Saska Tuomasjukka

 

Yhteystiedot

Saska Tuomasjukka Nummikuja 132, 21555 Taatila GSM 045 6360 601 sähköposti etunimi.sukunimi@utu.fi

StatCounter

web statistics

StatCounter 2

blogi

Liennytyksen akanvirrassa

blogi – 8. helmikuuta 2010

Kirjastossa myytiin poistokirjoja. Tämän virkkeen informaatiosisältö ei viimeisestä sanasta paljon kasvanut. Jos kirjasto myisi muita kirjoja, se olisi jotain se. Kriisikunnassa tietysti näinkin voisi käydä. 10-15 000 myyntikelpoista kirjaa, arviolta 5 euroa kipale, siitä jo konkurssipesä saisi pesänhoitajan palkkion maksettua. Miksi ihmeessä kirjoitan kriisikunnasta, taidan olla sekoamassa.

Noh, siis, siellä myytiin. Eikä hintakaan hiponut taivaita, viis kirjaa sai eurolla. Ostin ensin kaksi, mutta kun kuulin, että rahasta ei saa takaisin, jouduin paniikkiin.  Hädissäni nappasin kolmen kirjan sarjan, näytti vakaalta ja sivistyneeltä.

Kotona huokailtiin. Vastahan kirjoja kannettiin divariin, ja divarin setä varmasti kantoi oven käytyä edelleen roskikseen.

Paasilinnan Mukka-kirja on joka tapauksessa ihan järkevä ostos. Myönnän, että vuoden 63 Saksa-Suomi -sanakirja ei ole, sillä hyllyssä oli tuoreempi.

Viime hetken heräteostos osoittautui Juhani Suomen valtiomieskirjasarjaksi. Koska en varsinaisesti usko, että sivistän itseäni Kekkosen elämän yksityiskohdilla, ajattelin harjoittaa luovaa lukemista. Jos vaihdan sanan “Kekkonen” sanaksi “Peppone”, lukeminen on paljon hauskempaa.

2 kommenttia »

Lyhyt maailmanselitys

blogi – 5. helmikuuta 2010

earth.jpgKokoomuksen ymmärrän. Valittu vaihtoehto on varmasti halvin, kun katsoo vain kvartaalia, eikä pidemmälle. Vapaat markkinat jättävät tunnetusti ulkoisvaikutukset huomiotta. Oma toiminta näyttää kannattavalta, mutta hinnan maksavat muut.

SDP:nkin ymmärrän hyvin. Tärkeintä on, että kaikki saavat yhtä paljon. Tämä näkyi SATA-komiteassa, jonka työn tuloksena köyhät pysyivät köyhinä, sillä se, mikä heille luvattiin, piti luvata myös muille. Kakun jakaminen tasan ei ole heikoimpien etu. SDP:n satavuotinen yhteinen taival raskaan teollisuuden kanssa selittää myös sen, että suurta pidetään kauniina.

Keskusta on yhä vaikea, lähes mahdoton. Ymmärrän, että lähtökohta on maa, sen omistaminen, vaaliminen ja aitaaminen. Ymmärrän, että siitä saa elämään sisältöä. Sitä en ymmärrä miten se voi olla politiikan pohjana. Jos Keskustalla olisi kaikki valta, se joutuisi armottoman sisäisen taistelun kouriin eri alueiden alkaessa raivokkaasti taistella eduistaan.

Vasemmistoliitolla on toivoa. Se on ymmärtänyt, että tasa-arvoon ei päästä jakamalla kaikki tasan, vaan antamalla enemmän sille, joka enemmän tarvitsee. Tähän havahduin vasta eilen. Vasemmistoliitto on vasemmalla, vaikka meinasikin kadottaa itsensä Siimeksen kiiltokuvakauteen. Kunhan nuori polvi tekee pesäeron ammattiliikeeseen pääsee Vasemmistoliitto vielä jaloilleen.

KD on elämää suurempi mysteeri. Ehkä Lehikoisen Jouni, arkkipiispaehdokas, sanoi sen juuri niin kuin se on: “Jotta emme aivan kokoomuksen apulaisiksi leimaantuisi, niin haluan…” Olen pahoillani, en muista miten jatkui, mutta hyvin Jouni puhui siitä, miten raha ei ole kaiken mitta. Ehkä KD:n pitäisi muistaa juuri tuo Jounin saarna.

Jos nuo menivät jonkun mielestä ihan pieleen, syy voi olla arvoissa. Pohjana on minulla oletus, että pyhää on ihmisten valinnan vapaus, tasa-arvo ihmisten, sukupuolten ja sukupolvien välillä sekä ekologinen kestävyys.

Ai ne Vihreät? No, Vihreät on porvarillinen vasemmisto, ympäristöä unohtamatta. Sopii ehdottaa muuta.

– –

Tämän maailmanselitys perustuu pitkällisen seurantatutkimukseen, ja on siis tosi kuin vesi. Kaikki yhteydet eilisiltaiseen kouluverkkopäätkseen ovat sattumaa, poislukien Lehikoisen Jouni.

Kuva:

http://www.flickr.com/photos/regulus2007/ / CC BY-NC-ND 2.0

3 kommenttia »

Valtuusto hyväksyi kouluverkkoselvityksen

blogi – 4. helmikuuta 2010

Paimion kaupunginvaltuusto hyväksyi lyhyen käsittelyn jälkeen kouluverkkosuunnitelman äänin 10-25.

Suunnitelmaa kannattivat yhtenäiset Kokoomuksen ja SDP:n valtuustoryhmät. KD:n ja Keskustan äänet jakautuivat. Suunnitelman palauttamista valmisteluun laskelmien tarkentamiseksi ja eri vaihtoehtojen selvittämiseksi ehdotti Vasemmistoliiton ryhmä, ja tähän yhtyi Vihreä valtuustoryhmä ja ryhmä Lehtonen.

8 kommenttia »

Vaihdetaanpa puheenaihetta - miten käy Vistan koulun?

blogi – 4. helmikuuta 2010

Jo kuuluisan paimiolaisen ajattelijan mukaan ihminen on luovimmillaan mestauspäivänä.

Sen perusteella, mitä useat Vistan koulun henkilökunnasta eilen kertoivat ja kirjoittavat, vaikuttaisikin siltä, että tämän päivän kouluverkkosuunnitelma on heidän mestauksensa.

