyksellä tässä yhteydessä tarkoitin lähinnä tätä isompaa kokonaisuutta. 1. ostettiin fortum ja päätettiin siihen lukio 2. sorvattiin siihen sopiva kouluverkkoselvitys 3. “annetaan” lopuksi valtuuston “päättää” asia (tosiasiassahan se päätetään hallituksessa, jonka päätöksiä ei sovi muuttaa. Mutta ethän sinä siitä mitään tiedä, pieni vihreä kun ei kuulu siihen pöytään ;))
Sitäpaitsi jos täällä argeologit joskus jotain ihmettelevät, niin luulen että Vistanmäessä olevia tien poikki olevia kivetyksiä. Miksi ihmeessä ovat luiskaottaiset Paimionklaanin nörttihenget halunneet kivetyksillä katkaista toimivan kulkuyhteyden? Ilmeisesti oli lusikalla annettu niin ei vielä voinut kauhalla vaatia. Vai olisivatko kivet olleet suojamuurin rippeitä ylävistalta löydettyjä tummanpuhuvia luita vastaan?
-janne suominen-
Saska kirjoittaa:
15. tammikuuta 2010 kello 19.39
RUKista jäi lähinnä mieleen se, että kehuivat vertaisarvioinnin olevan maailman paras keino selvittää kenen tahansa kyvyt. Niinpä me siellä lopuksi sitten kirjoittelimme pitkät pätkät arvioita toisistamme. Arviot kerättiin ja varmasti niitä hartaudella luettiin sotilaspiirien esikunnissa ja päätelmät tehtiin ja mapitettiin. Tästä todistaa sekin, että kertaakaan ei ole kertaamaan kutsuttu. Virherekrytointi.
Tapio Mäntysalo kirjoittaa:
18. tammikuuta 2010 kello 21.39
Kuukauteen en ole paimion päättäjien blogeja lueskellut. Teidänkään.
Alkoi nimittäin tuon kouluverkkokeskustelun ja joulukalkkunansyönnin (paimiolaista) jälkeen niin paljon etomaan tämä paimion KUNNAN päätöksenteon järjestys ja politiikanteko ettei mitään määrää.
Ja juuri kumpikin Jannen ja Saskan mainitsemista 1-2-3 -etenemisjärjestys ovat juuri niin sieltä kuin mahdollista.
Kumpi muuten on ensin?
a) Kouluverkkoselvityksessä esitetyt suunnitelmat ohjaavat tekemään investointipäätöksen, jolla Fortumin kiinteistöstä tehdään lukio, vai
b)päinvastoin?
Entäs kumpi näistä on ensin - tämä onkin vielä kesken, jännä nähdä:
a) Kouluverkkoselvityksessä päätetyt tarpeet ohjaavat tekemään investointipäätöksen, jolla Jokelan koulua laajennetaan, vai
b) päinvastoin
Entäs nämä:
a) paimion KUNNAN koulutoimelle hyväksytyn tahtotilan ja strategian toteuttamiseksi laaditaan kouluverkkosuunnitelma, vai
b) kouluverkkosuunnitelma laaditaan yhden tahtotilan mukaiseksi ilman vaihtoehtojen tarkastelua, ja siitä syntyy sitten yleistämällä koko koulutoimen tahtotila ja strategia
Saska kirjoittaa:
18. tammikuuta 2010 kello 22.11
Tere Tapio. Tunnen olon.
- Edellinen kouluverkkoselvitys valmistui 2007; kolme kuukautta myöhemmin ostettiin Fortum, joka teki selvityksestä vanhentuneen.
- Jokelan koulun laajentamisen on kerrottu olevan selviö, väistämättömyys. Päätös tästä on tehty vähintään epäsuorasti silloin, kun Jokelan remontti (I) laitettiin käyntiin muuttamalla entinen jumppasali takaisin ihan alkuperäiseen käyttöön, eli kahdeksi luokkatilaksi. Sen jälkeen Jokela oli 1,5-sarjainen, eli torso, ellei Jokela III -vaihetta toteuteta.
- Viimeiseen kohtaan en ota kantaa. Kieltämättä vaihtoehtojen vähyys tekee vaikeaksi kutsua paperia selvitykseksi.
Tapio Mäntysalo kirjoittaa:
18. tammikuuta 2010 kello 23.41
Tuosta keskimmäisestä muuten, en ole ollenkaan sitä mieltä etteikö Jokelaa kannattaisi 2-sarjaiseksi tehdä. Jottei tule väärinkäsityksiä.