Kouluverkon ehdotettu muokkaus sisältää Vistan koulun kannalta useita haittoja:

  • koulu pirstoutuu kolmeen eri rakennukseen
  • syksyn kouluunottoalueet määritellään Vistan toiminnan kannalta liian suuriksi (oppilasmäärä lyödään suunnitelmassa lukkoon: 67 oppilasta)
  • koulun edellytetään muodostavan neljä luokkaa koulutien aloittavista oppilaista, vaikka koulutyön toimivuuden kannalta kolme luokkaa voisi olla parempi; luokat joudutaan myöhemmin joka tapauksessa yhdistämään kolmeksi (ks. mm. Satu KÃ¥rlundin kommentti)
  • Nummenpään lisäresurssi ohjataan ykkösille, vaikka se olisi paremmassa käytössä esimerkiksi 4-5 luokilla
  • toiminta integraatiokouluna vaarantuu luokkakokojen kasvaessa

Yllä olevat ovat siis henkilökunnan näkökulmia. Vapaa-ajalla joriseva koulutuslautakunnan varajäsen ei tietenkään osaisi tällaisia ajatella

Jos Nummenpään sulkeminen on perusteltua, paras ja edullisin sijoituspaikka Nummenpään oppilaille on Jokela. Edellä selostetut ongelmat vältettäisiin ja lisäksi saataisiin seuraavat edut:

  • Pienemmät luokkakoot sekä Jokelassa että Vistan koulussa (= lasten etu).
  • Koko Jokelan uusittu kiinteistö kerralla käyttöön (=tehokasta = säästöä).
  • Vistan koulu selviää vähemmillä tiloilla (= kiinteistöjä koulukeskuksesta voidaan myydä = säästöä)
  • Vistan koulussa paremmin tilaa Saaren nopeasti kasvavan alueen lapsille (=vähentää investointitarpeita = säästöä)

Jokelan remontin III-vaihe on suunniteltu valmistuvaksi vuoden 2011 syksyksi. Vuoden päästä saataisiin kaikki tuo hyvä.

1 kommentti »

Miksi kouluverkkoselvitys pitää palauttaa valmisteluun

blogi – 2. helmikuuta 2010

Otsikossa ei ole kysymysmerkkiä, koska kysymys on retorinen.

Kukaan ei kiistä, että suunnitelmassa on virhe säästyvien virkojen kohdalla. Selvityksen sivulla 17 todetaan, että ensi syksynä tarvitaan kaksi (2) ensimmäisen luokan opettajaa lisää. Todellisuudessa tarvitaan yksi (1). Kaksi tarvitaan vain, jos Nummenpää suljetaan. Tästä syystä Nummenpään sulkeminen syö itse toisen niistä viroista, jotka sieltä saadaan. Säästyy siis vain yksi.

Ei kiistä? Ei niin. Katsokaapa täältä; kysymykseeni vastatessaan koulutuslautakunnan puheenjohtaja Jarkko Kallio vetoaa toimenpiteisiin, joita ei selvityksessä ole esitetty. Koska niitä ei ole selvityksessä, ne eivät voi olla päätöksen pohjana. Vain selvitys on virkamiehen virkavastuulla tekemä arvio tilanteesta.

Jarkon puolustukseksi on todettava, että aika samanlaisen vastauksen lautakunnalle antoi myös sivistysjohtaja. Nummenpään sulkeminen säästää siis yhden viran, ja muilla toimenpiteillä voidaan virkoja säästää vielä lisää. Kivakiva, mutta pidetään asiat erillä toisistaan.

Selvitys, joka yliarvioi yhden koulun sulkemisen säästöt 40 %:lla, on tarkistettava. Ei siksi, että pitäisi pyrkiä virheettömyyteen - se on mahdotonta - vaan siksi, että tämän mittaluokan virheet pohjatiedoissa tekevät päätöksenteosta arpapelia. Ehkä tulee säästöä, ehkä ei.

Toinen syy palauttaa selvitys virkamiehen pöydälle on virkavastuu. Valtuuston on voitava luottaa lukuihin. Tämä onnistuu parhaiten silloin, kun niiden laatija on toiminut virkavastuulla, ts. on virkamies, jota sitovat lait.

Selvityksen ne kohdat, joissa kulujen arvioinnin on suorittanut luottamushenkilö, on palautettava virkamiehen pöydälle. Vain näin virkavastuu toteutuu, ja valtuusto pääsee tekemään päätöksensä puolueettoman selvityksen pohjalta.

Kolmas syy on vaihtoehtojen vähyys. Vaihtoehtoja on aina enemmän kuin ensi-istumalta ajatellaan. Vain yhtenä esimerkkinä: jos Vistan koulua ei pakata täyteen kuljetusoppilaita, voidaan kansanopiston ala- ja keskikoulu myydä. Säästöä tästä tulee vuositasolla kyläkoulun verran.

12 kommenttia »

Hävettää

blogi – 1. helmikuuta 2010

Joskus. Tai siis nyt.

Vihreiden puoluehallitus ehdottaa toimeentulotukeen harkinnanvaraista lasten harrasterahaa. Köyhien perheiden lapset ovat syrjäytymisvaarassa, kun yhä kalliimmiksi käyvät harrastukset käyvät heille mahdottomaksi.

Se on ihan totta.

Mutta onko setelitukko oikea vastaus? Vaikka sen antaisi kuittia vastaan? Harrastusten hinta nousee koko ajan, sen vuoksihan tämä ehdotus on tehty. Ne nousevat nopeammin kuin perustoimeentuloon liittyvät elinkustannukset. Jos harrasterahaa myönnettäisiin, sitä pitäisi korottaa harrastusten kallistuessa. Jossain vaiheessa oltaisiin tilanteessa, jossa suurin osa toimeentulotuesta olisi harrasterahaa.

Jostain kumman syystä minusta tuntuu, että tämä ei ole tehokas keino. Mieleen tulee populismi.

Olisiko parempi keino sittenkin tukea voimakkaasti yhdistystoimintaa, joka tuottaa kaikille avoimia erittäin kohtuuhintaisia tai ilmaisia harrastusmahdollisuuksia? Yhdistyksen toimittamaa osallistuneiden lasten nimilistaa vastaan?

3 kommenttia »

Paimion päätöksentekoa on parannettava

blogi – 1. helmikuuta 2010

Valtuusto kokoontuu ensi torstaina tekemään jälleen merkittäviä päätöksiä. Kouluverkkoselvitys on koulutuslautakunnan ja hallituksen kautta lähetetty valtuustolle hyväksyttäväksi. Lisäksi päätetään mm. maakunnallisista sopimuksista ja tonttien hinnoittelusta.

Tämä kouluverkkoselvitys on jälleen yksi esimerkki huonosti valmistellusta päätöksenteosta. Kun valtuusto antoi toimeksiannon selvityksen tekemiseen, se pyysi viranhaltijoilta tietoa päätöksenteon tueksi. Taustatiedoksi tarvittiin erilaisten vaihtoehtojen selvittelyä ja tulevaisuuden visioita, jossa huomioitaisiin mm. erilaiset kasvuennusteet. Olisi ollut paikallaan jopa miettiä, mitä ratkaisut tarkoittavat osana mahdollisia suurempia ylikunnallisia toimintamalleja.

Nyt valtuustolle tuodaan selvitys, jonka talouteen ja toimintaan vaikuttavat tekijät on niputettu yhteen esitykseen. Valtuustolle kerrotaan, että tässä tämä - ottakaa tai jättäkää, ja olkaa mieluimmin hiljaa. Älkää ainakaan kyseenalaistako mitään.

Valitettavasti tällainen päätöksenteko on ollut Paimiossa yleistä jo pitkään. Liian monta asiaa tulee niin hallitukselle kuin valtuustollekin tilanteessa, jossa ollaan seinää vasten pakkopäätöksen edessä. Välttämättä ei aina ole tehty huonointa ratkaisua, mutta valtuuston rooli päätöksentekijänä on ollut olematon.

Lyhytjänteisellä päätöksenteolla on selkeä yhteys Paimion kaupungin talouden heikkoon tilaan. Liian moni päätös on perustunut luotettavien ja eri vaihtoehtoja punnitsevien selvitysten sijaan toiveisiin.

Paimiolaista päätöksentekokulttuuria on parannettava. Valtuustolle on tuotava vaihtoehtoja, ja todellinen valta pitää säilyttää äänestäjien valitsemilla valtuutetuilla.

Päätöksentekoon liittyy myös strateginen suunnittelu, johon valtuustolla tulee olla mahdollisuus merkittävästi vaikuttaa. Iskulauseiden kehittely “vireästä sinkusta tositarkoituksella” ei mielestämme tähän riitä.

Oikea päätöksentekokulttuuri olisi mahdollista aloittaa juuri nyt palauttamalla kouluverkkoselvitys parempaan valmisteluun. Vai selitetäänkö valtuutetuille, että siihen ei ole aikaa tälläkään kertaa?

Mikko Lindberg, Keskusta
Jouni Lehikoinen, KD
Mauri Hellsten, Vasemmistoliitto
Saska Tuomasjukka, Vihreät
Tauno Lehtonen, ryhmä Lehtonen

Kunnallislehden mielipidepalsta, 2.2.2010

4 kommenttia »

Konsensus hämärtää vastuun

blogi – 1. helmikuuta 2010

Toisin kuin vaikkapa Ruotsissa, Suomen kunnanhallinnossa ei noudateta parlamentarismia, jossa enemmistönä olevat puolueet muodostavat hallituksen ja vähemmistö opposition. […] Sillä on ollut huomattava vaikutus suomalaisen politiikan sinänsä positiiviseen konsensushenkisyyteen, mutta tälläkin kolikolla on kääntöpuolensa.

[…]

Suhteellisuusperiaatteella toimivassa kunnallisessa demokratiassa vastuu hämärtyy. Lautakuntien jäsenet kokevat edustavansa ennen kaikkea omaa puoluettaan. Syntyy psykologinen tarve katsoa asioita värillisten silmälasien läpi ja tuoda päätöksiin omanvärinen puumerkki, punainen, sininen tai vihreä.

Osmo Soininvaara, Julkisen sektorin tuottavuus. Tehokkaan tuotannon tutkimussäätiö 2009

2 kommenttia »

Talkootyönä tehty IVA-selvitys

blogi – 29. tammikuuta 2010

Inhimillisten vaikutusten arviointi (IVA) on käytössä Paimiossa, sanoo kaupunginhallitus. Kyseessä on kunnallisen hallinnon käyttämä väline, jolla arvioidaan tärkeiden päätösten vaikutuksia. Siis muitakin kuin taloudellisia vaikutuksia. Kuntahan ei ole yritys, jonka pitäisi miettiä vain taloutta, vaan sen pitää miettiä myös reiluutta ja kohtuullisuutta.

Siksi tärkeiden päätösten vaikutuksista pitää arvioida tarkkaan plussat ja miinukset. Jos löytyy vain plussaa, pitää ihmetellä, että miksi vasta nyt kun asia kerran on noin selvä.Yleensä löytyy molempia, ja sitten pitää vain puntaroida, että kummat on painavampia.

Nummenpään vanhempaintoimikunnan tekemää varsin kattavaa selvitystä Nummenpään eri vaihtoehtojen vaikutuksista ovat kehuneet mm. koulutuslautakunnan puheenjohtaja Jarkko Kallio ja keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Tarja Vuontela. Pienin varauksin tietysti.

Nummenpääläisten tekemä selvitys on mahdollisesta vinoutuneisuudestaan huolimatta kelpo IVA. Asiat on käyty läpi järjestelmällisesti, ja vaihtoehtoja vertaillaan rinnakkain. Johtopäätökset tehdään vasta kun plussat ja miinukset on laskettu yhteen.

Jaa miksei semmoista ole tehnyt kaupunki, kun IVA kerran on käytössä? En minä vain tiedä. Tärkeä päätöshän tämä on. Kannattaa kysyä kaupunginhallitukselta tai lähimmältä valtuutetulta.

Linkki nummenpääläisten selvitykseen on tässä.

Ei kommentteja »

Meno oli melkoista

blogi – 28. tammikuuta 2010

Paimiota odottaa vähintään 700 000 ja pahimmillaan useiden miljoonien lasku Paimion ammatillisen kurssikeskuksen koulutushuijauksesta. Salon Seudun Sanomissa haastateltu entinen PAKK:n johtaja Pekka Heinonen tiivistää aika hyvin syyt siihen, miksi näin kävi:

Kun tulin Paimioon, aikuiskoulutuskeskus oli tappiollinen. Minun tehtäväni oli katkaista tappioputki. Kannattavuutta piti parantaa, ja oppisopimustoiminta oli taloudellisesti järkevää. Omistaja eli Paiion kaupunki oli tyytyväinen, kun taloudellinen tilane koheni.

Lämmitti vähän aikaa ihan niin kuin housuihin laskeminen pakkasella.

PAKK:n kaltaiseen toimintaan lähteminen oli aikanaan varmasti tuntunut houkuttelevalta. Työvoimakoulutusta paikkakunnan firmoille, työpaikkoja opettajille, verotuloja. Kaikki nämä ovat kuitenkin kunnan ydintoimintojen ulkopuolista aluetta. Hyvältä bisnekseltä näyttävä koulutustoiminta kääntyi kuitenkin tappiolliseksi.

Tilanteen parantamiseksi palkattiin ihmeidentekijä, jonka toimintaa valvottiin vähän jos lainkaan. Huonostihan siinä lopulta kävi.

Heikon tilanteen (PAKK:n tappiollisuus) korjaaminen heikosti suunnitelluilla toimenpiteillä (koulutushuijauksella) tulee armottoman kalliiksi.

Tämä on valitettavasti Paimiossa yleinen toimintatapa. Ideoita lähdetään toteuttamaan puutteellisin suunnitelmin, ja kun huonosti käy, ei myönnetä tilannetta vaan pistetään lisää kierroksia.

Verrataanpa vaikka Paippiin. Ideasta edetään nopeasti toteutukseen ilman kunnollisia taloudellisia laskelmia. Kaupungin rahallinen satsaus nousee ja nousee, kun muilla on sentään järkeä pysyä hankkeesta kaukana. Kun tulosta ei sitten tosiaan synny pelkällä uskolla, vaan konkurssi häämöttää, pistetään tilanteen korjaamiseen vain lisää rahaa eikä juuri lainkaan harkintaa.

Käsityömuseohankkeessa käy samoin. Kaupunki myy iloiten vanhat homekiinteistöt säätiölle. En ole nähnyt minkäänlaisia taloudellisia selvityksiä säätiön kyvystä rahoittaa toimintaansa sen jälkeen, kun Halikosta Paimioon muilutettu perintö on syöty. Kun museotoiminta nyt ei koskaan mikään kultakaivos ole (kysykää vaikka Sähkömuseosta), on selvää, että säätiö on 5-7 vuoden päästä varaton. Mitäs sitten tehdään?

Kouluverkossakin voi vielä käydä samoin. Paimiossa on hirveästi koulutarkoitukseen varattuja kiinteistöjä. Niissä on karsittavaa myös Vistalla, mutta huomio on nyt kiinnittynyt lähes pelkästään kyläkoulujen lakkauttamiseen. Kansanopistolta sen talousahdingon helpottamiseksi hankitut ylä- ja alatalo olisi vielä mahdollista myydä. Vaan ei ole sen jälkeen, jos Vistan koulu paisuu yli äyräiden kuljetusoppilaiden ja väestönkasvun vuoksi.

Piikkiöt tässä vielä tehdään, jos tämä meno jatkuu.

7 kommenttia »

Pieni, pyöreä ja hyväntahtoinen

blogi – 28. tammikuuta 2010

Sehän on Paimio!

Ei kommentteja »

Mahdoton hamsteri

blogi – 28. tammikuuta 2010

Cruisen elokuva “Mission Impossible” kääntyi suomeksi nimelle “Mission Impossible”. Ymmärrettävää. “Mahdoton tehtävä” ei kuulosta yhtään hyvältä, kuten ei myöskään mahdoton hamsteri. Impossible Hamster:

Ei kommentteja »

Lähden Lappiin

blogi – 25. tammikuuta 2010

Putsasin viikonloppuna vinttiä. Sain työpöydälle, kaapille ja keinutuolille raivattua riittävästi tilaa. Nostin isäni tekemän pahkalampun pöydälle ja ripustin Sodankylän-kodista perityn haasiataulun seinälle, repeytyneen tapetin päälle. Siirsin tietokoneen ja tulostimenkin ylös.

Aamulla kipusin itse perässä. Lämpötila huterosti eristetyssä huoneentapaisessa on noin 10 astetta. Työ sujuu oikein hyvin. Kuumaa teetä kuluu aika paljon ja kohta taidan laittaa kynsikkäät, sillä etikettiä on vaikea sommitella kohmeisin sormin.

Tämä on kuin lapsuuteni Lappi. Niukka ja kylmä ja hiljainen. Viihdyn täällä. Tästedes lähden Lappiin joka aamu.

3 kommenttia »

Peppone - hiiret 2-0

blogi – 21. tammikuuta 2010

Pepponella on oma tekniikka. Se istuu hiiret kuoliaaksi. Ainakin siitä päätellen, että ne on aika lituskoja kun ne aamulla löytää.

2 kommenttia »

Romanit (Vastaanottokeskus IV)

blogi – 21. tammikuuta 2010

Osmo Soininvaara kirjoitti Helsingin romaniongelmasta (Romanian romaneista). Kommentteja satelee. Hyssyttelyä, moralisointia, analyysia. Sitä tavanaomaista.

Helge Valamaksen vaikeasti luettava kuvaus romanin elämästä tekee ne kaikki ihan tyhjänpäiväisiksi.

1 kommentti »

Vistan hiljainen raitti ja Jäämerentie

blogi – 21. tammikuuta 2010

Jäämerentie meni 50 vuotta suoraan Sodankylän keskusta läpi. Ketään ei kauheasti haitannut, että matkanteko pohjoiseen hidastui taajaman kohdalla. Olihan edellisestä asutuksesta matkaa jo 130 kilometriä. Passasi siinä vähän nostaa kaasujalkaa, ehkä pysähtyä ruokaostoksillekin.

TVH - Tie- ja vesirakennushallitus -  kuitenkin päätti, että maantiet maanteinä ja kylänraitit kylänraitteina. Tie siirrettiin kulkemaan 200 metriä idempää keskustan selän takaa.

Paljon tuli porua. Miten käy kauppojen? Pysähtyvätkö matkailijat? Plussapuolelle kaikki tunnustivat liikenneturvallisuuden parantumisen. Kun TVH lupasi vielä oikein liikennevalot uudelle Jäämerentielle, niin asiaan taivuttiin. Tai eihän siinä oikeastaan keltään kyselty, se oli TVH:n aikaa. Vai mahtoiko olla jo TVL (Tie- ja vesirakennuslaitos) kun uusi väylä valmistui.

Uusi ja vanha Jäämerentie ovat olleet rinnakkain 20 vuotta. Lidliä lukuunottamatta uuden tien varteen ei ole syntynyt tai siirtynyt vähittäiskauppoja. Rauhassa saa matkailija ajaa Sodankylän selän takaa ja ihmetellä, että Saksassako ollaan kun ainoa kauppakin on tuommoinen. Matka sujunee jouhevasti, paitsi tietysti jos jotain tarviketta kaipaa. Silloin pitää osata kääntyä kyltin “Keskusta” kohdalla.

Sodankyläläiset  puolestaan saavat asioida rauhassa aika entisennäköisellä raitilla. Kaupat ovat siinä missä suunnilleen 40 vuotta ovat olleet, 300 metrin pätkällä vanhan Jäämerentien molemmin puolin. Kilpailevat ja täydentävät liikkeet ovat tiiviinä nauhana. Asiointi on kätevää. Autolle riittää yksi parkkeeraus. Kylä on asettunut tukevasti yhde raitin varrelle, eivätkä sitä enää hetkauta insinöörien vaatimuksesta tehdyt ohikulkutiet.

Se on semmoinen lintukoto, jota suomalaiset uutisten mukaan kaipaavat.

Aamusella Vistalla pyörähtäessä ei voi olla ihmettelemättä, että missä vaiheessa Paimiossa on päässyt käymään huonosti… Vistalla ei ole raittia. On sen sijaan kaksi 90 asteen kulmassa olevaa tietä, joiden lähistölle hajalleen kuin haukan säikäyttämä varpusparvi on ammuttu uusia liikerakennuksia. Yhden kaupan pihaan kun parkkeeraa, niin autoa on melkein pakko siirtää toiseen mennessä, koska välimatkat ovat pitkiä.

Johtuisiko Vistan hajanainen rakenne siitä, että kehitys ehti tänne pahaan aikaan? Vanha tie, jonka ympärille tiiviisti alkuperäinen keskusta rakentui, hiljeni aikoja sitten kun uusia väyliä puhkottiin valtavirran, eli ykköstien suuntaan. Tiet alkoivat kilpailla. Kaupat siirtyivät sinne ja tänne aina sen mukaan mikä alue oli muodissa.

Niihin aikoihin kun Vistan raitti hiljeni ei kaupunkisuunnittelusta paljon Suomessa puhuttu. Jälki näkyy pitkään.

Nyt on edessä vaativa paikkaustyö, kun tilkkutäkistä on tehtävä kuntalaisia paremmin palveleva (eikä turistejakaan kielletä käymästä). Yksi lähtökohdista on rautatie, jolla jossain vaiheessa tätä vuosikymmentä vielä junapysäkki syntyy. Toinen ovat nykyiset päivittäistavarakaupat (ne kaksi). Kolmas on joki.

100 vuoden huolellisella suunnittelulla näiden väliin syntyy oikein viihtyisä pikkukaupunki.

Ei kommentteja »

Mitäs trendikästä tänään… NOKO-farkut?

blogi – 20. tammikuuta 2010

Naapurimme Ruotsi on brändäyksen mestari. Siinä kun H&M on kasvanut putiikista ikoniksi ja Ikea verstaasta ilmiöksi, ovat suomalaiset Seppälät, Iskotaskotkaskot ja Marimekot jääneet höyhensarjaan. Syitä on monia, tärkein tietysti se, että ruotsalaiset ovat kauniimpia, mutta myös mielikuvien hallinta on auttanut.

Maabrändäyksen yleistyessä joskus sukset kuitenkin menevät ristiin. Eettiseen egologeroon itsensä nätisti pakkaava Ruotsi-brändi kärsii ihan pikkasen siitä, että trendien alkulähteeksi halajavan Tukholman suuntaa näyttävät kaupat väen vängällä haluavat myydä mm. pohjoiskorealaisia NOKO-farkkuja. Koko idea on ruotsalainen, ja sen takana on pari nuorta, kaunista ja raikkaan epäeettistä ihmistä.

Pohjois-Koreassa on 200 000 poliittista vankia. Toivon kovasti, että trendikauppiaat keksivät jotain muuta uutta. Tämän arvottomammaksi ei muoti voi mennä.

3 kommenttia »

Vastaanottokeskus III

blogi – 19. tammikuuta 2010

Pakolaisten vastaanottokeskus on käynnistynyt odotusten mukaisesti. Bulgarialaiset turvapaikanhakijat, joita keskuksen asukkaista on yli puolet, aiheuttavat poliisille työtä ja paikallisille puheenaiheita. Vastaanottokeskuksen lähellä oleva huoltamomyymälä on sulkenut ovensa yöksi, osittain järjestyshäiriöiden aiheuttamien valvontakustannusten vuoksi. Kauempana olevat liikkeet toteavat, että ulkomaalaiset ovat asiakkaita siinä missä muutkin, eikä häiriöitä ole ilmennyt.

Otsikoihin nousevat jatkuvasti ja lähes yksinomaan bulgarian romanit. Syitä on kaksi. Ensinnäkin se yksinkertainen: heitä on Paimion vastaanottokeskuksen asukkaista enemmiostö. Toinen on monimutkaisempi.

Bulgarian romanien asema kotimaassaan on huono. Vuodelta 2004 oleva europarlamentin mietintö toteaa romanien kärsivän syrjinnästä, johon syyllistyvät viranomaisetkin. “Romanien kurjaa yhteiskunnallista asemaa luonnehtivat riittämätön poliisisuojelu, huomattava sosiaalinen eristyneisyys, ankara köyhyys, lukutaidottomuus ja hyvin korkea työttömyys.” (linkki)

Syrjintä EU:hun kuuluvassa maassa ei ole peruste hakea turvapaikkaa toisesta EU-maasta. Kaikki Suomesta turvapaikkaa hakeneet Bulgarian romanit ovat saaneet kielteisen vastauksen. Hakemuksia voidaan käsitellä vakavasti vasta kun Bulgaria erotetaan EU:sta, eli ei koskaan.

Bulgarian romanien tilanteen parantaminen on koko EU:n yhteinen tehtävä. Se on vaikeaa, koska täysivaltainen EU:n jäsenvaltio päättää joka tapauksessa itse siitä, miten se sisäiset asiansa järjestää. Painostusta on kuitenkin lisättävä. Esimerkkiä voi ottaa vaikka Haiderin Itävallasta, joka suljettiin EU:n neuvottelupöydistä siihen asti, kunnes oikeistopopulistisen puolueen rasistiset kannanotot olivat siistiytyneet.

Sitä odotellessa on turvapaikkalainsäädännön muutokset saatava nopeasti toimeen. EU-maan kansalaisten hakemukset pitää pystyä käsittelemään päivissä, ei viikoissa. Tämä on todellisten turvapaikanhakijoiden etu.

Yllätys nämä viime viikkojen “värikkäiksi” kuvatut tapahtumat eivät tietenkään ole.  Kenties se, että romanit tyhjentävät kerta toisensa jälkeen UFF:n keräyslaatikoita ja penkovat roskista meille rikkaille suomalaisille merkityksettömät palautuspullot kuitenkin kertoo siitä, että heilläkin on todellinen hätä.

Vastaanottokeskus vain ei ole siihen oikea ratkaisu.

2 kommenttia »

Tuottavuus uhkaa turvallisuutta porkkanataloudessa

blogi – 17. tammikuuta 2010

snowrabbit.jpgEnglannin pääministeri Gordon Brown on esittänyt huolestuneisuutensa maan ruokaturvallisuudesta porkkanoiden loputtua supermarketeista.

Syytä onkin. Mitä olisikaan englantilainen keittiö ilman huolella keitettyä, höyrytettyä ja sitten perusteellisesti jäähdytettyä porkkanaa? Ei mitään, ei kerrassaan mitään.

Yllättävän porkkanapulan taustalla ovat kylmät talvisäät. Vanhaan velttoon ja välinpitämättömään aikaan silloin muinoin porkkanat nostettiin maasta syksyllä, varastoitiin ja sitten kuljetettiin tarpeen mukaan eri puolille saarivaltakuntaa nautinnonhaluisten kuluttajien ulottuville markettien vihannesosastoille.

Just on time (JOT) -ajattelun levittyä maanviljelyynkin turhat varastoinnit on nyt karsittu pois. Syksyn tullen porkkanapellot peitellään oljella. Eteläeenglantilaisen Parsonsarsen Tesco-supermarketin porkkalaarin pohjan pilkottaessa HeVi-vastaava tekee juurestilauksen. Se sinkoaa bitteinä läpi kylmän talvisään, ja bliipahtaa lumiketjuilla varustellun porkkanaharvesterin langattomaan päätteeseen. Uuttera skottilainen porkkanatyöntekijä hurauttaa pellolle ja kaivaa mustan mullan seasta konekouralla kuution tai kaksi ehtaa porkkanaa.

Systeemi toimii vallan mainiosti niin kauan kuin lumella tarkoitetaan kevyttä aamukuuraa. Nyt kun sitä on 30 senttimetriä, ovat porkkanat jääneet peltoon.

Kansakunta vapisee. Gordon Brownin vaalitappio on selvä.

Kuva 

http://www.flickr.com/photos/pomo/ / CC BY 2.0

Ei kommentteja »

Tosiasiat ja arvot

blogi – 15. tammikuuta 2010

  • Tosiasioista ei voi olla eri mieltä.
  • Jos ollaan, niin silloin on aina joku väärässä.
  • Jos pöydässä ei ole tosiasioita, väärässä ovat ne, jotka luulevat että on.
  • Jos pöydässä on tosiasiat, väärässä on se, joka ne kiistää.
  • Tosiasioita ei voi määritellä enemmistöäänestyksellä, koska tosiasiat perustuvat pöydän ääressä olevia ihmisiä isomman joukon tekemiin sopimuksiin; sellaisiin kuin 1 + 1 = 2 tai pienemmässä luokassa oppii paremmin.
  • Arvot eroavat tosiasioista monessa suhteessa.
  • Arvot eivät esimerkiksi koskaan ole oikein tai väärin.
  • Siksi vallitsevat arvot voidaan määrittää demokraattisella äänestyksellä, jonka tuloksena suurin mahdollinen joukko ihmisiä tulee tyytyväisiksi.
  • Koska todellisista tosiasioista ei voi olla eri mieltä ilman, että joku on väärässä, ei tosiasioista voi äänestää.
  • Kaikki äänestykset ovatkin äänestyksiä arvoista.
  • Äänestykset tosiasioista ovat todellisuudessa äänestyksiä siitä, kuinka tärkeitä tosiasiat ovat.
  • Äänestykset tosiasioista ovat siis äänestyksiä totuuden arvosta.

2 kommenttia »

Mielenkiintoinen?

blogi – 13. tammikuuta 2010

Joku sanoi Vihreiden ehdotusta mielenkiintoiseksi. Olen kahden vaiheilla. Tarkoittaako se pöljää? Vai oikeasti harkitsemisen arvoista?

Voi olla pöljää ehdottaa kouluverkkosuunnitelmaan isoa muutosta silloin kun enemmistö on henkisesti tylsynyt sen hyväksymään. Mutta voi olla myös aidosti mielenkiintoista pohtia parasta tapaa sulkea kyläkoulu.

Ehkä se oli molempia. Kun pöljyys meni, mielenkiintoisuus jää.

13 kommenttia »

Laskeminen on vaikeaa mutta välttämätöntä

blogi – 12. tammikuuta 2010

Paimion kouluverkko pistettiin uudistusten tielle viime kesällä, kun päätettiin rakentaa uusi lukio. Vistalle luotiin kertaheitolla 200 uutta oppilaspaikkaa.

Vaikka Paimio on kasvanut viime vuodet vauhdilla, näitä paikkoja ei täytettäisi pelkällä muuttovoitolla. Vihreät vastustivat Fortum-lukiota, koska halusivat pitää pulpetit lähikouluissa (Kyysilä, Nummenpää) ja sijoittaa uuteen kouluun laitetut rahat mieluummin vanhojen ylläpitoon. Kantamme koki murskatappion. Osasyynä oli varmasti se, että kaikissa ryhmissä ei täysin uskottu päätöksen merkitsevän kuolinkelloja pienimmille kouluille.

Tehtyyn päätökseen oli tietysti sopeuduttava. Uusi tilanne vaati uutta kouluverkkoselvitystä. Odotin, että siinä käydään kiihkottomasti ja huolellisesti läpi eri vaihtoehtojen opetukselliset ja taloudelliset seuraukset.

Jo ensimmäisestä kouluverkkoselvityksen versiosta kävi ilmi, että opetuksellisia tekijöitä ei kyetä esittämään puolueettomasti. Tämän vuoksi ne oli pakko poistaa selvityksestä. 

Tärkein syy selvityksen tekemiseen olivat kustannukset. Jos täpäkkää olisi riittänyt, ei kyläkouluja kukaan olisi raatsinut lopettaa, ei, vaikka Vistalle olisivat mahtuneetkin. Vasta kun on pakko säästää ryhdytään katsomaan, että mitäs onkaan tullut tehtyä.

Kun lähtökohtana oli siis talous ja tehokkuus, pidin itsestäänselvänä, että esittelijä tuo pöytään selvityksen, jossa verrataan nykytilannetta ja supistettua kouluverkkoa. Euro eurolta, koulu koululta.

Kohtuullisen selkeitä lukuja saatiin Kyysilästä ja Veikkarista. Nummenpään kohdalla luvut rupesivat kuitenkin elämään vanhempainyhdistyksen esittämän kritiikin jälkeen. Alunperin suurimmat oppilaskohtaiset kiinteistömenot tarkentuivat vanhempien palautteen myötä ihan kohtuullisiksi. Kuljetuskustannuksista käytiin kovaa polemiikkia, sillä suunnitelmassa todettiin ylimalkaisesti kustannusten pienenevän käymättä kuitenkaan minkäänlaisia keskusteluja liikennöitsijöiden kanssa. Lopulliseen versioon tuli teksti “eivät oleellisesti muutu”, joka perustui lautakunnan puheenjohtajan tekemään selvitykseen. (Säästöä tämäkin, Jarkko teki sen ihan ilmaiseksi.)

Henkilöstösäästöiksi esitettiin alunperin kahta opettajan virkaa. Lautakunnan toisessa kokouksessa ymmärtääkseni jo todettiin, että kohtaan kirjataan “vähintään yksi virka säästyy”. Lopulliseksi jääneessä kolmannessa versiossa oli kuitenkin edelleen väite kahdesta säästyvästä virasta.

Pidin selvänä, että lautakunta ei keskeneräistä paperia hyväksy, edes kiireen varjolla. Jouduin pettymään. Sitähän se politiikka on, mutta kun tämä ei ollut politiikkaa. Tämä oli taloutta.

Tai en minä oikeastaan pettynyt, enemmän minä järkytyin. 7 edustajaa oli valmis hyväksymään kouluverkkoselvityksen, josta puuttui lukuja tai esitetyt luvut olivat kyseenalaisia.

Nummenpään sulkeutuessa ja lapsien siirtyessä Vistan kouluun opettajia oli selvityksessä laskettu tarvittavan 14. Halusin saada selvyyden henkilöstömenoissa saataviin säästöihin. Siksi pyysin illan kokouksessa sivistysjohtaja Talkaa kertomaan opettajien määrän siinä tilanteessa, että Nummenpää jatkaisi. Sivistysjohtaja ei antanut mitään lukua, vaan totesi, että ryhmien määrää on hyvin vaikea laskea, ja että henkilöstösäästöjä syntyy hyvin monesta kohteesta. Kuitenkin selvitykseen oli pystytty laskemaan  opetusryhmien määrä Nummenpään sulkeutuessa.

Minusta suoraan ja yksinkertaiseen kysymykseen olisi pitänyt saada samanlainen vastauus. Semminkin, kun se oli välttämätön kustannusten arvioimiseksi.

Esitin omat laskelmani ja pyysin korjaamaan, jos olen väärässä. Kas näin: jos Nummenpää jatkaisi, Vista selviäisi 13 opettajalla (ja Nummenpäässä olisi vielä kaksi, yhteensä 15). Jos Nummenpää sulkeutuisi, Vista tarvitsisi ne selvityksessäkin esitetyt 14 opettajaa. Säästöön jää siis yksi open virka. Tätä ei kukaan kieltänyt.

Siitä huolimatta hyväksytyssä selvityksessä väitetään säästöä tulevan 2 viran verran. Käsittämätöntä.

Jos hyvin tehty ja tasapuolinen selvitys osoittaa selkeitä kustannussäästöjän Nummenpään sulkemisesta, olisi mietittävä vielä tarkasti miten asiassa toimitaan. Jos olisimme päässeet kunnolla keskustelemaan asiasta, olisimme varmasti vakavasti harkinneet nummenpääläisten sijoittamista Jokelaan syksyllä 2011. Remontin valmistuttua siellä olisi uudet hyvät tilat. Ja sorapiha :) .

Jokelan edut

  • Pienemmät luokkakoot sekä Jokelassa että Vistan koulussa.
  • Koko Jokelan uusittu kiinteistö kerralla käyttöön (=tehokasta).
  • Vistan koulu selviää ilman entisiä kansanopiston tiloja, jotka voidaan myydä. Vuokralainen on jo tiedossa, joten miksei ostajakin? Paimiolla ei ole varaa pitää kiinteistöjä vajaakäyttöisinä reserveinä, kuten nyt tehdään.
  • Vistan koulussa paremmin tilaa Saaren nopeasti kasvavan alueen lapsille.
  • Numenpään koululle, lapsille ja vanhemmille riittävästi aikaa varautua muutokseen

Kahdella sanalla sanoen: hallittu muutos. Ja kolme lisää: olisi ollut mahdollinen.

Surullista että se meni näin.

7 kommenttia »

Koulutuslautakunta esittää kyläkoulujen sulkemista äänin 7-2

blogi – 12. tammikuuta 2010

Koulutuslautakunta hyväksyi kouluverkkosuunnitelman illan kokouksessa. Rutinaa esiintyi punavihervasuripaskojen suunnalta. Perinteistä kepulaista iltalypsyä harjoittelevat populistit väittivät, että kuljetuskustannukset ja henkilöstösäästöt oli esitetty liian ylimalkaisesti.

Vihreänä valtuutettunakin kyseenalaista kunniaa niittänyt ja tähän lautakunnan tärkeään kokoukseen varmasti vääryydellä ja viekkaudella varajäsenenä mönkinyt Saska Tuomasjukka ehdotti selvityksen palauttamista valmisteluun Nummenpään osalta. Muut kohdat kyllä kelpasivat. Vasemmistoliiton Mauri Hellsten kannatti ehdotusta.

Äänestyksessä koulutoimenjohtajan pohjaesitys selvityksen hyväksymisestä voitti selkeästi äänin 7-2.

Ei kommentteja »

Suuret keksinnöt

blogi – 12. tammikuuta 2010

Suuret keksinnöt, kuten penisilliini, syntyvät sattumalta.

Luulin, että mukin pohjalla oli kahvia, ja kaadoin siihen lämmikkeeksi pannusta hieman lisää kuumaa kahvia päälle. Mutta musta mönjä siellä mukin pohjalla olikin glögiä. Näin keksittiin suomalainen hehkukahvi, eli glöhvi (vrt. glühwein).

Todella suuret keksinnöt syntyvät kuitenkin työllä ja tuskalla ajan kanssa. Esimerkiksi Paimion kouluverkossa sellainen olisi jatkoaika Nummenpäälle siihen asti kunnes Jokelan remontti on valmis (2011 syksy). Näin vältettäisiin ylisuuret Vistan koulun luokat ja sekä niiden sijoittamisessa kytevät ongelmat ja tilakustannukset.

Huomautus: en ole koskaan tehnyt todella suuria keksintöjä, en siis yllä olevaakaan.

7 kommenttia »

Pakolaisten syy!

blogi – 10. tammikuuta 2010

Tämän täytyy olla vastaanottokeskuksen vika!

VISTA WELLNESS ON SULJETTU TOISTAISEKSI KIINTEISTÖN TEKNISTEN ONGELMIEN VUOKSI.  UUDELLEEN AVAAMINEN ON MAHDOLLISTA AIKAISINTAAN 15.1.  PAHOITTELEMME ASIASTA AIHEUTUVAA HARMIA.  

Ei kommentteja »

Uusi vuosi

blogi – 10. tammikuuta 2010

Nostin jalat pöydälle ja parantelen sydänvaivoja ennakoivasti. Yleensä käytetään Primaspania, mutta näin nuorella iällä ei kehtaa. Finrexin on huomaamaton, luulevat, että minulla on flunssa. Samaa aspiriinia molemmissa.

Tiesittekö muuten, että myös Heroin oli Bayer-yhtiön tuotemerkki? Jostain syystä yhtiö on suosiolla luopunut jälkimmäisen tuotenimen kaikista käyttöoikeuksista.

Vuodenvaihteessa pursuaa vuosikertomuksia, lupauksia ja kiitoksia. Seuraavassa omani.

VUOSI

Ennakko-odotusteni vastaisesti ennakkoluuloni osoittautuivat oikeiksi. Harvassa ovat ne kyläpoliitikot, joiden ajatuksenjuoksua pystyn seuraamaan. Ymmärrykseni vajautta pahentaa äkkipikaisuuteni ja lapsenomainen usko tosiasioihin.

Kypsyin vuoden aikana yliopistoon ja irtisanoin itseni. Erosin kirkosta (toistamiseen). Poikani aloitti koulun. Tyttäreni päätti olevansa poika. Vaimoni sai rahoitusta jatkotutkimukseen. Talon remontti melkein valmistui. Lampaamme lisääntyivät ja minä vein karitsat teurastamoon. Siirryin melkein kokonaan kasvissyöjäksi. Perustin yrityksen. Kaipasin pohjoiseen.

KIITOS

Kiitos Pirkkikselle nerokkaista Pyrskähdyksistä ja suoruudesta. Virille kiitos tärkeiden asioiden pitämisestä aina ylimpänä, ja Sepelle myös. Antonille kaikesta avusta ja ylipäänsä siitä, että tuommoisia nyt on olemassa! Olen kiitollinen Sinin jämptiydestä ja tehokkuudesta, Anun rohkeudesta ja toisen Sepon peräänantamattomuudesta. Tintille olen kiitollinen siitä esimerkistä miten ihmisten kanssa toimitaan. Ja vähän muustakin, mutta en ihan kaikesta.

Olen tietysti velassa myös monelle muulle. Yksityiskohdat ovat yksityisasioita tai liikesalaisuuksia. Mutta Sami ja Kaisa ovat korvaamattomia, ja ilman Tintin vanhempia emme selviäisi.

LUPAUKSET

1. Emme koskaan enää ole myöhässä.
2. Keskityn siihen, mitä teen.

Ei kommentteja »

Ylikoulutus

blogi – 8. tammikuuta 2010

stetoscope.jpg23-vuotias nuorukainen toimi vuoden osastolääkärinä Karkkilassa. Kukaan ei ollut tyytymätön hoitoon, kukaan ei kuollut, systeemi toimi. Yllättäen kävi ilmi, että nuorukainen ei ollutkaan lääkäri. Pääsykokeissa oli tullut kaksi kertaa käytyä, mutta mitään - kertakaikkiaanyhtäänmitään - terveydenhuoltoalan koulutusta hänellä ei ollut.

Kahdesti lääkiksen pääsykoekirjat päntännyt nuori mies pärjäsi vallan hyvin osastolääkärinä. Ohjaamassa oli kaksi kokenutta lääkäriä.

Onko meillä oikeasti tarvetta osastolääkäreille, jos työstä selviää näin hyvin ilman koulutusta?

Olisiko mahdollista, että terveydehuollossa ylipäänsä saattaa olla tehtäviä, joita suorittavat kalliisti ylikoulutetut ja tehtävien vaativuuteen nähden ylipalkatut henkilöt?

Juuri työnjaosta väitetään syntyvän yksityisen terveydenhuollon tehokkuus. Lääkärit tekevät vain sitä mihin heidän kallista koulutustaan tarvitaan.

Vaikka kotikunnan terveyskeskus on tehokas, kannattaisi meilläkin miettiä näitä työnjakoasioita. Niillä on suuri vaikutus myös työssä viihtymiseen.

Kuva:

http://www.flickr.com/photos/adrianclarkmbbs/ / CC BY-ND 2.0

7 kommenttia »

Talvi!

blogi – 30. joulukuuta 2009

Talvi tuli! Riemuitkaa!

1 kommentti »

Hiihtoputki oli [huono] talouspäätös

blogi – 29. joulukuuta 2009

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden viimeisessä kokouksessaan 60 000 euron tuen Paimion hiihtotunnelille. Tuella estettiin tappiollisen putkiyhtiön konkurssi.

Vihreä valtuustoryhmä äänesti tukea vastaan puhtaasti taloudellisin perustein. Pikainen konkurssi kaataisi kaupungin niskaan yhtiölle myönnetyt puolen miljoonan lainatakaukset, joista syntyisi vuodessa 15 000 euron korkokulut. Vaikka myönnetystä tuesta vähentäisi putkiyhtiön kaupungille maksaman 18 000 euron vuotuisen kiinteistöveron, olisi konkurssi tullut kuitenkin 27 000 euroa halvemmaksi kuin nyt valittu vaihtoehto.

Kertaluontoinen piristysruiske olisi ymmärrettävää, jos yhtiön ongelmat olisivat kertaluonteisia. Hiihtotunnelin ongelmat johtuvat kuitenkin yrityksen liikeidean heikkouksista. Suuret investoinnit ja korkeat käyttökustannukset vaativat yksinkertaisesti enemmän hiihtäjiä kuin tältä alueelta löytyy. Sähkön hinnan nousu ja hiihdon hiipuminen vaikeuttavat tilannetta entisestään.

Omistajan tuki yritykselle on normaalia liiketoiminnassa. Tuen edellytyksenä on kuitenkin aina selkeä suunnitelma yrityksen toiminnan muuttamisesta voitolliseksi. Paimion kaupunginvaltuustolle ei ole esitetty suunnitelmaa putkiyhtiön tervehdyttämisestä.

Tästä huolimatta Paimion kaupunki on luvannut tukea putkiyhtiötä samalla summalla myös seuraavina kahtena vuonna. Kun kaupungin oma talous on suorastaan kriisissä, on selvää, että yhtiölle annettava 180 000 euron tuki heikentää kaupungin kykyä ylläpitää peruspalveluita.

Näiden talouden madonlukujen vuoksi Vihreät vastustivat putkiyhtiön tukea. Lisäksi on muistettava, että yli 100 sähkölämmitteisen talon verran energiaa nielevä hiihtoputki ei myöskään ole ekologisesti kestävää terveysliikuntaa.

Saska Tuomasjukka
Vihreät

Julkaistu Kunnallislehden mielipideosastolla 29.12.2009

Ei kommentteja »

Surullista, Kiina

blogi – 25. joulukuuta 2009

wen-jiabao.jpgKööpenhamina meni. En oikein tiedä mitä odotin. Tiedän, että juuri mitään ei saavutettu. Olin kuitenkin siinä uskossa, että vuoden-kahden sisään asiaan pystytään palaamaan.

Guardianin kertomus viimeisen yön tapahtumista on lohdutonta kerrottavaa. Kiina yksin esti lähes koko muun maailman yhteisen tahdon asettaa rajat lämpenemiselle. No, Sudan auttoi vähän. Muistaakseni täysin riippuvainen Kiinasta.

Kiinan tarina on tietysti aivan toinen. Kehitysmaa taisteli urheasti, syyllisiä ovat ahneet länsimaat. Tähän tarinaan tarttuivat kansalaisjärjestöt ja ilmastonmuutosaktivistit välittömästi kokouksen päätyttyä. Eivät Kiinan yllytyksestä, vaan siksi, että siltä tilanne todella näytti. Olisi ehkä anteeksipyynnön paikka nyt kun viimeisen yön kokouksen tapahtumat ovat tulleet esille.

Huolestuttavinta tässä on se, että Kiina ei kieltäytynyt sopimuksista tyhmyyttään, vaan pelatakseen aikaa oman taloutensa vahvistumiselle.

Ne neuvottelut, joissa rajat asetetaan, käydään kiinalaisten mielestä vasta sitten kun Kiinalla on ehdoton valta. Vai?

Kuva: http://www.flickr.com/photos/worldeconomicforum/ / CC BY-SA 2.0

3 kommenttia »

Saska Tuomasjukka on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa tästä sivuston artikkelit RSS-syötteenä tai kommentit RSS-syötteenä
Kirjaudu